• pääsivu
  • sisällys

    •  

     

     

     

    Lisää rahaa yliopistojen työntekijöille


    Yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentavaa virkaehtosopimusta koskevat neuvottelut saatiin yliopisto-opettajien osalta päätökseen maaliskuun alussa. Ohessa sivuilla 14-17 syntynyttä ratkaisua peilataan Tieteentekijöiden liiton, Professoriliiton ja Yliopistonlehtorien liiton tavoitteisiin.

    Tuporatkaisun mukaisesti palkkoja korotetaan 1.3.2003 lukien vähintään 1.8%. Samasta ajankohdasta maksetaan myös ns. Valpas-korotukset, jotka kohdistuvat valtiolla vain palkkausluokkiin A10-A24. Lisäksi osa työntekijöistä saa liitto- ja tasa-arvoerien pohjalta neuvoteltuja korotuksia. Viimeksi mainittujen erien maksatus siirtyy yliopistoissa joko huhtikuun tai pahimmassa tapauksessa toukokuun palkanmaksun yhteyteen, mutta korotukset maksetaan taannehtivasti 1.3.2003 lukien.

    YLIOPISTOJEN OPETTAJAT

    Tarkentavaa virkaehtosopimusta koskevat neuvottelut saatiin yliopisto-opettajien osalta päätökseen maaliskuun alkupuolella. Neuvottelut käytiin opetusministeriön ja AKAVA-JS:n edustajien välillä. Neuvotteluissa sovittiin opettajille tulevan tasa-arvoerän ja liittoerän suuntaamisesta tuloksellisuuslisiin ja palkkausluokkien korotuksiin. Neuvotteluissa oli kyse noin 2,3 miljoonan euron lisäyksestä opettajien palkkasummaan.

    Seuraavassa syntynyttä ratkaisua verrataan Tieteentekijöiden liiton hallituksen asettamiin neuvottelutavoitteisiin.

    Päätoimiset tuntiopettajat

    Liiton tavoitteena oli nostaa päätoimisia tuntiopettajia sijoituspalkkausluokasta A19 luokkaan A20 ja muuttaa ne lehtoraateiksi. Neuvotteluissa päädyttiin siihen, että 20 päätoimista tuntiopettajaa nostetaan A20:een. Korotusten lukumäärän jääminen näin pieneksi oli pettymys.

    Liitto tavoitteli myös sitä, että niin sanottua lehtorien ym. tuloksellisuuslisää, jota maksetaan päätoimisten tuntiopettajien ohella myös lehtoreille, yliopistonlehtoreille ja yliopettajille, korotetaan assistenttien, yliassistenttien ja tohtoriassistenttien tuloksellisuuslisän tasolle. Tämä tavoite toteutui täysimääräisesti. Samalla neuvotteluosapuolet sopivat, että ko. tuloksellisuuslisän saajien joukkoa nostetaan 29%:sta 33%:iin lisän piiriin kuuluvien virkojen ja virkasuhteiden yhteisestä lukumäärästä.

    Assistentit

    Liiton yksi keskeisimmistä tavoitteista oli saada mahdollisimman monta assistenttia nostettua sijoituspalkkausluokasta A19 luokkaan A20 ja luokassa A20 jo olevia luokkaan A21. Jälkimmäinen tavoite jäi toteutumatta, mutta yhteensä 230 assistenttia eli lähes 20 % assistenttikunnasta saatiin korotusten piiriin. Korotusten yliopistokohtainen jako on tätä kirjoitettaessa (6.3.2003) vielä auki.

    Eläinlääketieteellisen tiedekunnan assistenttien klinikkalisäpalkkioita päätettiin korottaa A17/A18 peruspalkkojen erotuksesta A19/20 peruspalkkojen erotukseen.

    Apulaisopettajat ja kliiniset opettajat

    Yhteensä 18 apulaisopettajaa päätettiin nostaa luokasta A22 luokkaan A23 ja saman verran kliinisiä opettajia luokasta A25 luokkaan A26. Lisäksi apulaisopettajien ja kliinisten opettajien sopimusmääräyksiin tehtiin tekstimuutoksia vanhan sopimuksen "sijoituspalkkausluokka ja määrävuosikorotus" -kohtaan, "tohtorilisä ja erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin lisä" -kohtaan sekä "apulaisopettajan ja kliinisen opettajan lisäpalkkio" -kohtaan.

    Lehtorit

    Lehtorien kohdalla liitto tavoitteli mahdollisimman monen sijoituspalkkausluokassa A20 olevan lehtorin nostamista A21:een. Näitä korotuksia päätettiin toteuttaa 120 kappaletta. Korotusten lukumäärä ei täysin vastannut liiton odotuksia, mutta hyvä näinkin.

