Yliopistoväen ehdokkaat eduskuntaan

Acatiimi-lehden joulu- ja tammikuun numeroissa oli ilmoitukset, joissa pyydettiin esittelytietoja lehden julkaisijaliittojen jäseninä olevilta kansanedustajaehdokkailta. Tiedot saatiin yhteensä 17 ehdokkaalta. Heitä löytyy yhdeksästä eri vaalipiiristä ja viidestä eri puolueesta. Tiedot lähettäneiden perusteella vaikuttaa siltä, että Vihreä liitto on yliopistohenkilöstön puolue - Vihreisiin lukeutuu kaikkiaan 10 tämän esittelyn ehdokkaista.

Joulu- ja tammikuun lehdissä oli seuraava teksti:

Esittelemme helmikuun Acatiimi-lehdessä (ilmestyy 20.2.2003) ne Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistonlehtorien liiton jäsenet, jotka ovat ehdokkaina maaliskuun eduskuntavaaleissa.

Joten arvoisa jäsen, joka olet ehdokkaana, lähetä lyhyet esittelytietosi (nimi, syntymävuosi, arvo/virka, työpaikka, vaalipiiri ja puolue) lehden toimitukseen 27.1. 2003 mennessä.

Toivomme, että esittelytietojen yhteydessä vastaat lyhyesti kysymykseen:

Mitä yliopistoasioita aiot kansanedustajana edistää?

Helsingin vaalipiiri

Laura Kolbe

Dosentti, tutkija,
Helsingin yliopisto
Synt.vuosi 1957
Suomen Keskusta (sitoutumaton)
 
Yliopistoilla on edelleen ratkaiseva merkitys tulevaisuuden Suomen luomisessa. Suomalaista hyvinvointipolitiikka ei voi luoda ilman vahvaa panostusta koulutukseen ja kulttuuriin Akateeminen osaaminen on kaiken perusta. Yliopistojen kaikkinaisia resursseja tulee vahvistaa, samoin tukea yliopistojen itsehallintoa.

Tutkijoita tulee kuulla entistä enemmän poliittisessa päätöksenteossa asiantuntijoina.

Mikko Viitasalo

Professori, tutkimusjohtaja
Maanpuolustuskorkeakoulu
Synt. vuosi 1942
Kansallinen Kokoomus

Haluaisin nostaa edelleen maamme T&K:n kokonaispanostusta ja erityisesti julkisen sektorin osuutta järjestelmällisesti. Tämän tulee näkyä ainakin seuraavilla tavoilla.

Yliopistojen perusrahoitusta on kasvatettava. Vaikka yliopistojen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on tärkeää ulkoisen rahoituksen turvaamiseksi, täytyy valtion budjetista tulevan perusrahoituksen olla kunnossa. Yliopistot eivät saa joutua liikaa ulkoisesta rahoituksesta riippuviksi. Tällä hetkellä tutkimustoiminnan rahoitus on suuresti epätasapainossa siinä mielessä, että julkisen sektorin osuus maamme T&K:n kokonaispanostuksesta pienenee kaiken aikaa ollen jo reippaasti alle 30 %.

Suomen Akatemian ja TEKESin voimavaroja on myös tasaisesti kasvatettava, jotta valtion tutkimusrahoitus perustutkimuksen huippuhankkeille sekä soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön alueille on turvattu. Yliopistojen tilojen liian korkeiden vuokrien epäkohtaan puutun tarvittaessa jatkuvasti.

Kansanedustajien varsinaisen toimivallan ulkopuolella ovat virka- ja työehtosopimusten piiriin kuuluvat palkkausasiat. Tulen käyttämään julkisia puheenvuoroja korkeasti koulutettujen huonon palkkauksen parantamiseksi. Kiinnitän painokkaasti huomiota ns. pätkätyöongelmaan valtionsektorilla ja erityisesti yliopistojen piirissä. Tutkijan ura on luotava sellaiseksi, että alaan kiinnostuneelle voi muodostua sosiaalisesti turvallinen elämä.

Käynnistän lisäksi keskustelun yliopistojen rahoitusmallista, joka niin vahvasti pohjautuu tutkintotuotantoon tulosmittarina. En ole täysin vakuuttunut siitä, että järjestely on tutkintojen laadunvarmistuksen kannalta ongelmaton. Asiasta on sovelias aika käydä asiantuntijakeskustelua nyt, kun edessä on Bolognan-Prahan prosessiin pohjautuva tutkintojen uudistaminen muutaman vuoden sisässä.

