Palkkauksen tulee kannustaa
yliopistouralla

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2003-2008 on laajalla lausuntokierroksella. Lausuntoja on pyydetty syyskuun loppuun mennessä yli 200 taholta ja varmaan useammalta niitä vielä tulee. Kehittämissuunnitelmasta eli tuttavallisemmin kesusta on tullut yksi tärkeimmistä lähivuosien koulutusta ja tutkimusta linjaavista asiakirjoista.

Kun opetusministeriä pyytää poimimaan kesusta yliopisto- ja tutkimussektoria koskevia keskeisimpiä kohtia, hän mainitsee tutkintojen mitoituksen ja rahoituksen.

- Resursointi on äärimmäisen tärkeä asia. Kehittämislaki pitää sisällään 20 miljoonan euron lisäyksen sekä palkkakustannukset, mutta on tärkeää, että näitä linjauksia jatketaan.

Rahoituksen yhteydessä Haatainen korostaa myös, että tiede- ja teknologianeuvoston vuoden 2002 lopussa tekemä kannanotto julkisen tutkimusrahoituksen lisäyksestä on toteutumassa 80-prosenttisesti. Tiede- ja teknologianeuvosto esitti, että julkista tutkimusrahoitusta lisättäisiin 300 miljoonalla eurolla vuoteen 2007 mennessä.

Resursseista puhuttaessa Haatainen tuo vielä esille yliopistojen kiinteistölaitosasian. Yliopistojen vuokratyöryhmä jätti kesäkuussa yksimielisen muistionsa (ks. tämän lehden juttu). Haataisen mukaan yliopistojen kiinteistökulut voivat uudestaan nousta esille kehittämislain yhteydessä.

- Kiinteistövuokria ja yliopistorakennusten peruskorjauksia tulisi katsoa kokonaisuutena. Pitäisi tarkastella, mitkä ovat järkeviä ja kohtuullisia korjauksia, etteivät ne sitten taas osaltaan nostaisi vuokria.

Osaksi vuokratyöryhmän ehdotukset näkyvät jo valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä. Siihen on varattu Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun vanhojen sopimusten vuokrien korotuksista aiheutuvat lisäkustannukset.

Tohtoritavoitteisiin katseluaikaa

Yliopisto- ja tutkimussektoria koskevaksi kehittämissuunnitelman keskeiseksi kohdaksi Haatainen nostaa myös laatukysymykset.

- Suomessa on tehty mittavasti töitä yliopistollisen koulutuksen laadun kehittämiseksi muun muassa Korkeakoulujen arviointineuvoston toimesta. Kehittämissuunnitelmassa korostetaan nyt myös tutkijankoulutuksen laadun varmistusta; suunnitelmat ja hankkeet ovat jo lähdössä liikkeelle. Suomen Akatemiahan arvioi uudet tutkijakoulutushakemukset.

Kehittämissuunnitelmassa esitetään tohtorintutkintojen määrän nostamista nykyisestä 1400 tutkinnosta 1600 tutkintoon vuodessa. "Tohtorituotannon" jatkuvaa kasvattamista opetusministeri haluaisi tarkastella tarkoin annettujen lausuntojen valossa.

- Kesun esitys pohjautuu Suomen Akatemian arvioon tutkijakoulutuksen tarpeesta. Akatemian käsityksen mukaan tohtoreitten tarve kasvaa. Haluaisin tähän kuitenkin katseluaikaa ja tutkin tarkoin asiasta tulleet lausunnot.

Viime aikojen kehitys huolestuttaa: monissa yrityksissä väkeä on lomautettu ja irtisanottu juuri tutkimus- ja tuotekehityspuolelta, joihin elinkeinoelämässä työskentelevät tohtorit ovat nimenomaan sijoittuneet. Ministeri haluaa selvittää, onko huonontuneen tilanteen taustalla vain tilapäinen suhdannevaihtelu vai jotain muuta.

