Lehtori Markku Lahdessa on ripaus taikuria

- "Et sä mikään taikuri ole, sä laitat siihen putkeen eri aineita, siksi ne vaihtaa väriä", raportoi kemian laitoksella vieraillut ala-asteen pikkukaveri seuratessaan Markku Lahden pikku temppuja. Kaveri oli oivaltanut tärkeän pointin, kannattaa aina ajatella itse... Kemialliset liikennevalot jäivät kuitenkin mysteeriksi, koska putkessa oli tulppa päällä koko ajan.

Laitoksella vierailevat koululaisryhmät saavat lehtori Lahden innostumaan melkein yhtä paljon kuin ensimmäisen vuoden opiskelijat, joita hän johdattelee kemian ihmeelliseen maailmaan. Opetus on hänen alaansa ja Turun yliopiston kemian laitoksen opetuslaboratorio Arcanumissa hänen valtakuntaansa.

- Vastaan opetuslaboratorion käytön organisoinnista ja ensimmäisen vuoden harjoitustöiden sisällöstä. Perusharjoitustöitä tehdään 12 hengen pienryhmissä, joita vuosittain on toistakymmentä aloittavien määrästä riippuen. Lehtori vetää osan ryhmistä, assistentit oman osansa.

Kemistin uranvalinta oli Lahdelle selvä tapaus jo kouluajoista lähtien. Laitokselle jääminen oli jo enemmän sattuma. Kuusikymmenluvun lopulla kemisteillä oli kova kysyntä työelämässä, valmistuvia kosiskeltiin töihin usein jo opiskelujen loppuvaiheissa. Markku jäi kuitenkin laitokselle assistentin sijaisuuteen ja siitä urkeni tutkijan ja opettajan ura. Väitöskirja valmistui vuonna 1976. Nykyiseen virkaansa hänet nimitettiin poikkeuksellisen monipolvisten tapahtumien jälkeen päivälleen kaksikymmentä vuotta väitöstilaisuuden jälkeen. Viran hoitaminen alkoi kuitenkin jo kuusi vuotta aikaisemmin. Nimityksen saamiseen vasta usean vuoden jälkeen vaikuttivat monet asiat, kuten erilaiset näkemykset siitä pätevöittääkö lehtorin virkaan tutkimus vai opetus. Lamavuosien virkojen jäädyttämiset ja muut suhdanteet ehtivät myös puhaltaa ennen kuin nimitys virkaan vihdoin tuli vuonna 1996.

- Näistäkin syistä johtuen tämä Vuoden Opettajan tunnustus tuntuu oikein hyvältä, olivathan ehdotuksen takana sekä opiskelijat että oman laitoksen henkilökunta. Opetuksen arvostus on yliopistolla yleensäkin noussut viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta paljon on vielä tehtävää. Virantäytöissä esimerkiksi koeluennot mielletään usein pakkopullaksi, vaikka ne ovat todellinen mahdollisuus vertailla hakijoita. Olin itse kielikeskuksen johtokunnan jäsenenä kuuntelemassa espanjan lehtorin opetusnäytteitä. Kaikille hakijoille oli annettu sama aihe ja oli riemullista todeta, että jokainen luento oli todella aivan erilainen, muistelee Markku Lahti.

Kemian opettajankoulutus vaakalaudalla

Kemian laitos on joillekin opintonsa aloittaville varavaihtoehto ja preppauspaikka matkalla hohdokkaampina pidettyihin lääketieteen tai tekniikan opintoihin.

- Tervetulotilaisuudessa kerron opiskelijoille, että toivon, että teistä kaikista tulisi kemistejä, mutta jos teillä on jotain muita haaveita, älkää kertoko niistä minulle, koska vain silloin pystyn tekemään oman työni kunnolla. Joidenkin ilmeet paljastavat, että olen osunut oikeaan. Kaikkein palkitsevinta on se, kun ajan kuluessa voin huomata, että joku näistä opiskelijoista onkin muuttanut mielensä ja päättänyt jatkaa kemian opintojaan, naurahtaa Lahti.

