Rantasalmi - här kommer vi!

Pohjoismaiset yliopistonopettajien ja tutkijoiden ay-järjestöt hakivat tänä vuonna potkua edunvalvontaan leiriytymällä kolmeksi päiväksi mökkeihin kirkasvetisen Hietalammen rannalle Etelä-Savossa. HakoApajan Aikhituvissa keskusteltiin luovasti palkkaus- ja eläkejärjestelmistä sekä kaksiportaisesta tutkintorakenteesta ja käytiin välillä savusaunassa ihmettelemässä, miten samansuuntaisia työanantajien tahtotilat ovat uudistusten suhteen eri pohjoismaissa. Osallistujia hienoja elämyksiä tarjonneessa yhteistyökokouksessa oli kaikkiaan 24.

Suomi oli tänä vuonna tapaamisen isäntämaa. Osanottajamaat olivat hyvissä ajoissa välittäneet järjestäjille toiveen saada kokea järvi-Suomi tyypillisimmillään. Mökkeihin majoittuminen oli järjestäjien tähän konseptiin lisäämä omaperäinen kuvio. Hieman jännitti etukäteen projektin onnistuminen, mutta kun hankkeen ideoija Björn Fant oli uskossa vahva ja kun myös sää oli mitä suosiollisin ja huolto sujui oivallisesti HakoApajan Marin ja Esan osaavissa käsissä osallistujat yksituumaisesti jäähyväisiä jättäessään saattoivat todistaa: alla tiders, dethär gör vi om!

Palkkausjärjestelmät puhuttivat

Suuntauksena on kaikissa pohjoismaissa siirtyminen pois taulukkopalkoista ja automaattilisistä ja palkkauksen perustaminen työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen. Ruotsissa on opetus- ja tutkimusviroissa jo jonkin aikaa ollut käytössä henkilökohtainen palkka (individuell lönesättning). Määräytymisperusteena on työtehtävien vaikeusaste sekä työntekijän taito ja tulokset suhteessa toiminnan tavoitteisiin. Björn Birath SULF:ista (Sveriges universitetslärarförbund) korosti järjestelmää esitellessään, että on ensiarvoisen tärkeätä ilmoittaa työntekijälle palkkauksen perusteet sekä palkkauksen muuttamiseen vaadittavat taidot ja tulokset.

Jan-Håkan Öberg Yliopistonlehtorien liitosta esitteli Suomessa kehiteltävän palkkausjärjestelmäuudistuksen periaatteita ja nykytilaa.

Suomella huono palkkakilpailukyky

Asiamies Riku Matilainen Tieteentekijöiden liitosta oli kokousta varten koonnut professoreiden, lehtoreiden ja assistenttien palkkaustiedot eri pohjoismaista. Tehtävä on ongelmallinen, koska eri maissa palkkaus määräytyy kirjavin perustein ja yhteismitallisuutta on vaikea saavuttaa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Norja johtaa palkanmaksajana kaikissa kategorioissa. Assistenttien ja lehtoreiden kohdalla Suomi on palkkavertailussa hännillä, professoreiden palkat ovat eri pohjoismaissa suunnilleen samansuuruiset (toisin sanoen yhtä pienet!).

Palkkausjärjestelmäuudistus on toivottavasti se viisasten kivi, jonka voimin meillä vääristymät korjataan.

Sama kaiku on askelten

Pitkään yliopistossa työskenneelle tulee helposti mieleen että uudistuksia tehdään nykyään monesti vain uudistamisen vuoksi. Tästä oltiin kokouksessa yhtä mieltä ja todettiin myös, että näin tehdään eri pohjoismaissa ikäänkuin yhteisestä sopimuksesta: eri maiden opetusministeriöiden virkamiehet kokoontuvat laatimaan strategioita ja informoimaan toisiaan ja tulokset heijastuvat toimeksiantoina yliopistoille. Tämä on sitä dynamiikkaa ja tuloksellisuutta: täytyy olla reformimyönteinen, ei uudistusten jarruttaja, mistä usein ammattijärjestöjä syytetään. Kuitenkin alituinen uudistaminen syö yliopistoissa toimivien opettajien ja tutkijoiden luovuuden ja työhön keskittymisen voimavaroja.

Ajankohtaisista Suomen yliopistolaitoksen trendeistä kertoi Risto Hiltunen Professoriliitosta. Esitystä seuranneessa keskustelussa tuotiin esiin, että esimerkiksi yliopistoissa tehtyjen keksintöjen juridisesta statuksesta käytävä keskustelu on ajankohtainen myös muissa pohjoismaissa, niinikään määräaikaisuuksien lisääntyminen ja opetuskausien piteneminen.

Retkeilyä ja hyviä eväitä

Työn lomassa pohjoismaiset vieraat saivat tutustua Etelä-Savon kauniiseen luontoon veneretkellä Linnansaaren kansallispuistoon. Matkalla nähtiin vilaukselta saimaannorppa ja bongattiin kalasääsken pesä. "Vad det ser välordnat ut i landskapet!", totesi Ann Fritzell Ruotsista ihastuneena.

Hakoapajan keittiön antimet olivat erinomaiset: oli muurikkamuikkuja ja -lettuja suoraan pannulta, Naruska-laavun savulohta ja -siikaa, nokkossämpylöitä ja aurinkokeittoa, mausteriistaa ja kaikenlaista hyvää huikopalaa ennen saunomista.

Teksti: Maj-Len Rönkä
Kuvat: Vesa Kulmala

(painetun lehden s. 33-35)