Koko lukuvuoden työskentely mahdolliseksi

Ylempien korkeakoulututkintojen määrä on kasvanut vuosikymmenessä 50 % ja tohtorintutkintojen yli 100 %. Yliopisto-opettajien määrä on vastaavana aikana polkenut paikallaan.

- Yhtä opettajaa kohti laskettu opiskelijamäärä on kyllä kasvanut. Nyt kesussa ei olekaan lisätty opiskelijamääriä vaan tähdätään toimiin, joilla opintojen läpäisy oikeasti lisääntyisi ja sen kautta opiskelijoiden määrät eivät enää kasvaisi.

Opetusministeri odottaa mielenkiinnolla ns. opintojen vauhdittamistyöryhmän esityksiä, joiden pitäisi valmistua marraskuun loppuun mennessä.

- Yliopistojen työskentelytapoja on syytä tarkastella. On aloja, joissa tähän on kiinnitetty hyvin huomiota, mutta myös aloja, joissa sitä ei ole ehkä vielä tarpeeksi mietitty. Tässä kuitenkin edetään yliopistojen kanssa yhteistyössä.

Opintojen vauhdittamiseen tähtää myös kehittämissuunnitelman maininta "Yliopistot tehostavat opetusjärjestelyjä siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintoja koko lukuvuoden ajan".

- Koko lukuvuoden työskentely voisi olla tehokkaampaa. Esimerkiksi lukuvuoden alussa pitäisi päästä hieman nopeammin vauhtiin, esimerkiksi tenttejä voisi olla heti alkusyksystä.

- Eikä kesäkään voi olla poissuljettu. On tietysti opiskelijoita, jotka haluavat tehdä kesällä töitä, mutta on niitäkin, jotka lukisivat ja tenttisivät.

Amk-jatkotutkintoihin ei vielä viisasten kiveä

Kehittämissuunnitelmassa todetaan edelleen, että ammattikorkeakoulututkinto ja alempi korkeakoulututkinto tuottavat tasollisesti samanlaisen muodollisen jatko-opintokelpoisuuden. Lisäksi mainitaan, että amk-jatkotutkinnot vakinaistava hallituksen esitys annetaan eduskunnalle siten, että se voidaan saattaa voimaan heti kokeilukauden päättyessä. Tässä yhteydessä selvitetään käytettävä tutkinnon nimi, joka jatkotutkintoa paremmin kuvaa tutkinnon luonnetta ja rinnastaa sen oikealla tavalla muihin korkeakoulututkintoihin.

- Kokeilu on menossa, mutta minulla ei ole vielä mitään viisastenkiveä, miten amk-jatkotutkintojen ja yliopistollisten tutkintojen rinnastaminen tehdään. Läpinäkyvä ja pitävä ratkaisu tähän pitää kuitenkin löytää ja mieluusti heti ensi vuoden aikana.

OECD:kin on kiinnittänyt huomiota amk-jatkotutkintokokeiluihin ja toivonut niihin tarkennuksia. Joillakin aloilla ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja suorittamaan ei ole ollut hakijoita niin paljon kuin olisi ollut aloituspaikkoja. Haataisen mielestä epäselvä tilanne haittaa osaltaan opiskelijoiden hakeutumista.

Kaiken kaikkiaan Tuula Haataisen kannanotoista, jotka liittyvät ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeiluihin voi päätellä, että hän ei ehkä ole niihin yhtä mielistynyt kuin edeltäjänsä Maija Rask.

Kolmas tehtävä näkymään kaikessa toiminnassa

Yliopistolakia aiotaan muuttaa siten, että yliopistojen tehtäväksi tulee myös yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Kehittämissuunnitelmassa tästä on useampia mainintoja. Lainmuutoksesta annetaan esitys eduskunnalle Haataisen mukaan ihan lähiaikoina. Miten kolmannen tehtävän kirjaaminen lakiin sitten ministerin mielestä muuttaisi yliopistojen roolia?

