Lääkärin ura ja tasa-arvo

Kun itse pääsin lääketieteelliseen tiedekuntaan vuonna 1960, oli kurssilla vain 20% naisia. Nyt naisia on vähintään 65% lääkäriksi opiskelevista. Nykyisin mieslääkärit naivat naislääkäreitä, mutta omassa nuoruudessani useimmat kurssikaverit menivät naimisiin sairaanhoitajan kanssa. Lapset saatiin 1960 - 70 -luvulla 22 - 25 -vuotiaina. Tavallista oli että raskaaksi tultiin "gynen-kurssin" (naistentaudit) aikana. Nyt ensimmäinen lapsi saadaan paljon myöhemmin, yli 30- tai jopa yli 40-vuotiaana.

Nais- ja mieslääkäreiden palkat ovat aina olleet yhdenmukaiset. Jos mieslääkärin tulot ovat suuret, hän päivystää paljon tai pitää yksityisvastaanottoa. Nyt on muodissa myös "keikkailu", työskentely julkisen terveydenhuollon yksikössä yksityisen firman työntekijänä tai omistajana.

Plastiikkakirurgian professuurin saaminen Helsingin yliopistoon kesti yli kaksikymmentä vuotta. Ensimmäiset esitykset professuurista tein tiedekunnalle 1970 -luvulla toimiessani Chirurgi Plastici Fenniae ry:n sihteerinä. Tämän jälkeen asiaa käsiteltiin lukuisia kertoja tiedekuntaneuvostossa. Kerran 1980 -luvulla professuuri oli jo melkein tulossa, mutta eräs yliopiston muuhun henkilökuntaan kuuluva työntekijä äänesti vahingossa professuuria vastaan. Asia siirtyi taas kymmenen vuotta. Helsingin yliopisto sai ensimmäisen plastiikkakirurgin professuurinsa vuonna 2001. En usko, että alamme professuurin siirtyminen kolmannelle vuosituhannelle, johtui sukupuolestani. Aika ei vain kypsynyt asialle nopeammin. Nyt kaikilla kirurgian erikoisaloilla on professori, paitsi käsikirurgiassa.

Nykyisin yliopistouraa luotaessa, ei naissukupuolesta käsittääkseni ole minkäänlaista haittaa. Omana aikanani siitä oli ilmeistä etuakin, koska erotuin joukosta, ainakin valokuvissa. Naisen on helppo paneutua tieteen tekemiseen, koska nainen on sitkeä ja vastuuntuntoinen. Nainen kestää myös pettymyksiä helpommin kuin mies eikä kovasti masennu vaikka tavoite ei ensiyrittämällä onnistu. Perheen ja uran yhteensovittaminen on useimmiten järjestelykysymys . Onhan oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissasellakin neljä lasta.

Suomi lienee maailman tasa-arvoisin maa. Tervetuloa naiset ja miehet yliopistouralle. Leipä on kapea ja määräaikaisten virkojen takia jopa epävarma, mutta professorin arvostus on suomalaisessa yhteiskunnassa suuri.

(painetun lehden s. 15)