Kysely kuudelle suurimmalle puolueelle

Yliopisto- ja tiedepolitiikan arvosanaksi 7+

Lipposen II hallituksen yliopisto- ja tiedepolitiikka saa kuudelta suurimmalta puolueelta huonomman kouluarvosanan kuin edellinen hallitus. Acatiimi-lehden kysely antoi nyt keskiarvoksi 7+, kun ennen vuoden 1999 vaaleja tehty vastaava kysely tuotti Lipponen I:lle "päästötodistuksen keskiarvoksi" 8 +. Kaikki kuusi - SDP, Keskusta, Kokoomus, Vasemmistoliitto, RKP ja Vihreät sanovat ei opiskelijamaksuille. Yliopistoväen palkkojen korjaaminen saa osakseen ymmärrystä vaalien alla.

Acatiimi-lehti lähetti kuudelle suurimmalle eduskuntapuolueelle seitsemän kohdan kyselyn yliopisto- ja tiedepolitiikasta. Suomen Sosialidemokraattisen puolueen osalta vastaukset laati puoluesihteeri Eero Heinäluoma, Kokoomuksella puoluesihteeri Heikki A. Ollila yhdessä puolueen koulutus- ja sivistyspoliittisen taustaryhmän kanssa. Suomen Keskustan puolesta vastasi varapuheenjohtaja Hannu Takkula ja Vasemmistoliitolla poliittinen sihteeri Pekka Ristelä. Vihreän liiton osalta kysymyksiin vastasi puolueen koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja ja puoluehallituksen jäsen Katri Sarlund. Ruotsalaisen kansanpuolueen vastaukset tulivat puoluesihteeri Berth Sundströmiltä.

Puolueiden vastaukset ovat ohessa eduskuntaryhmien mukaisessa suuruusjärjestyksessä.

1. Kuinka paljon puolueellanne on eduskuntavaaleissa ehdokkaita? Kuinka paljon näistä on jatkotutkinnon suorittaneita tai työskentelee yliopistossa, tutkimuslaitoksessa tai tiedehallinnon palveluksessa?

SDP
SDP:llä on 223 ehdokasta. Jatkotutkinnon suorittaneita on hiukan yli 10, aivan tarkkaa lukua on vaikea antaa.

Keskusta
Ehdokkaita on nimetty 234, joista tietojemme mukaan 22 jatkotutkinnon suorittanutta tai yliopistossa, tutkimuslaitoksessa tai tiedehallinnossa työskentelevää ehdokasta.

Kokoomus
Ehdokkaita on yhteensä 222 (miehiä 112, naisia 110). Jatkotutkinnon suorittaneita tai yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa tai tiedehallinnon palveluksessa työskenteleviä on runsaat 20 ehdokasta.

Vasemmistoliitto
Vasemmistoliitolla on eduskuntavaaleissa 204 ehdokasta. Heistä jatkotutkinnon suorittaneita on 8 ja yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa työskentelee 4.

RKP
Rkp:lla on yhteensä 89 ehdokasta 6 vaalipiiristä (Helsinki, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa, Oulu ja Lappi), joista 10 menee kysymyksen piiriin.

Vihreät
Ehdokkaita on yhteensä 209, jatkotutkinnon suorittaneita tai työssä yliopistossa 32 ehdokasta.

2. Arvioikaa lyhyesti nykyisen hallituksen kaudella harjoitettua yliopisto- ja tiedepolitiikkaa. Minkä kouluarvosanan antaisitte sille (4-10)?

SDP
Harjoitettu yliopistopolitiikka on ollut johdonmukaista, suomalaisten yliopistojen laatua, kilpailukykyä ja pitkäjänteistä työtä korostavaa. Tämän on tehnyt mahdolliseksi ne merkittävät määrärahalisäykset yhteensä 205 miljoonaa euroa joita yliopistojen budjettiin on nykyisellä hallituskaudella tehty. Alueellisen vaikuttavuuden ohjelmiin on osoitettu erillisrahoitusta. Yliopistojen koulutustehtävää on tutkimuksen ohella korostettu. Opetuksen, oppimisen ja opintojen ohjauksen laadun parantamiseksi on erillisrahoitusta osoitettu lukuisiin kehittämishankkeisiin. Tutkintorakenteen muuttaminen kaksiportaiseksi on tärkeä osa yliopistojemme uudistustyötä ja selkeät suuntaviivat tälle kehitykselle on nyt tehty, samoin yliopistojen kuin kansainvälisen toiminnan laajentamiselle.