Pulaa tulee lähiaikoina olemaan erityisesti kemian opettajista. Matemaattisten aineiden opettajankoulutuksen heikko vetovoima huolestuttaa Lahtea. Kemian huonontuneeseen asemaan on monia syitä: aineenopettajan ammatti ei jostain syystä kiehdo uusia ylioppilaita. Miksi luokanopettajakoulutus sitten vetää, se onkin mysteeri. Matematiikan opiskelijat eivät valitse kemiaa yhtä innokkaasti sivuaineeksi kuin fysiikkaa. Fysiikka valitaan, koska sitä opetetaan lukioissa useampia kursseja. Monet matematiikan ja fysiikan opettajat joutuvat usein kuitenkin opettamaan kemiaa ilman riittäviä ko. aineen opintoja. Näillä opettajilla saattaa olla kemian opettamiseen sekä puutteelliset perustiedot että väärä asenne, joka ei ole omiaan innostamaan heidän opiskelijoitaan kemiaan...

- Tilanne on hankala, asiaa voitaisiin ainakin joltakin osin helpottaa parantamalla palkkausta ja työolosuhteita. Nythän sekä yliopistojen että koulujen opettajien palkkaus laahaa jäljessä verrattuna teknisen alan ammattikorkeakoulujen opettajien palkkaukseen. Yritysmaailma, jossa on riittänyt työpaikkoja valmistuneille kemisteille, fyysikoille ja matemaatikoille, onkin houkuttelevampi juuri näiden seikkojen takia. Kunnon lama saattaisi kääntää kelkan toiseen suuntaan, mutta sitähän me emme tietenkään toivo, Lahti pohdiskelee.

PR-ihmisiä tarvitaan

Tyytyväiset ja Markulta oivaltavaa ohjausta saaneet opiskelijat muistavat jämptin mutta reilun miehen maineessa olevaa opettajaansa myöhemminkin. Monet tuovat omat opiskelijansa vierailulle laitokselle. Vierailijoiden ikähaitari venyy ala-asteelta lukioon. Tällä julkisuustyöllä on nykypäivänä yhä suurempi merkitys uusien opiskelijoiden hankkimisessa.

- Tarvittaisiin vielä nykyistä visuaalisempaa ja oivaltavampaa opiskeluinformaatiota lukiolaisille, myös verkkoon tuotettuna.

Järjestötyö on virkatyön luonnollinen jatke. Markku Lahti on Turun yliopiston lehtorien yhdistyksen puheenjohtaja, kokemusta on myös yhdistyksen sihteerin tehtävistä. Aiemmin hän osallistui assistenttiyhdistyksen toimintaan.

- Yliopistonlehtorien liiton seminaarit ovat minulle tärkeitä tapahtumia. Olen ollut mukana pitkään ja saan niistä voimaa tavatessani samaa työtä eri aloilla tekeviä ihmisiä. Ajatusmaailma voi olla hyvin samanlainen, vaikka opetamme aivan eri aineita. Uusiutumisen varaa on aina ja oman toiminnan kehittäminen on tässä työssä velvoite. Sain vasta pitää kauan haaveilemani historiallisen kemian kurssin, jossa tutkimme opiskelijoiden kanssa kemiallisten käsitteiden kehitystä. Se oli tosi antoisaa. Kesällä fiilailen harjoitustyö- ja muita opintomonisteita, niissä löytyy aina selkeyttämisen ja täydentämisen varaa.

Kemistin harrastuksiin kuuluu luova löhöily, jolloin ajatus rientää. Vapaa-aikaa piristää myös musiikki - konsertit ja ooppera ovat Lahden sydäntä lähellä.

Teksti: Tuula Vainikainen
Kuva: Tiina Männistö

(painetun lehden s. 5-6)