Kansleri Eero Vuorion
monet roolit
Molekyylibiologian professori Eero Vuorio on tottunut työurallaan
moniin haastaviin työrooleihin. Takana on akateemista uraputkea
assistentista vararehtoriin. Näköalaa suomalaiseen tiedepolitiikkaan
on avannut myös lähes kuusi vuotta Suomen Akatemian
terveyden tutkimuksen toimikunnan puheenjohtajana ja hallituksen
jäsenenä. Kansainvälisiä tieteen asiantuntijatehtäviäkin
on kertynyt korkealta tasolta. Uutta kanslerin rooliaan hän
pohtii mietteliäänä.
Työhuone Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan
Medisiina-rakennuksessa on täynnä papereita, joita pitäisi
raivata kanslerin työhuoneeseen muuttoa varten. Papereita
ja luettavaa on riittänyt viime vuosina mm. tiheille Turun
ja Helsingin välisille junamatkoille. - Niin käy, kun
on monessa mukana. Meitä yhteisen hyvän eteen "pyyteettömästi"
töitä tekeviä ihmisiä on aika vähän.
Yhden sortin hulluutta tämä onkin, sillä yhteiselle
asialle annettu aika on väistämättä omista
töistä pois, huokaa Vuorio, joka on vaikeista pesteistään
huolimatta hämmästyttävän hyvin onnistunut
säilyttämään asioita tasapuolisesti tarkastelevan
ja mukavan miehen maineensa.
Työ terveyden tutkimuksen toimikunnan puheenjohtajana päättyy
vuoden vaihteessa. Näillä näkymin Vuorio jatkaa
pestinsä loppuun, pitkälti muiden toiveesta. Siihen
ei ole olemassa juridisia esteitä ja uuden puheenjohtajan
nimeäminen toimikunnan neljäksi viimeiseksi kuukaudeksi
olisi harmillisen työläs juttu. - Tulen tietysti jääväämään
itseni tarpeen vaatiessa, ettei synny vääriä ajatuksia
"kotiinpäin vetämisestä". Turun yliopiston etujen
ajaminenhan on kanslerin päätehtäviä.
Akateemista "hatun vaihtoa"
Asiantuntijan "hatun vaihto" on hänelle tuttua. - Jo pitkään
minun on pitänyt erilaisia alustuksia valmistellessani ja
puheenvuoroja pitäessäni määritellä missä
roolissa puhun. Useamman näkökulman hallinnasta ei yleensä
ole haittaa, pikemminkin kai päinvastoin: terveyden tutkimuksen
toimikunnan puheenjohtajan, tutkimusryhmän vetäjän
ja tutkijan, oppiaineen professorin tai yliopiston vararehtorin
näkökulmat eroavat joskus toisistaan ja täydentävät
kokonaiskuvaa, pohtii Vuorio.
Vaikka Vuorio onkin Turun yliopiston oma kasvatti, hän
on viime vuodet liikkunut aktiivisesti maailmalla. Lääketieteen
lisensiaatin tutkinnon jälkeen hän on hakenut tutkijanuralleen
potkua useampaan otteeseen Yhdysvalloista, joka on eittämättä
yksi molekyylibiologian tutkijoiden Mekoista. Viime vuodet hän
on risteillyt mm. Turun, Helsingin, Heidelbergin, Strassbourgin
ja Brysselin väliä perheen asuessa tiukasti Turussa.
Luottamus- ja asiantuntijatehtäviä on riittänyt
työteliäälle miehelle sekä Heidelbergissä
Euroopan Molekyylibiologian laboratorion hallintoneuvoston puheenjohtajana
että Euroopan komission tutkimusohjelmien valmistelussa Brysselissä.
Nämä ulkomaiset asiantuntijatehtävät eivät
ole sidottuja Akatemiaan, joten ne jatkunevat myös tulevaisuudessa.
Vuorion työura Turun yliopiston lääketieteen
kemian laitoksella professori Eino Kulosen tutkimusryhmässä
alkoi jo opiskeluaikana assistentin sijaisuuksissa. Kulonen kokosi
ympärilleen lahjakkaita nuoria tutkijoita ja luotsasi heitä
määrätietoisesti eteenpäin. Apulaisopettajana
Vuorio toimi kolme viisivuotiskautta ja molekyylibiologian professoriksi
hänet nimitettiin vuonna 1989. Opetuksesta ja varsinkin tieteellisestä
jatkokoulutuksesta kiinnostunut huumorintajuinen Vuorio on aina
ollut suosittu opiskelijoiden keskuudessa ja opetuksen kehittäminen,
mm. peruskoulutuksen tutkijalinjan alkuun saattaminen, on ollut
hänelle tärkeää. Lääketieteellisen
tiedekunnan opetusdekaanina hän toimi vv. 1993-96.