    Lehtorien kohdalla liiton toinen päätavoite oli heitä koskevan tuloksellisuuslisän korottaminen assistenttien, yliassistenttien ja tohtoriassistenttien lisän tasolle. Tämä tavoite toteutui neuvotteluissa kuten päätoimisia tuntiopettajia koskevassa kohdassa on jo todettu. Myöskin lehtorien ym. tuloksellisuuslisän saajien osuuden kasvu käy ilmi päätoimisia tuntiopettajia koskevasta kohdasta.

    Yliassistentit

    Yliassistenttien kohdalla liito halusi suunnata rahaa mahdollisimman monen sijoituspalkkausluokassa A21 olevan yliassistentin nostamiseen luokkaan A22. Neuvotteluissa päädyttiin siihen, että näitä korotuksia toteutetaan yhteensä 80 kappaletta. Ko. korotusten yliopistokohtainen jako on tätä kirjoitettaessa vielä auki.

    Liitto tavoitteli myöskin uusien sijoituspalkkausluokkien A23 ja A24 avaamista yliassistenteille. Tähän tarjoutuu nyt mahdollisuus käyttämällä em. tarkoitukseen assistenttien, yliassistenttien ja tohtoriassistenttien tuloksellisuuslisiä. Tämän mahdollistaa sopimukseen neuvoteltu uusi teksti: "Yliopistojen opettajan virassa, jossa voidaan maksaa tuloksellisuuslisää, mutta ei määrävuosikorotusta, voidaan tuloksellisuuslisä tai -lisiä siirtää myös sijoituspalkkausluokkaan sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa on sijoituspalkkausluokista todettu".

    Eläinlääketieteellisen tiedekunnan yliassistenttien klinikkalisäpalkkioita päätettiin korottaa A20/21 peruspalkkojen erotuksesta A21/22 peruspalkkojen erotukseen.

    Professorit

    Uudessa sopimuksessa professorien tuloksellisuuslisän eli niin sanotun tutkijankoulutuslisäpalkkion määräksi 1.3.2003 lukien tuli 86,7 % professorien henkilötyövuosien lukumäärästä. Aiempi luku oli 79%.

    Professorien kohdalla Tieteentekijöiden liiton päätavoite oli, että myös virkasuhteisille professoreille, joita ei ole nimitetty professorin virkaan (mvs.), saataisiin neuvoteltua tutkijankoulutuslisä tai jokin muu tuloksellisuuslisä, jonka laskentapohjana käytettäisiin ko. ryhmän omaa palkkasummaa. Nythän tutkijankoulutuslisää voivat saada vain virkaan nimitetyt professorit, joiden lisien määräytymisessä kuitenkin käytetään hyväksi myös mvs. professoreiden palkkasummaa.

    Tätä epäkohtaa onnistuttiin Tieteentekijöiden liiton aloitteesta hieman korjaamaan uuden sopimustekstin avulla, joka kuuluu: "Yliopiston opettajan virkaa virkasuhteisena ilman virkaan nimittämistä hoitavalle henkilölle, jolla on aiemmassa saman yliopiston opettajan virassaan tai virkasuhteessaan eri opettajaryhmän tuloksellisuuslisä, voidaan edelleen maksattaa tätä lisää sanottujen sopimusmääräysten sitä estämättä, mikäli muut edellytykset lisän maksamiselle ovat olemassa."

    Edellä mainittu tekstimuotoilu merkitsee käytännössä muun muassa sitä, että esimerkiksi assistentti, lehtori tai apulaisopettaja, joka hoitaa professuuria, voi ottaa oman ryhmänsä tuloksellisuuslisän mukaansa siksi ajaksi, kun hän hoitaa em. virkaa. Sanottu soveltamiskäytäntö edellyttää, että asianomaisessa yliopistossa on pöytäkirjattu osapuolten välillä yksimielisyys asiasta ja soveltamisen mahdollisista tarkemmista yksityiskohdista.

    Uusi muistutustekstikään ei muuta sitä tosiasiaa, että mvs. professorit ovat edelleen ainoa iso opettajaryhmä, jolla ei ole "omaa" tuloksellisuuslisää. Voidaankin kysyä, ovatko kaikki virkasuhteiset professorit tuloksettomia vai onko heissä jotain muuta vikaa, kun ko. ryhmältä haluttiin taas estää oman tuloksellisuuslisän saanti.

