Palkkausjärjestelmäuudistuksen monta avointa kysymystä

Onko totta, että uudistamisesta olisi jo periaatteessa sovittu? Onko totta, että siirtymisen tulisi tapahtua jo tänä vuonna? Muitakin huolestuneita kyselyjä on ehditty esittää. Miten asiat ovat?

Lyhyesti sanottuna on sovittu, että valtion virkaehtosopimuksen sopimusosapuolet ryhtyvät välittömästi yhteistyössä toimenpiteisiin, joiden avulla voidaan tehdä mahdollisimman laajasti paikallinen (s.o. yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentava) virkaehtosopimus tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen perustuvan uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta. Osapuolten tarkoituksena on päästä sopimukseen jo vuoden 2003 aikana, mutta ellei näin kävisi, osapuolet sopivat sopimuskauden loppuun (15.2.2005) mennessä toteutuksesta ja sen edellyttämistä järjestelyistä.

Tilanteen kartoitus on ollut jo hyvän aikaa menossa. Vähäinen tieto, mikä asiasta on tähän mennessä saatu, kertoo vääjäämättä, ettei ainakaan vielä tämän vuoden aikana näytä syntyvän valmiutta tehdä päälinjan mukaista sopimusta. Puutteita on paljon: Kun keskustason neuvotteluissa ei ole päästy sopimukseen päälinjan täsmentämisestä jonkin konkreettisen mallin mukaiseksi, ei järjestelmää ole voitu paikallisesti valmistella eikä johtoa siihen sitouttaa. Henkilöstö-, palkka- ja taloushallinnon voimavaroja ei liene osoitettu neuvottelutoimintaan, puhumattakaan henkilöstön edustajien tätä varten tarvitsemaan vapautukseen palvelussuhteeseensa kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Periaatteessa sovittu tilastoyhteistyö ja tietojen saanti ei näytä vielä toimivan. Esimiesten ja henkilöstön koulutusta ei ole ymmärrettävästi aloitettu: pitää ensin tietää, mihin koulutetaan.

Työnantajaosapuoli on nimennyt neuvotteluryhmän, jonka puheenjohtaja on Juhani Dammert.

Helmi- maaliskuussa 2003 saadaan uusi tilannearvio ja ohjeistus paikallisille osapuolille ja päästään paremmin näkemään, onko ensi tavoite 2003 realistinen. Arvelen, ettei ole, sillä järjestelmän täsmennysneuvotteluissa olisi toki pitänyt edetä aivan toista vauhtia kuin nyt on tapahtunut. On syytä korostaa, että täsmennysneuvottelut käydään keskitetysti.

Entä sitten rahoitus? Lisäkustannuksia tietenkin tulee ja on luonnollista järjestöpuolella edellyttää, että ne aiheutuvat palkkauksemme selvästä korottamisesta. Sopimuksen mukaan nämä katetaan virastojen omalla rahoituksella, virkaehtosopimusten palkantarkistuserillä, kuten järjestelyvara- ja tasa-arvoerillä eri sopimusten mukaan sekä tarvittaessa valtion talousarvioon tarkoitusta varten otettavalla erillisellä rahoituksella.

Niin OAJ kuin YLL:kin järjestävät kuluvana vuonna runsaasti koulutustilaisuuksia, joihin jäsenet ovat tervetulleita saamaan tietoa lisää ja kyselemään.

Vesa Kulmala
puheenjohtaja
Yliopistonlehtorien liitto

(painetun lehden s. 32)