• pääsivu
  • sisällys

  •  

     

     

     

    Naiset Professoriliiton palkkakyselyssä


    Naisprofessorien keskipalkka on 258 euroa miesten palkkaa alempi. Palkkaeroa selittävät naisten ja miesten sijoittuminen eri tieteenaloille, erilliskorvausten suuruus sekä naisten miehiä suurempi osuus A 26-palkkausluokassa.

    Tässä artikkelissa tarkastellaan nais- ja miesprofessorien välisiä eroja sijoittumisessa työelämään ja palkkauksessa. Tulokset perustuvat marraskuussa 2002 toteutettuun Professoriliiton palkkakyselyyn, jonka tuloksia on aikaisemmin käsitelty Acatiimin numerossa 2/2003. Palkkakyselyyn vastasi kaikkiaan 767 professoria, joista 21% oli naisia. Aineisto antaa kattavan kuvan sukupuolten välisistä eroista kokonaisuutena, mutta työpaikka- ja tieteenalakohtaisissa tarkastelussa on aineistossa osittaisia puutteita.

    Nais- ja miesprofessorien ikä tai työkokemus professorin tehtävissä eivät poikkea toisistaan. Iän mukaan tarkasteltaessa on naisten ja miesten välillä vain muutaman kuukauden ero; sekä naisten että miesten iän keskiarvo pyöristyy 53 vuoteen. Työkokemuksenkaan suhteen ei esiinny eroja sukupuolten välillä - sekä naisilla että miehillä on keskimäärin 13 vuoden mittainen kokemus professorin tasoisista työtehtävistä.

    Kasvatustieteet ja humanistiset tieteet naisten aloja

    Selkeimmin naisten ja miesten väliset erot tulevat esiin vertailtaessa naisprofessorien osuutta eri työpaikoilla ja eri tieteenaloilla. Naisten osuus on suurimmillaan tutkimuslaitoksissa, joita edustavista vastaajista hieman runsas puolet on naisia. Suurista yliopistoista on naisten osuus suurimmillaan Joensuun, Lapin ja Tampereen yliopistoissa, joissa naisten osuus on kolmannes vastaajista. Pienimmillään naisten osuus jää alle 10 prosentin; tällaisia työpaikkoja ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto.

    Tieteenalojen välisessä vertailussa (taulukko 1) on naisten osuus suurimmillaan eläinlääketieteen, terveystieteen ja taideteollisuuden aloilla. Näillä aloilla noin kaksi kolmesta professorista on naisia. Kuvataiteiden, kasvatustieteiden ja humanististen tieteiden aloilla naisten osuus on verrattain korkea, 40 ja 50 prosentin välillä. Luonnontieteet, teknistieteet ja oikeustieteet ovat vastaajamäärältään suuria aloja, joilla naisten osuus jää alle 10 prosentin. Farmasian sekä teatterin ja tanssin aloilla naisia ei ole lainkaan tai he eivät vastanneet palkkakysekyyn.

    Miehet saavat erilliskorvauksia tuplasti naisiin verrattuna

    Naisten ja miesten palkat ja palkkiot on koottu taulukkoon 3. Naisprofessorien palkkojen keskiarvo on 4.565 euroa, mikä on 258 euroa miesten keskipalkkaa pienempi. Mediaanipalkkoja verrattaessa erotus on miesten hyväksi vielä hieman suurempi, 344 euroa. Miesten naisia korkeammat palkat tulevat esiin myös muissa taulukkoon 2 kootuissa tunnusluvuissa.

    Erilliskorvausta täydennyskoulutuksesta saa vajaa neljännes vastaajista. Erilliskorvauksen saaminen on yhtä yleistä naisten ja miesten keskuudessa, mutta miesten saama korvaus on keskimäärin kaksinkertainen naisten saamiin korvauksiin verrattaessa. Esimiespalkkiota saa 35% miehistä, kun vastaava osuus naisten keskuudessa on 26%. Miesten keskimääräinen palkkio on hieman korkeampi kuin naisilla. Myös projektinjohtokorvauksia verrattaessa esiintyy eroja miesten hyväksi; miehistä korvausta saa 17%, mikä on kaksinkertainen osuus naisiin verrattuna.

    Eri tieteenaloilla erilaisia palkkoja

    Eri työpaikoilla ja tieteenaloilla ovat sukupuolten väliset erot vielä suurempia kuin koko aineistoa tarkasteltaessa. Työpaikkojen ja tieteenalojen väliset palkkaerot on koottu taulukoihin 3 ja 4, kuitenkin niin että vastaajaryhmät, joissa on niukasti vastaajia, on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Työpaikkojen välisessä vertailussa palkkaerot ovat suurimmillaan 1000 euron luokkaa miesten eduksi. Pienimmillään palkkaerot ovat tutkimuslaitoksissa, Tampereen yliopistossa ja Joensuun yliopistossa.


    Myös tieteenalojen väliset palkkaerot vaihtelevat huomattavasti. Yksittäisen poikkeuksen muodostaa maatalous-metsätieteellinen ala, jolla naisten palkat ovat miesten palkkoja korkeampia. Mielenkiintoista on todeta, miten erilaisia palkkaerot ovat kahdella naisprofessorien yleisimmällä alalla, humanistisella ja kasvatustieteellisellä alalla. Humanistisilla aloilla on palkkaero (66 euroa) selvästi pienempi kuin aineistossa keskimäärin, kun taas kasvatustieteiden alalla on palkkaero (415 euroa) suurempi kuin koko aineistossa.

    Naisten alhaisempaa palkkaa selittää parhaiten palkkaluokkiin sijoittuminen. Taulukossa 5 on esitetty nais- ja miesprofessorien palkkaluokat. Naisten keskuudessa korostuu palkkaluokan A26 osuus, joka on 23% ja miesten keskuudessa vastaavasti vain 14%. Toisaalta korkeimmat, yli A28 olevat palkkaluokat ovat miesten keskuudessa yleisempiä.



    Naiset ovat hieman miehiä tyytymättömämpiä palkkaansa. Naisten keskuudessa palkkaansa tyytyväisten osuus on 22% ja miesten keskuudessa 27%. Naisten keskimääräinen palkankorotustoive (taulukossa 6 nimikkeellä palkkakuilu), on kuitenkin hieman alhaisempi kuin miehillä.

    Yrjö Lauha
    Focus Master Oy

    Professoriliiton palkkakyselyn yleiset tulokset esiteltiin helmikuun Acatiimi-lehdessä. Ne löytyvät myös liiton kotisivuilta www.professoriliitto.fi kohdasta Professoriliitto - Palkkakysely 2002

    (painetun lehden s. 11-14)