Uudenmaan vaalipiiri

Rauno Sairinen

Tutkimuspäällikkö, valt.tri
Teknillinen korkeakoulu
Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus
Synt.vuosi 1962
Vihreä Liitto

Yliopistojen perusrahoitukseen olisi saatava selvä kuoppakorotus. Nykytilanteessa monet yliopistojen laitokset eivät pysty tarjoamaan edes kohtuutasoista opetusta. Tilanne on kestämätön. Taloudellinen autonomia on yliopistojen tieteellisen autonomian perusedellytys.

Maksuton yliopistotutkinto on Suomessa tärkeä yhteiskunnallinen arvo ja Suomelle investointina erittäin kannattava. Suunnitteilla olleet lukukausimaksut tai koulutussetelit murentaisivat koulutuksellisen tasa-arvon periaatteen. Maksulliset tutkinnot ovat ominaisia maille, joissa opiskelijoiden osuus väestöstä on pieni. Tutkimusrahoituksessa tarvitaan yhä enemmän panostusta monitieteellisyyteen. 

Martti Tiuri

Kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, 
tekniikan tohtori,
professori (emeritus)
Synt. vuosi 1925
Kansallinen Kokoomus

Haluan lisätä tiedekorkeakoulujen resursseja opetuksen ja tutkimuksen laadun nostamiseksi. Tulevaisuusvaliokunnan kannan mukaisesti Suomelle tärkeillä aloilla yliopistojen on oltava kansainvälisellä huipputasolla. Aloitteestani kokoomuksen kuuden kohdan vaaliohjelman yhtenä kohtana on tiedekorkeakoulujen perustutkimusvarojen nostaminen 45 milj. eurolla.

Varsinais-Suomen vaalipiiri

Pauliina de Anna

FM/pt.tuntiopettaja
Turun yliopisto, Italian kieli ja kulttuuri
Synt.vuosi 1958
Vihreä liitto (Sit.)

Yliopistolaitos elää kroonisessa rahapulassa. Nykyinen tulorahoitus on riittämätön yliopiston perustehtävän, korkeimman asteen opetuksen ja tutkimuksen, toteuttamiseksi. Oppiaineiden virkarakenteessa on usein vakavia puutteita ja toimintamäärärahat olemattomat - opiskelijoiden vahingoksi. Tietoyhteiskunta ja alati kehittyvä työelämä vaativat panostuksia myös opetusteknologiaan. Arki ja korkealentoiset strategiat suomalaisen koulutuksen korkean laadun ja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn takaamiseksi ovat jyrkässä ristiriidassa keskenään.

Tulossopimuksiin perustuvaan rahoitukseen on kiinnitettävä vakavaa huomiota.

Tohtori- ja maisteritehtailu vaarantavat opetuksen ja tutkimuksen laadun. Tästä ovat tuoneet julki huolensa mm. turkulaisten yliopistojen rehtorit.Julkisen sektorin, myös yliopistojen, on lopetettava määräaikaisilla virkasuhteilla "pelaaminen".

Hannu Laaksonen

Filosofian lisensiaatti
Turun yliopisto
Kulttuurihistorian tutkija rehtorinvirastossa
Synt.vuosi 1955
Varsinais-Suomen vaalipiiri
Vihreä liitto

Haluan vaikuttaa yliopistolaitoksen palkkaukseen, joka ei lainkaan vastaa korkeaa koulutustasoa ja työmme vaativuutta. Painotan myös, että yliopiston ja muun korkeakoulutoiminnan välillä on oltava ero: duaalimallia pitää vahvistaa, jottei yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolien erilaisuus hämärtyisi. Haluan myös korostaa akateemista vapautta ja edistää yliopistolaisten tutkimusmahdollisuuksia.

Egon Nordström

Fil.tri, dosentti
Työpaikka: A-Division Ltd Oy/ Åbo Akademi
Synt.vuosi 1957
Varsinais-Suomen vaalipiiri
Vihreä liitto

Asia 1. Lakiehdotus jolla lyhyet pätkätyösopimukset eivät saisi olla vuotta lyhyemmät. Neljä plus neljä vuotta määräaikaista toisi vakituisen viran "kolmannelle" kaudelle jos kiinnostusta on. Päämäärä olisi että kolme neljäsosaa yliopistojen väestä ainakin olisivat vakituisissa työsuhteissa, eli toisinpäin kun nykyinen tilanne.