Vuorio on 55-vuotias. Oma tutkimusryhmä on erikoistunut
sidekudoksen ja luuston molekyylibiologiaan sekä siirtogeenisten
koe-eläinmallien tuottamiseen ihmisen luu- ja rustosairauksille.
Hänen johdollaan on valmistunut 19 väitöskirjaa
ja työn alla on seitsemän väitöskirjaa. Seuraavan
vuoden aikana väitöskaronkka päästäneen
järjestämään viidelle uudelle tohtorille.
- Surkean vähän aikaa minä olen heille viime aikoina
pystynyt järjestämään, siitä on pysyvästi
huono omatunto. Olen käyttänyt liikaa aikaani näihin
tiedepoliittisiin hallintohommiin. Tällä viikolla istuimme
pitkään iltaa Pöytyän Karhunojalla, paistoimme
rosvolammasta ja puhuimme maailmaa paremmaksi. Oma tutkimustyöni
ei enää voi olla erityisen aktiivista. Kun on liian
pitkään voinut käyttää tutkimukseen huomattavasti
vähemmän aikaa kuin ne, joiden kanssa kilpailee, hiipuu
homma väistämättä. Se on pitänyt hyväksyä.
Seuraavat viisi vuotta olen virkavapaana professorin virastani
ja keskityn Turun yliopistossa kanslerin tehtäviin.
Ongelmalliset tilavuokrat
Tammikuun 2003 alussa Vuorio valittiin Turun yliopiston rehtoraattiin
ja hänen vararehtorin vastuualueekseen tulivat yliopiston
tila- ja rakennusasiat sekä tietohallinto.
- Yliopistojen ja Senaatti-kiinteistöjen suhde on mielenkiintoinen.
Vuokraisännällemme asetetut tiukat tulostavoitteet sitovat
heidän käsiään, eivätkä yliopistot
voi etsiskellä tiloja kilpailevilta vuokranantajilta. Tilat
on suunniteltu ja rakennettu yliopistoille, joten olemme aika
lailla puun ja kuoren välissä. Kustannustietoisuutta
on ilman muuta lisättävä tutkijoidenkin keskuudessa
ja ajatus, että myös oppiaineissa joudutaan miettimään
mikä on milloinkin tärkeintä - uusi virka, tutkimusmäärärahat
vai lisätilat - on kannatettava. Jotain on kuitenkin karannut
käsistä, kun suurin osa yliopistoille osoitetusta lisärahoituksesta
hupenee kasvaviin vuokrakuluihin. Kiinteistökulut ovat esimerkiksi
Turun yliopiston osalta samaa suuruusluokkaa kuin Suomen Akatemian
terveyden tutkimuksen toimikunnan vuotuiset tutkimusmäärärahat!
Kyse ei todellakaan ole pienistä summista!
Vuorion jälkeen Turun yliopiston tila-asioista vastaavana
vararehtorina jatkaa siviilioikeuden professori Ari Saarnilehto.
- Mies paikallaan, Saarnilehtohan on tutkinut juuri huoneenvuokra-asioita,
naurahtaa Vuorio.
Kansleriksi kanslerin paikalle
Vuoden 1995 lääketieteellisen tiedekunnan promootiovalokuvassa
Vuorio kiipeää itselleen epäluonteenomaisen vakavan
ja arvokkaan näköisenä juhlamenojen ohjaajana Turun
tuomiokirkon portaita promootiokulkueen keulassa. Samanlainen
kuva yliopiston arkistoista löytyy mm. Vuorion edeltäjästä
kanslerina eli Leena Kartiosta. Seremoniallinen juhlamenojen ohjaajan
tehtävä on kaukaisesti sukua kanslerin viran edustustehtäville
ja toiminnalle yliopiston edusmiehenä. - En ole tottunut
tuomaan itseäni seurustelumielessä esille, mutta lupaan
kyllä sitäkin taitoa hioa. Muuten kuvittelen tuovani
kanslerin tehtäviin juuri Turun yliopistoa ulkoapäin
katsoneen ihmisen näkemyksiä ja suhteita. Kanslerin
virkahan on mielenkiintoinen, koska siinä on hyvin vähän
lakisääteisiä tehtäviä: professorien
ja dosenttien nimitysten ja johtosääntöjen vahvistamisen
lisäksi jokainen kansleri muotoilee tehtävästä
itselleen sopivan. Ajat jolloin kanslerit olivat vireitä
eläkeläisiä ovat kuitenkin takana, nyt kanslerin
odotetaan olevan aktiivi-ikäinen toimija.