    Muuta opettajien neuvotteluista

    Vaikka Tieteentekijöiden liiton asettamat neuvottelutavoitteet toteutuivat päättyneellä neuvottelukierroksella ilahduttavan hyvin, koettiin edellä todettujen takaiskujen lisäksi muutama muukin harmittava epäonnistuminen. Näistä ehdottomasti suurin oli se, ettei liitto saanut Turun yliopiston virka- ja palkkarakenneasiaa AKAVA-JS:n neuvottelutavoitteiden joukkoon, vaikka kaikki osapuolet olivat tietoisia siitä, että Turun yliopisto oli lähettänyt ko. asiaa koskevan neuvottelupyyntöesityksen opetusministeriölle, jotta Turun yliopiston hallituksen hyväksymään uuteen virkarakenteeseen liittyvästä palkkarakenne-esityksestä olisi neuvoteltu virkaehtosopimus. Turun mallin jääminen neuvottelupöydän ulkopuolelle johti siihen, että TTL:n edustaja jätti asiasta eriävän mielipiteensä AKAVA-JS:n yliopistojaostolle.

    Epäonnistumisena on pidettävä lisäksi sitä, että luottamusmiesten palkkioita korotettiin selvästi vähemmän kuin Tieteentekijöiden liitto olisi halunnut ja sitä, ettei ns. villejä opettajanimikkeitä ja niiden palvelussuhteen ehtoja saatu sopimukseen.

    MUUT KUIN OPETTAJAT

    Yliopistojen muuta kuin opetushenkilöstöä koskevat neuvottelut poikkeavat opettajien vastaavista siinä, että jaossa olevat rahaerät menevät suoraan yliopistoille, joissa niiden kohdentamisesta käydään paikallisten henkilöstöjärjestöjen ja työnantajien kesken ns. kuoppaneuvottelut. Niissä päätetään keille henkilöille kuoppakorotuksia maksetaan. Toisin sanoen muulta henkilöstöltä puuttuu opetusministeriön ja pääsopijan välillä käytävä neuvotteluvaihe.

    Muuta kuin opetushenkilöstöä koskevat kuoppaneuvottelut olivat useimmissa yliopistoissa tätä kirjoitettaessa (6.3.2003) vielä kesken. Näin ollen yhteenvetoa niiden tuloksista ei ole mahdollista esittää.

    SUOMEN AKATEMIAN TUTKIJAT

    Suomen Akatemian tutkimusvirkojen liittoerää ja tasa-arvoerää koskevat neuvottelut käytiin akatemian tiloissa 12.2. Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton edustajat edustivat AKAVA-JS:ää neuvotteluissa. Lisäksi neuvotteluissa oli työntekijäpuolelta mukana Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistyksen SATYn puheenjohtaja.

    Neuvottelussa sovittiin, että liittoerä ja tasa-arvoerä kohdennetaan kokonaisuudessaan akatemiatutkijoille siten, että 30 akatemiatutkijan viran palkkausluokka nostetaan luokasta A25 luokkaan A26. Lisäksi "sovittiin, että seuraavalla kierroksella otetaan huomioon myös akatemiaprofessoreiden palkkakilpailukyvyn parantaminen siten, että tavoitteena on palkkausluokasta A31 luopuminen aikaa myöten".

    Klaus Sundbäck
    Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja

     

    Lehtorikunnan palkkaratkaisu

    Yliopistonlehtorien, yliopettajien, lehtorien ja päätoimisten tuntiopettajien osalta näkyvintä lienevät maksettavien tuloksellisuuslisien euromääräiset korotukset. Lisä maksetaan 1.3.2003 lukien palkkausluokkien A 23 ja A 24 erotuksena, laskettuna I kalleusryhmässä ja täysin ikälisin, siis loppupalkasta. Edelleen lisän saajien lukumäärää korotettiin 29 %:sta 33 %:iin laskettuna saajaryhmään kuuluvien henkilöiden lukumäärästä. Uutuutena tuli myös määräys, jonka mukaan A 24, A 25 ja yliopistonlehtori- virkatyypeissä voidaan yksi tai useampia tuloksellisuuslisiä siirtää henkilön sijoituspalkkausluokkaan.

    Lehtori A 20, joka virkatyyppinä suljettiin jo 1.1.1998 siinä mielessä, että uusia virkoja ei tähän palkkausluokkaan enää ole saanut perustaa, on poistumassa. Monet yliopistot ovat henkilöstöpoliittisin perustein korottaneet virat A 21 lehtoreiksi ja nyt tämä kehitys sai jatkoa: peräti 120 virkaa korotettiin palkkausluokasta A 20 luokkaan A 21. Edelleen päätoimisia tuntiopettajia nostettiin 20 kpl palkkausluokasta A 19 luokkaan A 20.