Tiedepolitiikassa on myös onnistuttu hyvin. Suomen Akatemian valtuuden korotus on ollut yhteensä 40 miljoonaa euroa. Huippuyksikköpolitiikkaa on laajennettu ja tutkijakouluja paitsi määrällisesti laajennettu myös monipuolistettu. Kansallisten ja kansainvälisten arvioiden mukaan Suomen tieteen ja tutkimuksen taso on viime vuosien aikana noussut ja olemme aivan kansainvälisessä kärjessä monilla aloilla.

Kokonaisarvosana yliopisto ja tiedepolitiikassa on kiitettävä 9.

Keskusta
6 +. Yliopisto- ja tiedepolitiikka on ollut poukkoilevaa, joka on häirinnyt osaltaan yliopistojen työtä. Nykyisen ministerin kaudella on puuttunut suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys.

Kokoomus
Kouluarvosana on 7½. On myönteistä, että korkeakoulujen rahoitusta on kehitetty. Tulevaisuuspaketti toi yliopistojen perusrahoituksen vahvistamiseen vuosille 2001-2003 yhteensä 250 miljoonaa markkaa eli noin 42 miljoonaa euroa. Uuden korkeakoulujen kehittämislain myötä yliopistojen rahoitusta vahvistetaan vähintään vuosittaista palkkausmenojen kasvua vastaavan määrän verran vuosina 2002-2005.

Vasemmistoliitto
Hallitus on lisännyt tutkimusrahoitusta, mutta rahoituksen suuntaamiseen liittyy monia ongelmia, joista lähemmin vastauksessa kysymykseen 4. Nämä ongelmat liittyvät yleisemminkin siihen, ettei yliopistojen autonomialle aina ole annettu riittävää painoarvoa. Arvosanaksi antaisin henkilökohtaisesti 7.

RKP
Nykyinen hallitus on onnistunut johdonmukaisesti nostamaan yliopistojen ja tieteen rahoitusta. Yliopistojen perusrahoituksen kuoppakorotusta ei ole saatu aikaan täysimääräisenä, mutta suunta on ollut oikea. Tohtorikoulutusta on onnistuttu lisäämään merkittävästi. Rkp:n käsityksen mukaan nykyisen hallituksen kaudella ammattikorkeakoululaitoksen kehittäminen on kuitenkin vienyt suuren osan opetusministeriön resursseja. Kouluarvosana 7.

Vihreät
Arvosana 7. Hallituskaudella on harjoitettu lähinnä korkeakoulupolitiikkaa, ei niinkään yliopisto- ja tiedepolitiikkaa. Tiedepolitiikan lisääntynyt rahoitus on kohdistunut entistä kapeammalle sektorille eikä huippuyksikköpolitiikkaa ole arvioitu riittävästi. Rahoitusta ei voi keskittää vain niille aloille, jotka ovat menestyneet tieteen maailmassa jo aiemminkin.

Tutkijoiden työtä kuormittavat lisääntyneet seuranta-, tilastointi- ja koordinaatiotehtävät. Naisten ja miesten tasa-arvoa tai nuorten tutkijoiden asemaa ei ole pystytty edistämään.

3. Mitä mieltä olette yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisestä suhteesta?

SDP
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen työnjako on mielestäni selkeytynyt ja eri alueilla maassa on saatu aikaan järkevää yhteistyötä korkeakoululaitoksen eri sektoreiden välille. Alueellisesti on näin syntynyt merkittäviä osaamiskeskuksia.

