Korkeakouluille työllistymisstrategiat

- Koulutussuunnittelun pitäisi tukeutua nykyistä enemmän tutkittuun tietoon, Heikki Liede toteaa.

Jokaisen ammattikorkeakoulun ja yliopiston tulisi laatia työllistymistä koskeva strategia. Tätä mieltä on AKAVAn koulutus- ja työvoimapoliittinen sihteeri Heikki Liede. Hän puhui asiasta koulutustoimittajille AKAVAn isännöimässä tilaisuudessa huhtikuun alussa.

- Työllistymisstrategian olisi perustuttava valtakunnallisiin koulutus- ja ammattialakohtaisiin kehittämislinjoihin ja sovelluttava alueellisiin tilanteisiin. Toteutumista seurattaisiin tulosohjausneuvotteluissa. Korkeakoulut joutuisivat pohtimaan nykyistä enemmän koulutuksen ja työelämän vastaavuutta.

- Korkeakoulut seuraavat oppilaidensa työllistymistä valtakunnallisten tilastojen ja oppilaitoskohtaisesti laadittujen kyselyjen avulla. Tilastointia tulee kehittää siten, että kyetään seuraamaan myös työllistymisen tarkoituksenmukaisuutta. Tarvitaan kattavaa ja luotettavaa tietoa, joka perustuu työelämään sijoittumisen ja sen mekanismien seurantaan kolmen vuoden ajalta.

Liede haluaa koulutussuunnittelulta enemmän perusteluja. Tutkittua tietoa pitää käyttää koulutussuunnittelun apuna.

- On ilmeistä, että korkeakouluista valmistuvien työttömyys tulee jatkossakin olemaan keskimääräistä vähäisempää. Opiskelemaan halukkaat ja kyvykkäät nuoret sijoittuvat ensin työmarkkinoille. Tästä ei kuitenkaan voida vetää sellaisia johtopäätöksiä, että koulutuksen sisältö välttämättä vaikuttaisi työllistymiseen tai korkeakoulutuksen laajentaminen sellaisenaan lisäisi työpaikkoja, Liede totesi.

Koulutuspolitiikka AKAVAlle ykkösluokan asia

Samaisessa koulutustoimittajien lounastilaisuudessa AKAVAn puheenjohtaja Risto Piekka korosti, että koulutuspolitiikka on AKAVAlle ykkösluokan asia.

- AKAVA panostaa koulutukseen kaikilla tasoilla, mm. hallitusohjelmaan ja kehittämissuunnitelmaan on vaikutettu monin tavoin.

- Hallitusohjelman on oltava realistinen ja tulevaisuuteen luotaava. Suomen tulevaisuus on osaamisessa, ja siksi taloudellisen kasvun turvaaminen vaatii yhä enemmän aineettomia investointeja. Tämä edellyttää sekä julkiselta vallalta että yrityksiltä enemmän voimavaroja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, puheenjohtaja Piekka painotti.

Korkeastikoulutettujen keskusjärjestön puheenjohtajan mielestä väkeä ei kuitenkaan pidä ylikouluttaa kortistoihin. Tavoitetta, jonka mukaan korkea-asteen koulutus piti saada 75 prosentille ikäluokasta, Piekka luonnehti ylimitoitetuksi.

- Ammatillisen koulutuksen arvostusta pitää nostaa. Suomi pärjää osaamisella - sekä pään että käden taitoilla, Piekka tähdensi.

Piekka kommentoi myös valtiosihteeri Raimo Sailaksen työryhmän esityksiä. (Ks. tämän lehden sivu 26.) Piekan mielestä opintojen organisointiin tulee kiinnittää enemmän huomiota.

- Tarkkaan pitää katsoa mm. Åbo Akademin kolmannesta lukukaudesta saadut kokemukset.

Toivottavasti keskusjärjestö kuulee tässä asiassa myös yliopistojen opettaja- ja tutkijajärjestöjen näkemyksiä.

Kirsti Sintonen

(painetun lehden s. 32)