Naiset Professoriliiton palkkakyselyssä
Naisprofessorien keskipalkka on 258 euroa miesten palkkaa alempi.
Palkkaeroa selittävät naisten ja miesten sijoittuminen
eri tieteenaloille, erilliskorvausten suuruus sekä naisten
miehiä suurempi osuus A 26-palkkausluokassa. Tässä
artikkelissa tarkastellaan nais- ja miesprofessorien välisiä
eroja sijoittumisessa työelämään ja palkkauksessa.
Tulokset perustuvat marraskuussa 2002 toteutettuun Professoriliiton
palkkakyselyyn, jonka tuloksia on aikaisemmin käsitelty Acatiimin
numerossa 2/2003.
Palkkakyselyyn vastasi kaikkiaan 767 professoria, joista 21% oli
naisia. Aineisto antaa kattavan kuvan sukupuolten välisistä
eroista kokonaisuutena, mutta työpaikka- ja tieteenalakohtaisissa
tarkastelussa on aineistossa osittaisia puutteita.
Nais- ja miesprofessorien ikä tai työkokemus professorin
tehtävissä eivät poikkea toisistaan. Iän mukaan
tarkasteltaessa on naisten ja miesten välillä vain muutaman
kuukauden ero; sekä naisten että miesten iän keskiarvo
pyöristyy 53 vuoteen. Työkokemuksenkaan suhteen ei esiinny
eroja sukupuolten välillä - sekä naisilla että
miehillä on keskimäärin 13 vuoden mittainen kokemus
professorin tasoisista työtehtävistä.
Kasvatustieteet ja humanistiset tieteet naisten aloja
Selkeimmin naisten ja miesten väliset erot tulevat esiin
vertailtaessa naisprofessorien osuutta eri työpaikoilla ja
eri tieteenaloilla. Naisten osuus on suurimmillaan tutkimuslaitoksissa,
joita edustavista vastaajista hieman runsas puolet on naisia.
Suurista yliopistoista on naisten osuus suurimmillaan Joensuun,
Lapin ja Tampereen yliopistoissa, joissa naisten osuus on kolmannes
vastaajista. Pienimmillään naisten osuus jää
alle 10 prosentin; tällaisia työpaikkoja ovat Lappeenrannan
teknillinen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu ja Tampereen teknillinen
yliopisto.
Tieteenalojen välisessä vertailussa (taulukko
1) on naisten osuus suurimmillaan eläinlääketieteen,
terveystieteen ja taideteollisuuden aloilla. Näillä
aloilla noin kaksi kolmesta professorista on naisia. Kuvataiteiden,
kasvatustieteiden ja humanististen tieteiden aloilla naisten osuus
on verrattain korkea, 40 ja 50 prosentin välillä. Luonnontieteet,
teknistieteet ja oikeustieteet ovat vastaajamäärältään
suuria aloja, joilla naisten osuus jää alle 10 prosentin.
Farmasian sekä teatterin ja tanssin aloilla naisia ei ole
lainkaan tai he eivät vastanneet palkkakysekyyn.
Miehet saavat erilliskorvauksia tuplasti naisiin verrattuna
Naisten ja miesten palkat ja palkkiot on koottu taulukkoon
3. Naisprofessorien palkkojen keskiarvo on 4.565 euroa, mikä
on 258 euroa miesten keskipalkkaa pienempi. Mediaanipalkkoja verrattaessa
erotus on miesten hyväksi vielä hieman suurempi, 344
euroa. Miesten naisia korkeammat palkat tulevat esiin myös
muissa taulukkoon 2 kootuissa tunnusluvuissa.
Erilliskorvausta täydennyskoulutuksesta saa vajaa neljännes
vastaajista. Erilliskorvauksen saaminen on yhtä yleistä
naisten ja miesten keskuudessa, mutta miesten saama korvaus on
keskimäärin kaksinkertainen naisten saamiin korvauksiin
verrattaessa. Esimiespalkkiota saa 35% miehistä, kun vastaava
osuus naisten keskuudessa on 26%. Miesten keskimääräinen
palkkio on hieman korkeampi kuin naisilla. Myös projektinjohtokorvauksia
verrattaessa esiintyy eroja miesten hyväksi; miehistä
korvausta saa 17%, mikä on kaksinkertainen osuus naisiin
verrattuna.
Eri tieteenaloilla erilaisia palkkoja
Eri työpaikoilla ja tieteenaloilla ovat sukupuolten väliset
erot vielä suurempia kuin koko aineistoa tarkasteltaessa.
Työpaikkojen ja tieteenalojen väliset palkkaerot on
koottu taulukoihin 3 ja 4,
kuitenkin niin että vastaajaryhmät, joissa on niukasti
vastaajia, on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Työpaikkojen
välisessä vertailussa palkkaerot ovat suurimmillaan
1000 euron luokkaa miesten eduksi. Pienimmillään palkkaerot
ovat tutkimuslaitoksissa, Tampereen yliopistossa ja Joensuun yliopistossa.
Myös tieteenalojen väliset palkkaerot vaihtelevat
huomattavasti. Yksittäisen poikkeuksen muodostaa maatalous-metsätieteellinen
ala, jolla naisten palkat ovat miesten palkkoja korkeampia. Mielenkiintoista
on todeta, miten erilaisia palkkaerot ovat kahdella naisprofessorien
yleisimmällä alalla, humanistisella ja kasvatustieteellisellä
alalla. Humanistisilla aloilla on palkkaero (66 euroa) selvästi
pienempi kuin aineistossa keskimäärin, kun taas kasvatustieteiden
alalla on palkkaero (415 euroa) suurempi kuin koko aineistossa.
Naisten alhaisempaa palkkaa selittää parhaiten palkkaluokkiin
sijoittuminen. Taulukossa 5 on esitetty nais- ja miesprofessorien
palkkaluokat. Naisten keskuudessa korostuu palkkaluokan A26 osuus,
joka on 23% ja miesten keskuudessa vastaavasti vain 14%. Toisaalta
korkeimmat, yli A28 olevat palkkaluokat ovat miesten keskuudessa
yleisempiä.
Naiset ovat hieman miehiä tyytymättömämpiä
palkkaansa. Naisten keskuudessa palkkaansa tyytyväisten osuus
on 22% ja miesten keskuudessa 27%. Naisten keskimääräinen
palkankorotustoive (taulukossa 6 nimikkeellä palkkakuilu),
on kuitenkin hieman alhaisempi kuin miehillä.
Yrjö Lauha
Focus Master Oy
Professoriliiton palkkakyselyn yleiset tulokset esiteltiin helmikuun
Acatiimi-lehdessä. Ne löytyvät myös liiton
kotisivuilta www.professoriliitto.fi
kohdasta Professoriliitto - Palkkakysely 2002
(painetun lehden s. 11-14) |