Ammattikorkeakouluverkko on nyt kokonaan vakinaisella pohjalla, mikä luonnollisesti edesauttaa koko sektorin kehittämistyötä jatkossa. OECD:n kansainvälinen arviointi kesällä 2002 antoi hyvän arvosanan noudatetusta ammattikorkeakoulupolitiikasta. Tutkijat olivat myös sitä mieltä, että suhteet yliopistolaitokseen ovat pääosin kunnossa. Suhteet kahden korkeakoululaitoksen sektorin välillä eivät tietenkään ole kiveen hakatut; tärkeää on kuitenkin, että jatkossakin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tehtävät säilyvät riittävän erilaisina, sillä työmarkkinoilla ei tarvita kandidaatteja tai maistereita 50 korkeakoulusta, vaan tarvitsemme erilaisia osaajia työelämän tarpeisiin.

Keskusta
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä on turhaa kitkaa ja reviirikiistaa. Molemmilla on omat tehtävänsä; yliopistolla monialainen ja laaja teoreettinen tutkimus- ja opetustoiminta ja ammattikorkeakoululla koulutuksen ja työelämän yhteyksien rakentaminen sekä aluekehitysvastuu. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään rinnakkain niiden oman perustehtävän mukaisesti.

Kokoomus
Me lähdemme siitä, että korkeakoulujärjestelmän muodostaa kaksi toisiaan täydentävää pilaria: alueellisen työelämän tarpeita palveleva ammattikorkeakoulutus ja korkeakoulutasoista tutkimusta ja osaamista tuottava yliopistokoulutus. Kumpikin tehtävä on kansallisen hyvinvointimme kannalta tärkeä. Seuraavan opetusministerin tulee kehittää molempia pilareita niiden omista tehtävistä ja vahvuuksista lähtien.

Vasemmistoliitto
Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on kehitettävä niiden omista lähtökohdista käsin siten, että ne profiloituvat selkeästi omille aloilleen ja erilaisiin tutkintoihin. Ammattikorkeakoulujen tulee olla korkean ammatillisen opetuksen antajia ja oman ammattialansa kehittäjiä. Yliopistojen kohdalla sen sijaan on korostettava vapaata ja riippumatonta tieteellistä tutkimusta ja siihen kiinteästi yhdistyvää, sivistysyliopistoperinteeseen nojaavaa monialaista opetusta.

RKP
Eräs yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tärkeistä tehtävistä on alueellisen koulutustarpeen tutkiminen ja toteaminen sekä tarpeen tyydyttäminen tarkoituksenmukaisia opinto-ohjelmia laatimalla. Ammattikorkeakoululakiuudistus on tärkeä askel ammattikorkeakoulujen roolin määrittämisessä. Rkp:n mukaan duaalimalli tulee säilyttää myös tulevaisuudessa ja yhteistyötä korkeakoululaitoksen sisällä lisätä. Rkp kantaa myös huolta ammattikoulutuksen houkuttelevuudesta: tarvitsemme jatkossakin teoreettisten osaajien rinnalla myös käytännön toteuttajia.

Vihreät
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tulee toimia toisiaan täydentävillä aloilla ja niiden tavoitteiden pitää vahvistaa toisiaan. Riskinä on, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtäväkentät hämärtyvät liiaksi. Nykisin esimerkiksi yliopistot perustavat ammatillisesti orientoituneita maisteriohjelmia ja ammattikorkeakoulut jatkotutkintoja. Päällekkäisyydet ja turha kilpailu on vältettävä määrittelemällä tarkemmin oppilaitosten välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Tutkimusyhteistyötä pitää kehittää.

4. Onko yliopistojen nykyinen rahoitustilanne mielestänne tarkoituksenmukainen? Miten olette noteeranneet eduskunnan lausuman yliopistojen kiinteistölaitosta koskevassa asiassa?

SDP
Yliopistojen rahoitustilanne on sikäli hyvä, että määrärahojen tasoon on tullut merkittäviä lisäyksiä. Tilakustannukset vievät suuren osan yliopistojen toimintamenoista, mutta tähänkin ollaan hakemassa uusia ratkaisuja, jotka mahdollistavat asianmukaiset tilat kohtuulliseen hintaan yliopistoille jatkossakin. Yliopistojen perusrahoituksen laskennallista mallia on paljon julkisessa keskustelussa arvosteltu, mutta pitää muistaa, että mallia puitiin perinpohjin myös yliopistojen parhain voimin vuoden 2002 aikana, eikä parempia malleja ole tuotu esiin.

