Jännittäjäopiskelijoille apua

Opiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan viidesosa yliopisto-opiskelijoista kokee esiintymisen ongelmalliseksi. Jyväskylässä tehdyn selvityksen mukaan kaksi kolmesta opiskelijasta pitää seminaariesitelmän valmistelua ja esittämistä hyvin stressaavana. Esiintymistilanteissa jännittäminen, sosiaalinen ahdistuneisuus, pelot ja kriittisen arvioivan palautteen vastaanottaminen tuntuvat monista vaikeilta, jopa ylivoimaisilta.

Asia on tuttu jokapäiväisessä opetustyössä: osa opiskelijoista karttaa osallistumista jännityksen ja voimakkaan itsekritiikin vuoksi ja osalla esitysten hyvä sisältö jää vaatimattoman ilmaisukyvyn varjoon.

Jännitystuntemukset ovat tuttuja kaikille: syke kiihtyy, ääni tuntuu tarttuvan kurkkuun, kädet vapisivat, päässä tuntuu yhtäkkiä täysin tyhjältä. Kun puhujan tulkinta tilanteen vaarallisuudesta on ylimitoitettu, liiallinen määrä adrenaliinia purkautuu vahvistamaan häntä. Tuntemus on kiusallinen, vaikka tiedetäänkin, että vain osa jännityksestä näkyy ulospäin.

Jännityksen tuntemuksella ei ole suoraa yhteyttä viestinnän onnistumisen kanssa, mutta heikolla viestijäkuvalla varustetuilla on tapana tulkita jännittäminen epäonnistumiseksi. - - Myönteisten esiintymiskokemusten karttuminen auttaa suhtautumaan itseensä realistisesti, toteaa jännittäjäopiskelijoiden kokemuksia tutkinut FL Merja Almonkari Jyväskylän yliopistosta. Tilanteiden karttamisen katkaiseminen on tärkeää, jotta kokemusta alkaa karttua. Ohjaajien myönteinen palaute on kullanarvoista. Palautteen tulisi aina koskea sellaisia asioita, joille opiskelija itse voi tehdä jotain.

Jännittyneisyyteen voi vaikuttaa monin keinoin. Pitkällä aikavälillä pysyviä tuloksia saadaan omien tuntemusten ja ajatusten uudelleen muokkauksella. Alitajuinen pelko hylätyksi tulemisesta "mitä jos yleisö ei pidäkään minusta" tai paljastumisen pelko "mitä jos en tiedäkään tarpeeksi" ja muut vastaavat saavat oikeat mittasuhteet.

Akuuteissa tilanteissa miedoista beetasalpaatyyppisistä lääkkeistä on sekä henkistä että todellista helpotusta, ilman sivuvaikutuksia tai pelkoa riippuvuuden synnystä. Rentous-, hengitys- ja mielikuvaharjoituksilla on melko helppo löytää sopiva jännitteisyys.

Esiintymisen kyky on tärkeä "työkalu" sekä opiskelussa että työelämässä. Ohjausta ja apua jännittäjille on pyritty tarjoamaan eri tahoilla. Yliopistojen suullisen viestinnän kursseilla jännittämistä käsitellään, koska kyse on normaalista viestintätilanteisiin liittyvästä vireytymistä. Opetustuntien aikana problematiikkaan ei kuitenkaan ehditä syventyä. Haittaavasta esiintymispelosta kärsivät eivät välttämättä saa apua tilanteeseensa. Esimerkiksi Teknillisessä korkeakoulussa ja Jyväskylän yliopistossa on tarjolla myös erityiskurssi "esiintymisrohkeutta kaipaaville".

YTHS:n puolella sosiaalisista peloista kärsivät opiskelijat hakeutuvat yleislääkärin ja psykologin vastaanotolle. Tarjolla on sekä lääkinnällistä että terapeuttista apua. Suositeltavaa on, että opiskelijat ensin kävisivät juuri yleislääkärin vastaanotolla.

Yliopistojen ja YTHS:n toimijat ovat tähän asti tunteneet toistensa palvelut huonosti. Turussa on kokeiltu YTHS:n ja rekrytointipalvelujen koordinoimana puheviestinnän lehtorin ja psykologin yhdessä vetämiä Esiintymisjännitys hallintaan -kursseja. Kursseille on osallistunut opiskelijoita, joille tietyt opintoihin liittyvät viestintätilanteet tuntuvat vaikeilta.

Kokemusten rohkaisemina helmikuussa järjestettiin valtakunnallinen kouluttajakoulutuspäivä ja avattiin verkkoon kouluttajien aineisto- ja keskustelualue. Hedelmällisen lähtökohdan koulutukselle antoi se, että jännittämistä lähestyttiin sekä lääkehoidon, psykologian että puheviestinnän näkökulmasta. Koulutuksen tavoitteena oli, että eri paikkakunnille saadaan yliopistojen ja YTHS:n yhteistyönä säännöllisesti toistuvia kursseja esiintymisrohkeutta lisää tarvitseville. Luonnollinen yhteistyökumppani on myös yliopistojen rekrytointipalvelut. Tietoa kursseista saa jatkossa myös YTHS:stä.

Riitta Koskimies
Turun kauppakorkeakoulu, Suomen kielen ja viestinnän lehtori, FM

Kristina Kunttu
YTHS, Kehrän projektipäällikkö, LT

Lisätietoja: Riitta Koskimies, riitta.koskimies@tukkk.fi, puh. (02) 481 4258, 040-506 3699
Kristina Kunttu, kristina.kunttu@yths.fi, puh. (02) 2747 209 tai 050-544 2946

(painetun lehden s. 22)