    Mikä sitten jäi toteutumatta? Toiveiden lista oli pitkä ja perusteltu, joten kaiketi eniten jäätiin hämmästelemään sitä, ettei listan alkupäähän kuulunut ensimmäisen määrävuosikorotuksen siirto peruspalkkaan vastoin odotuksia toteutunut. Myöskään ns. tekstikysymyksissä ei edetty tällä kierroksella. Muun muassa työaikasopimuksessa ja tuntiopetuspalkkiosopimuksessa on neuvotteluosapuolten yhteisesti ja yksimielisesti toteamia puutteellisuuksia, jotka toki pitäisi voida järkevästi eliminoida.

    Edelleen kevään 2002 järjestelyvaraneuvotteluiden erimielisyyden kukkasena syntynyt 0.3 % opettajalisä ei vielä tällä kierroksella mennyt kierrätykseen, mutta se sovittiin pantavaksi jakoon vuoden kuluttua. Yhdistettynä 1.3.2004 maksettavaan järjestelyvaraan (0.5 %) saadaan tuolloin jakoon 0.8 % potti, kun nyt jaettiin 0.9 %.

    Vesa Kulmala
    puheenjohtaja
    Yliopistonlehtorien liitto

     

    Professorit ja järjestelyvarat

    Professoriliiton tavoitteena järjestelyvara- ja tasa-arvoerää koskevissa opetusministeriön kanssa käydyissä neuvotteluissa oli professorien tutkijankoulutuslisien prosentuaalisen lukumäärän kasvattaminen ja lisämääräyksien muuttaminen siten, että professorien sijoituspalkkaluokkiin siirretään tutkijalisiä vähintään 30 %-yksikköä (aikaisemmin 20 %-yksikköä). Muita tutkijankoulutuslisiä koskevia muutoksia ei kaivattu. Pyrkimyksenä oli niinikään 0,3 %:n opettajalisän liittäminen järjestelyvaroihin. Tavoitteisiin kuului luoda myös virkaehtosopimusteitse mahdollisuuksia A30 palkkaluokkaa korkeampien professorien palkkaluokkien käyttöönotolle ja vauhdittaa edelleen luopumista A26 palkkaluokasta.

    Professorien tavoitteet toteutuvat kohtuullisella tavalla. Tutkijankoulutuslisien lukumäärää kasvatetaan 1.3.2003 alkaen 79 %:sta 86,7 %:iin professorien henkilötyövuosista. Kasvu vastaa suunnilleen professorien osuutta järjestelyvaroista ja tasa-arvoerästä. Uudet lisät joudutaan kohdentamaan taannehtivasti. Professorien sijoituspalkkaluokkiin tullaan siirtämään vähintään 30 %-yksikköä lisistä tämän vuoden kuluessa.

    Voimassa olleen yliopistojen tarkentavan VES:n 1 §:n 1 kohdan mukaan professorien sijoituspalkkaluokat ovat A30, A29 ja A28. Sopimuksen alaviitteen mukaan sijoituspalkkaluokka voi olla myös A26 entisissä apulaisprofessorin viroissa. Nämä sopimusmääräykset säilyivät, mutta niitä täydennettiin uusilla maininnoilla. Täydennykset eivät johda ehdottomiin tuloksiin, mutta ovat selvästi oikeansuuntaisia.

    Aikaisemman sopimuksen mukaan yliopisto on voinut siirtää tutkijankoulutuslisiä sijoituspalkkaluokkien nostamiseen ja että tätä menettelyä on myös tarkoitettu noudatettavaksi. Uuteen sopimukseen on kirjattu ehkä hiukan monimutkaiselta tuntuva mainita, että tämän sopimuksen ei voida katsoa olevan esteenä sille, etteikö sijoituspalkkaluokka voisi olla menettelyn jälkeen korkeampikin kuin 1 §:n 1 kohdassa on sanottu. Kirjauksen tarkoituksena on avata virkaehtosopimusteitse A30 palkkaluokan ylitysmahdollisuus professorien sijoituspalkkaluokissa.

    Uuteen sopimukseen on kirjattu maininta, että professorin viran lähtötaso on sijoituspalkkaluokka A28. Tämä kirjaus tarkoittaa professorien A26 palkkaluokasta luopumisen vauhdittamista.

    Uuden sopimuksen perusteella 0,3 %:n opettajalisä säilyy seuraavaan kierrokseen.

    Jorma Virkkala
    Professoriliiton toiminnanjohtaja
    6.3.2003

    (painetun lehden s. 14-17)