Keskusta
On turvattava julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen riittävä taso ja sen ohjautuminen tasapuolisemmin eri tieteen aloille. Perusrahoituksen tulee turvata budjettivaroista, jotta yliopistojen autonomia säilyy. Yliopistojen tulisi myös itse rakentaa resurssinsa paremmin ja keskittyä oleelliseen. Kiinteistöjen siirtyminen Senaatti-kiinteistöille on ollut pois yliopistojen perustoiminnoista ja kiinteistöjen korkeat vuokrat ovat heikentäneet korkeakoulutuksen tilaa.

Kokoomus
Rahoitusta parannettiin mm. tulevaisuuspaketin ja uuden korkeakoulujen kehittämislain kautta. Silti monet yliopistot kärsivät perusrahoituksen niukkuudesta. Itse rahoitusrakenne on kehittynyt tarkoituksenmukaisempaan suuntaan, mutta oikeudenmukaista tulosperusteisuutta ja ulkopuolisen rahoituksen osuutta tulee edelleen kehittää. Kokoomus haluaa lisätä perustutkimusmäärärahoja 45 milj. eurolla ensi vaalikaudella.

Eduskunta on kiinnittänyt lausumassaan huomiota vakavaan asiaan. On varsin ongelmallista, jos vuokrien nousu syö varoja, jotka tarvittaisiin kipeästi opetukseen ja muuhun toimintaan.

Vasemmistoliitto
Myönteistä on se, että tutkimusrahoitusta on viime vuosina lisätty. Ongelmallista sen sijaan on lisärahoituksen painottaminen tulosohjauksen suuntaan, mikä monessa tapauksessa ohjaa panostamaan tutkimuksen ja opetuksen laadun sijasta määrällisiin tavoitteisiin. Ulkopuolisen rahoituksen osuuden korostaminen puolestaan uhkaa heikentää yliopistojen autonomiaa. Molemmat kehityssuunnat ovat ongelmallisia myös yliopistojen henkilökunnan työsuhdeturvan kannalta.

Yliopistojen tilakustannusten nousu on perusrahoituksen riittävyyden kannalta vakava ongelma. On hyvä, että eduskunta vaatii asian selvittämistä ja toimia ongelmien ratkaisemiseksi.

RKP
Kasvava määrä yliopistojen rahoituksesta tulee valtiovallan ulkopuolelta, emmekä ehkä voikaan enää puhua valtion yliopistoista perinteisessä merkityksessä. Rkp:n mielestä yliopistoille pitää taata suurempi taloudellinen liikkumavara taloudellisen autonomian muodossa.

Tulosohjaus on muokannut yliopistojen toimintatapoja, eikä aina toivottavaan suuntaan. Rkp:n mielestä opetuksen ja tutkimuksen laadusta tulee pitää kiinni kaikissa olosuhteissa. Tulosohjausta tulee kehittää niin, että esimerkiksi suomenruotsalaisen väestön tarpeiden kannalta keskeisiä koulutuksia ei vaaranneta. Ns. yhteiskunnalliset tai kolmannet tehtävät tulee ottaa huomioon rahoituksessa. Palkkakustannuksien lisäksi tilakustannukset vievät suuren osan yliopistojen resursseista. Yliopistokiinteistöjen tuotto-odotusprosentin alentaminen voisi toimia yhtenä keinona vapauttaa määrärahoja yliopistojen käyttöön.

Vihreät
Korkeakouluopetuksen perusrahoitus pitää turvata, jotta opetuksen järjestelyissä ei tarvitse turvautua määräaikaisiin hankerahoituksiin. Lisäksi tarvitaan runsas julkinen tutkimusrahoitus, joka turvaa erityisesti perustutkimukselle riittävän tuen. Yliopistojen kehittämislain mukaiset määrärahalisäykset eivät paranna nykyistä alimitoitettua rahoitusta. Laskennallisessa mallissa tulee huomioida uudistuva tutkintorakenne.

Vihreät ovat aktiivisesti ajaneet yliopistoista riippumattomista syistä tapahtuvien kiinteistövuokrien korotusten huomioimista siten, että korotukset eivät nykyiseen tapaan söisi perusopetusvaroja.