Asia 2. Budjettiin varattaisiin riittävät määrärahat joilla turvattaisiin julkisilla varoilla hyvää tutkimusta. Kahdenkymmenen vuoden poikkitieteellisellä yliopistotutkimuskokemuksella ja toistakymmentä vuotta kestäneellä yliopiston luottamustoimista hankitulla kokemuksella tiedän asiasta jotain.

Asia 3. Opiskelijoiden taloudelliset edellytykset opiskeluun turvattava ja parannettava.

Hämeen vaalipiiri

Riitta Wahlström

Psykologi, KL
Ohjaava kouluttaja
Toimipaikka Kiipulan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
Synt. vuosi 1946
Vihreä liitto

Yliopistoon enemmän tutkimusvirkoja ja enemmän resursseja avustavan henkilökunnan palkkaukseen.

Pirkanmaan vaalipiiri

Rosa Meriläinen

Tutkija Suomen Akatemian projektissa “poliittinen arvostelukyky
mediayhteiskunnassa”
Synt. vuosi 1975
Vihreä liitto

- Opintoraha on nostettava vuoden 1995 tasolle ja sidottava indeksiin
- Tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus kirjattava   hallitusohjelmaan
- Yliopistojen perusrahoitus
- Sukupuolten välinen tasa-arvo akateemisessa maailmassa
- Nuorten tutkijoiden asema
- Tamperelaisten korkeakoulujen rahoitus
- Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen rekrytointi korkeakoulutukseen
- Ulkomaalaisten opiskelijoiden kiinnittyminen Suomeen

Pohjois-Savon vaalipiiri

Erkki Björk

Dosentti/lehtori
Kuopion yliopisto,
Synt. vuosi 1949
Vihreä liitto

Yliopistojen pahin ongelma on pätkätyöläisten valtava määrä. Syy tähän on mielestäni suurelta osin tutkimusrahoituksen kanavoitumine Suomen Akatemian, Tekesin yms. kautta erilaisille projektiluontoisille hankkeille. Mielestäni tutkimusrahaa tulisi suuremmassa määrin kanavoida yliopistojen perusvoimavaroihin, jotta yliopistot voisivat palkata enemmän pysyvämpiluontoisia professoreita, lehtoreita, assistentteja, yliassistentteja ja tutkijoita.

Pirjo Pölkki
 
Psykologian tohtori/lastensuojelun professori (psykologian lehtorina 16 vuotta) 
Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosialipedagogiikan laitos
Synt. vuosi 1947
Vihreä liitto
 
Haluan vahvistaa tiedeyliopistojen perusrahoitusta tutkimukseen ja opetukseen sekä oikeudenmukaista palkkausta henkilöstölle. Yliopistojen rahoituksen perusteita olisi myös syytä tarkistaa. Haluan parantaa nuorten tutkijoiden asemaa ja kiinnittymismahdollisuuksia akateemiselle uralle. Haluan myös edistää opetuksen laatua ja opiskelijoiden sosiaaliturvaa.

Pohjois-Karjalan vaalipiiri

Heikki Niemeläinen

Yht.tri, yliopistonlehtori (kansantalous)
Joensuun yliopisto
Synt. vuosi 1960
Kokoomus

Edistän seuraavia yliopistoon liittyviä asioita:

1) Valtion metsien hallinto tulee siirtää Helsinki/Vantaalta Joensuuhun läheiseen vuorovaikutukseen Joensuun yliopiston ja muun paikallisen metsäalan osaamisen yhteyteen.

2) Tieteen tekemisen rahoitus tulee palauttaa valtion budjettirahoitukseen painottuvaksi. Tieteen tekijöille tulee turvata mahdollisuus keskittyä entistä paremmin oleelliseen, siis tieteen tekemiseen rahoituksen etsimisen asemesta.  Yliopistoille asetettua aluekehitysvastuuta pidän hyvinkin ongelmallisena; miten esimerkiksi aluekehitysvastuun kantaminen otetaan huomioon virkoja täytettäessä? Tätä ajattelua on syytä edelleen kirkastaa, jotta klassinen tieteenteko säilyisi jatkossakin yliopistojen korkeimpana päämääränä.

3) Yliopistolaitoksen ja ammattikorkeakoululaitoksen työnjakoa tulee selventää. Lyhyen aikavälin ennustettavaan hyödyllisyyteen tähtäävä soveltava tutkimus ja opetus kuuluvat ammattikorkeakouluille, pitkän aikavälin perustutkimus (joka sekin tähtää hyödyllisyyteen mutta ennustamattomalla tavalla) ja siihen nojaava opetus kuuluvat yliopistoille, joiden jatkossakin tulee saada toimia yhtäältä korkean autonomian muurin suojassa mutta toisaalta sisäisesti yhä vapaimpina muun muassa talouden ja henkilöstöpolitiikan suhteen.