- Yliopistojen tulisi kaikessa toiminnassaan, myös opetuksessa ja tutkimuksessa vahvistaa vuorovaikutustaan ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Ammattikorkeakoulut ovat olleet tässä asiassa liikkeellä vähän vikkelämmin, koska asia oli alunperinkin kirjattu sisään sen lainsäädäntöön.

- Yliopistojen kohdalla yhteistyö on lähtenyt niiden omasta aloitteesta ja niinpä yliopistojen kesken tässä on kovastikin hajontaa, joillakin on kovinkin tiivistä alueellista yhteistyötä ja joillakin taas vähemmän. Nyt pitää huolehtia, että yliopistot eivät tässä asiassa tipahda ammattikorkeakoulujen vauhdista.

Alueellisen vaikuttavuuden ja aluestrategioiden tärkeyden Haatainen otti esille myös syyskuun alussa Tampereen teknillisen yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun avajaisissa pitämissään puheissa.

Tutkijakoulutus eurooppalaiseen tutkintojärjestelmään

Euroopan opetusministerit kokoontuivat 18.-19. syyskuuta Berliiniin Bolognan-prosessin jatkon kannalta tärkeään kokoukseen. Opetusministeri Haatainen pitää yliopistosektorin kannalta kokouksen merkittävimpinä asioina laadun varmistusta ja kaksiportaisen tutkintojärjestelmän edistämistä.

- Laatukysymyksissä on tarkoitus luoda kriteeristö, jolla pystytään varmistamaan korkeakoulututkintojen laatu Euroopan maissa. Nyt haetaan tälle muotoa, mutta akreditointi ei ole tulossa menetelmäksi, johon oltaisiin suoraan menossa.

- Keskustelu Bolognan-prosessin edistämisestä ei sinällään merkitse Suomelle suurta muutosta, koska olemme olleet ajoissa liikkeellä kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisessä.

Berliinin kokouksessa käsitellään myös tutkijankoulutuksen sisällyttämistä uuteen eurooppalaiseen tutkintojärjestelmään. Opetusministerin mukaan tähän sisältyy vaatimus tutkijankoulutuksen kansainvälisestä laadusta.

- Tarkoituksena on lisätä kansainvälistä yhteistyötä tutkijankoulutuksessa ja luoda muun muassa yhteisiä tutkijankoulutusohjelmia. Näin lisättäisiin tutkijoiden ja yliopisto-opettajien liikkuvuutta.

- Tutkijankoulutuksessa on järkevää yhdistää resursseja ja pitää huolta siitä, että Euroopan maat eivät liiaksi lokeroidu omiin kuvioihinsa.

Palkkauksellinen kilpailukyky on iso asia

Vaikka kehittämissuunnitelma, kaksiportainen tutkintojärjestelmä ja kansainväliset trendit olisivat kuinka tärkeitä, viime aikoina eniten yliopistoväkeä ja ainakin alan järjestöjä puhuttanut asia on uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen. Ja vaikka valtion palkka-asiat eivät suoraan opetusministerin rooteliin kuulukaan, ei silti malta olla kysymättä ministeri Haataisen mielipidettä siitä, millainen palkkausjärjestelmä yliopistoihin sopisi.

- Ainahan voi toivoa, että yliopistojen palkkaus kannustaisi uralla etenemistä ja että palkkaus kasvaisi tehtävien vaativuuden mukaan.

- Palkkauksellinen kilpailukyky on iso asia siinä, miten yliopistot pystyvät toisaalta rekrytoimaan uutta väkeä ja toisaalta huolehtimaan uralla etenemisestä.

Haatainen pitää hyvänä, että rehtorien neuvosto piirissä on työryhmä, joka pohtii yliopistojen virkarakenteiden uudistamista.

Teksti: Kisti Sintonen
Kuva: Ari Aaltio

(painetun lehden s.5-7)