5. Mitä mieltä olette opiskelijamaksuista?

SDP
Korkeakouluopetus on nähtävä edelleenkin julkisena palveluna, jonka kilpailukyvystä on jatkossakin pidettävä huolta niin, että ne voivat pärjätä myös kiristyneessä kansainvälisessä kilpailussa. Voi olla paikallaan miettiä ulkomaalaisten osalta myös maksupolitiikkaa.

Keskusta
Ei opiskelijamaksuille.

Kokoomus
Suomi on sivistysmaa. Menestyksemme globalisoituvassa kilpailussa edellyttää korkeatasoista osaamista. Suomalaisille kuuluu lähtökohtaisesti maksuton koulutus, peruskoulusta tohtoriksi.

Vasemmistoliitto
Opintojen on säilyttävä maksuttomana myös tulevaisuudessa. Tämä vaatimus on kirjattu myös Vasemmistoliiton vaaliohjelmaan.

RKP
Rkp vastustaa maksullista korkeakoulu- ja yliopistokoulutusta. Maamme kilpailukyky perustuu pitkälti siihen, että kaikki potentiaali saadaan käyttöön, jolloin yliopistokoulutus tulee mahdollistaa kaikille halukkaille tulotasosta riippumatta. Rahoituksen ongelmat tulee ratkaista muulla tavalla.

Vihreät
Ammatilliseen tai korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuuden takaaminen on vihreiden mielestä ensiarvoisen tärkeää. Toisen tai kolmannen tutkinnon maksullisuutta voi harkita. Täydennyskoulutushan onkin jo maksullista.

6. Minkälainen on mielestänne yliopisto-opettajien ja tutkijoiden palkkataso?

SDP
Jälkeenjääneisyys taitaa olla kiistaton, vaikka Valpas-ohjelmalla on saatu myös hyvää aikaan koko valtiosektorilla. Yliopistojen kilpailukykyä työantajana heikentää suuri määräaikaisten ­työsuhteiden määrä. Määräaikaisten työsuhteiden näin laaja käyttö, erityisesti muutaman kuukauden pituisten, ei ole useinkaan perusteltua.

Keskusta
Palkkakehitys on jäänyt jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Avoin sektori vetää vastavalmistuneita moninkertaisilla palkoilla. Yliopistojen nykyinen palkkataso ei mahdollista suomalaisen tieteen tason ylläpitämistä pitkällä tähtäimellä. Palkkausjärjestelmää tulisi myös kehittää kannustavammaksi, läpinäkyvämmäksi ja palkitsevammaksi.

Yliopistojen taloudellinen tilanne on heikentynyt selvästi 1990-luvun alusta. Opiskelijamäärän, tutkimuksen ja yliopistojen tehtävien lisääntyminen ja yliopistojen tilakustannusten nousu eivät ole riittävässä määrin näkyneet valtion yliopistoille suuntaamaan rahoituksen määrässä.

Kokoomus
Se ei liene kadehdittava, vaikka verrattuna moniin muihin maihin (esim. EU:ssa) se ei toiseksi jääkään. Palkan tulisi olla sellainen, että yliopistoura on lahjakkaalle nuorelle kilpailukykyinen vaihtoehto.

Vasemmistoliitto
Muihin vastaavaa pätevyyttä edellyttäviin tehtäviin verrattuna yliopisto-opettajien ja tutkijoiden palkkataso on huono. Erityisen suuri ongelma alalla on pätkätyöt. On kohtuutonta ja tiedepoliittisesti kestämätöntä, että esimerkiksi suuri osa tutkijoista elää lyhytaikaisten apurahojen varassa.

RKP
Kutsumusammatista ajatellaan liian usein, ettei palkalla olisi merkitystä. Rkp:n käsityksen mukaan yliopisto-opettajat ja tutkijat ovat selkeässä palkkakuopassa muuhun valtionhallintoon verrattuna. Toinen ongelma ovat määräaikaiset työsuhteet, jotka tietysti sinänsä ovat joustavia, mutta luovat epävarmuutta. Yliopisto on myös työpaikka. Tutkijoiden pitäisi pystyä keskittymään tutkimukseen, eikä rahoitusanomuksien täyttämiseen.