Keski-Suomen vaalipiiri

Jukka Ammondt

Fil.toht. dosentti/ yliopistonlehtori
Synt. vuosi 1944
Vihreä Liitto (sitoutumaton)

Kansanedustajana pyrkisin kaikin mahdollisin keinoin suojelemaan opetusta ja tutkimusta hallintosaasteelta. Luova ajattelu olisi julistettava suojelun kohteeksi, sillä se elää uhanalaista elämää. Yliopistossa opetus- ja tutkimustyötä tekevien pitää saada aikaa keskittyä omaan työhönsä, siihen, mihin he ovat alun perin kouluttautuneet.

Kun tuore tutkimus kertoo, että yliopisto-opiskelijoita ahdistaa eniten itsenäinen ajattelu, pitäisi hälytyskellojen soida. Minkälaisia maistereita ja tohtoreita yliopistot ovat sitoutuneet 'tuottamaan' yhä enemmän ja nopeammin, jos opiskelijoita ahdistaa itsenäinen ajattelu? Paineet kasautuvat kohtuuttoman kovina opinnäytetöiden ohjaajille ja laitoksille. Aikaa opettajan omaan luovaan uudistumiseen ei jää. Työstä katoaa ilo ja nautinto. Yhteiskuntaamme vaivaava kiire, keskittymisen puute ja tiedon tulva vailla ymmärrystä on nyt torjuttava ainakin yliopistoista. Lähtökohta, että rahaa tulee yliopistoille tutkintojen määrän mukaan, on mielestäni osoittautunut huonoksi ja se vaatii pikaista korjausta. Laatu on korvattu määrällä, mikä on tieteen edistämisen kannalta on tuhoisaa. Maistereiden ja tohtoreiden ‘tuottaminen’ on arvioitava uudelleen, sillä maamme tarvitsee toimiakseen suuren määrän yhteiskuntamme perustöiden hoitajia ja osaajia, jotka eivät tarvitse yliopistotutkintoa. Keskustelun herättäminen on ennen kaikkea yliopistojen velvollisuus. 

Tapani Kaakkuriniemi

YTM, Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulun johtaja
työpaikka: Helsingin yliopisto / Aleksanteri-instituutti
Synt. vuosi 1953
Vasemmistoliitto
 
Yliopisto tarvitsee paitsi rahaa, myös työrauhan. Siksi tulosneuvotteluakrobatia tulee hylätä ja sen opetusministeriölle aikoinaan myynyt opistoinsinööri tulee julkisesti paljastaa. Tämä olisi tärkeämpi kuin Stasi-listan paljastaminen.

Yliopisto elää nykyisin liiaksi projektien varassa. Ehkä puolet laitoksia on tilanteessa, jossa ne eivät pysty suoriutumaan "lakisääteisistä" eli tulossopimukseen sisällytetyistä velvoitteistaan rahanpuutteen vuoksi. Tämän vuoksi tutkimus- ja opetushenkilökunta käyttää runsaasti aikaa erilaisten projektihakemusten laatimiseen ja lobbaamiseen. Se ei liene kenenkään etu. Ratkaisu tähän on paluu suunnitelmalliseen ja rationaaliseen suunnittelu- ja budjetointikäytäntöön. Siihen ei sisälly niin paljoa näytelmällistä draama-ainesta kuin tulosneuvotteluun, mutta sen tuloksista voi nauttia suurempi osa yliopistoyhteisöä.

Verkostomaisen työskentelykulttuurin kehittäminen on nykyisin yliopiston selviämisen A ja O. Siihen yliopistoja on patistettava. Tiedekuntien ja yliopistojen väliset raja-aidat voidaan nykymaailmassa ylittää - ja ne pitää ylittää.

Yliopiston selviytymiseksi tutkimustehtävästään sen pitäisi pystyä rekrytoimaan nuorta tutkijakuntaa palvelukseensa. Tutkijakoulujen kautta jatko-opiskelijoita on melko hyvin saatu integroiduksi mukaan, mutta väitelleiden tohtoreiden tilanne on toinen.