Vihreät
Palkkataso on kirjava. Lehtoreilla ja professoreilla taso lienee kohdallaan, kun taas tohtorikoulujen ja tutkijoiden palkkataso on monesti varsin alhainen. Ammattikorkeakoulujen palkat ovat joillakin aloilla selvästi paremmat.

Yliopistojen tulee olla palkkaukseltaan ja työoloiltaan kilpailukykyisiä työpaikkoja. Erityisesti on parannettava tutkijoiden asemaa tiedemaailman pätkätyöläisinä ja kehitettävä nuorten tutkijoiden mahdollisuuksia sovittaa yhteen perheen perustaminen ja tutkijan ura.

7. Mitä seikkoja yliopisto- ja tiedepolitiikasta vaaditte seuraavan hallituksen ohjelmaan?

SDP
Yliopistojen määrärahojen lisäys uudella hallituskaudella on turvattava lainsäädännöllä, niin että yliopistoihin voi syntyä entistä laajemmin kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusta ja että yliopistot voivat käyttää riittävästi resursseja korkealaatuisen, tehokkaan opetuksen järjestämiseen.

Keskusta

• Yliopistojen rahoitusjärjestelmien perusteita tulee tarkastella uudelleen, niin että opetuksen ja tutkimuksen laadusta sekä autonomiasta huolehditaan.
• Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään rinnakkain niiden oman perustehtävänsä mukaisesti.
• Turvataan julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen riittävä taso ja sen ohjautuminen tasapuolisemmin eri tieteen aloille.
• Taataan tieto- ja kirjastopalveluiden saatavuus.
• Opintotuen parantamisessa kiireellisintä on muuttaa asumislisä ympärivuotiseksi sekä nostaa opintoraha kustannuksia vastaavaksi.
• Koko maan kattavalle yliopistoverkolle taataan toimintaedellytykset.

Kokoomus
Kokoomuksen kuuden kohdan ohjelmassa todetaan, että "julkista tutkimus- ja innovaatiorahoitusta yliopistoille on vahvistettava 45 miljoonalla eurolla vuoteen 2007 mennessä." Se merkitsee tutkimusrahoituksen korottamista 420 miljoonaan euroon, valtion Tiede- ja teknologianeuvoston linjauksen Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen mukaisesti. Tulevaisuus vaatii osaavia tulevaisuuden tekijöitä.

Vasemmistoliitto
Akateemisen vapauden vahvistamiseksi ja opetuksen laadun turvaamiseksi yliopistojen perusrahoitusta on lisättävä. Opiskelun on säilyttävä maksuttomana ja opinto-oikeutta ei pidä rajata. Opintotukeen on saatava parannuksia.

RKP
Yliopistojen (sen kaikkien ryhmien) ja opetusministeriön tulisi seuraavalla kaudella sitoutua toteuttamaan toimenpiteitä, joilla taataan akateeminen vapaus sekä opetuksen ja tutkimuksen työrauha. Opetuksessa, tutkimuksessa ja näiden rahoituksessa tulee pyrkiä kansainväliseen tasoon. Ylioppilastutkinnon ja yliopisto-opintojen välistä kolmen vuoden väliä tulee merkittävästi lyhentää. Opintoaikoja tulisi lyhentää mm. opintososiaalisia etuja ja opinto-ohjausta parantamalla.

Vihreät
Korkeakouluopetuksen perusrahoitus ja julkinen tutkimusrahoitus erityisesti perustutkimuksen osalta on turvattava. Tutkintoon johtava koulutus on voitava hoitaa budjettirahoilla ilman jatkuvia hankehakuja. Tutkimusmenojen osuuden bruttokansantuotteesta on säilyttävä OECD-maiden kärjessä. Tutkimustyötä on suunnattava enemmän tieteiden- ja taiteidenväliseen, soveltavaan ja ongelmalähtöiseen tutkimukseen.

Lisäksi tarvitaan tasa-arvonedistämistoimia, huippuyksikköpolitiikan arviointia ja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön kehittämistä. Akateemiseen koulutukseen tulee saumattomasti kuulua ihmisen ja yhteiskunnan toiminnan ymmärtäminen ja eettinen vastuu toiminnasta, myös tutkimuksesta.

(painetun lehden s. 8-13)