Nykyään yliopistot kilpailevat tohtoripisteistään, ja väitöskirjoja tehdään kuin kansanautoja liukuhihnalla. Kansallinen häpeä on se, että post doc -paikkoja on tarjolla vain murto-osalle väitelleistä. Opetusministeriön pitäisi kohdentaa rahoitusta erityisesti post doc -virkojen, vaikka määräaikaistenkin, perustamiseen

Jouni Vauhkonen

Yhteiskuntatieteiden tohtori/ valtio-opin vs. yliassistentti
Jyväskylän yliopisto
Synt. vuosi 1959
Keski-Suomen vaalipiiri
Vihreä liitto

Yritän edistää sellaisia toimia, joilla yliopiston työsuhteita pidennetään. Nyt aivan liian monet joutuvat työskentelemään muutaman kuukauden pätkätöissä. En kannata eläkevirkoja kaikille, mutta jo parin vuoden työsuhteilla voi tehdä nykyistä pitkäjänteisemmin yliopiston vaativia tehtäviä.

Opetuksen ja tutkimuksen rahoituksen pitäminen korkealla tasolla on myös tärkeää. Erityisesti humanistiset alat (historia, kielet, yhteiskuntatieteet yms.) ovat joutuneet koville ja niiden rahoitusta
täytyy parantaa. Siksi en kannata veronalennuksia muuten kuin, jos niillä on suoria työllisyysvaikutuksia.

Oulun vaalipiiri

Kyösti Oikarinen

HLT, hammaslääketieteen (suu- ja leukakirurgia) professori
Oulun yliopisto
Synt. vuosi 1953
Suomen Keskusta

Yliopisto-opetus ja tutkimus ovat pienen maan yksi tärkeimmistä alueista, joka vaikuttaa alueiden tasapainoiseen kehittymiseen ja elinkeinotoimintaan.  Tulevan korkeakoulupolitiikan tulee mielestäni sisältää ainakin seuraavat hankkeet:

* Apurahatutkijoiden sosiaaliturvaa on parannettava ja postdoc-porrasta on laajennettava
* Opettajien ja tutkijoiden lyhytaikaisista määräyksistä on siirryttävä pitkäaikaisiin työsuhteisiin
* Opetuksen ansiot tulisi huomioida entistä paremmin niissä virkatäytöissä, joissa opetus on olennainen osa toimenkuvaa
* Virkarakenne tulee muuttaa siten, että jokaisella on tasoaan vastaava virkanimike. Samalla opetusalalla voi olla useita professoreja, jos henkilökohtainen kompetenssi riittää.
* Tulokseen perustuva yliopiston perusrahoitus tulee laskemaan tutkintojen tasoa. Tähän ongelmaan tulee reagoida riittävän ajoissa muuttamalla tarvittaessa rahoitusmallia.
* Yhteistyötä on kehitettävä ammattikorkeakoulujen kanssa muistaen kuitenkin, että molempien tärkeä rooli tulee pitää selkeästi erillään esimerkiksi tutkintonimikkeiden suhteen.
* Suomalaisen tutkimuksen painopiste on oltava kansallisissa ongelmissa tai meille tärkeissä kehityshankkeissa

Vesa Suominen
 
FT, lehtori
Oulun yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos
Synt. vuosi 1954 
Oulun vaalipiiri
Suomen Kommunistisen Puolueen ja sitoutumattomien vaaliliitto (sitoutumaton ehdokas)
 
Resurssien lisäämisvaatimusten ohella tulisi kiinnittää huomiota yliopistojen resurssointitapaan ja nykyisten käytäntöjen vahingollisiin vaikutuksiin yliopistojen perustehtäviä ajatellen. Nykyinen karkeasti määrällinen ja eri tieteenalojen erityisluonnetta huomioimaton käytäntö on erityisen vahingollinen humanistisia ja yhteiskuntatieteitä, samoin kuin yleisesti perustutkimusta ajatellen.

Tulosjohtaminen määrällisine tulostavoitteineen sekä vaatimus ulkoisen rahan hankinnasta muodostavat tieteen ja korkeimman opetuksen piiriin kvasi-markkinat, joiden puitteissa tutkimuksella ja opetuksella on mahdollisuus menestyä vastaamalla kvasi-tuloksin kvasi-kysyntään. Kvasi-markkinoiden luomisen takaa ei ole vaikea tunnistaa yleisen vallitsevan yhteiskuntakäsityksen markkinafundamentalismia. Tämä johtaa yliopistotoiminnan kaikilla tasoilla, niin itse tutkimuksessa ja opetuksessa kuin hallinnollisemmillakin tasoilla sisällöllisen rationaalisuuden sijasta ulkokohtaisuuteen, visioiden, missioiden ja arviointien retoriikkaan ja lopulta tutkimuksen ja korkeimman opetuksen mielekkyyskriisiin.

(painetun lehden s.14-19)