- Edeltäjäni Leena Kartio oli juristi, hän on
evästänyt minua perusteellisella muistiolla kanslerin
tehtävistä ja asioiden nykytilasta. Sen pohjalta voin
hyvin etsiä omaa suuntaani kanslerin työssä. Kanslerilla
on juridinen asiantuntija käytössään, kanslerinsihteerinä
jatkaa VT Janne Salminen. Ensimmäiset virkatehtäväni
syyskuun alkupäivinä näyttävät olevan
neuvottelu vararehtorin tehtävistä seuraajani kanssa,
yliopiston edustaminen Arvot ja johtaminen -seminaarissa, edeltäjäni
läksiäiset ja yliopiston avajaiset. Siitä se alkaa.
Tärkeää työlleni Turun yliopiston edustajana
on tietenkin toimiva työnjako yliopiston rehtorin Keijo Virtasen
kanssa ja siitä on selkeät sävelet olemassa. Rehtori
on yliopiston "toimitusjohtaja", kansleri enemmän laillisuuden
valvoja. Suhdetoimintatehtäviä riittää nyky-yliopistossa
molemmille.
Monialaisen yliopiston edunvalvojaksi
Millaisen yliopiston suhteita Vuorio sitten näkee ajavansa:
- Turun yliopisto on selvästi menestyvä monialainen
yliopisto. Monilla mittareilla, mm. Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa
Turku on kakkonen Helsingin jälkeen. Turun vahvuutta opiskelukaupunkina
tukevat myös Åbo Akademi ja Turun kauppakorkeakoulu:
opiskelijoille tämä on selvä houkutin.
Turun kaupungin sisäänpäinlämpiävään
maineeseen Vuorio on törmännyt mm. pääkaupungissa.
- Siinä on osa tottakin, pääasiassa positiivisessa
mielessä. Samasta sisäänpäinlämpiämisestä
on kuullut syytteitä myös yliopistoa kohtaan. Suomessa
ihmiset liikkuvat tiedemaailmassa kansainväliseen käytäntöön
verrattuna kuitenkin aika vähän, mistä syystä
hyvät hakijat löytyvät usein omasta yliopistosta.
Toinen asia, josta Turun yliopisto on saanut negatiivissävyistä
palautetta yliopistomaailmassa on lääkärien muuntokoulutuksen
aloittaminen. Puheet "koplauksesta" kansleri kiistää
selvästi. Kriitikoita hän kehottaa lukemaan Turun yliopiston
strategiapapereita pitkällä ajalla. - Tutkinto-oikeuden
antaminen diplomi-insinöörikoulutuksessa oleville tietotekniikan
opiskelijoille sekä hammaslääkärien peruskoulutuksen
aloittaminen ovat olleet tavoitteitamme pitkään. Nyt
ne vain kypsyivät hedelmiksi. Hammaslääkäreistä
tulee pulaa lähiaikoina ja Turun yksikön muuttuminen
tutkimus- ja erikoistumiskeskukseksi osoittautui opetusministeriön
käyttämillä tuloksellisuuskriteereillä kestämättömäksi
ratkaisuksi. Kun peruskoulutusta ei ole, tutkimus- ja jatkokoulutusyksikkö
ei voi pysyä pystyssä. Laitoksen tasosta huolimatta
sillä oli hankaluuksia erityisesti muualla peruskoulutuksensa
saaneiden rekrytoimisessa tutkijakoulutukseen.
Muuntokoulutukseen Vuorio kertoo suhtautuvansa pitkän harkinnan
jälkeen myönteisesti. - Urakierron mahdollistaminen
sairaanhoitajille ja mahdollisuus päästä haastavampiin
työtehtäviin halutessaan on kannatettavaa. Olen iloinen,
että Turun yliopisto, jota on totuttu pitämään
aika perinteisenä opinahjona, otti haasteen vastaan ja lähti
rakentamaan uudenlaista koulutusta. Muuntokoulutukseen hakeneet
268 ammattilaista todistavat, että tämäntyyppiselle
koulutukselle on ollut kysyntää. Normaalivuonna sairaanhoitajataustaisia
hakijoita on ollut vain murto-osa tästä, toteaa Vuorio.
Välivirat takaisin!
Yliopistojen virkarakenteen ongelmiin Vuorio on tutustunut läheisesti
Akatemiassa mm. erilaisten tieteenala-arviointien ja muiden raporttien
muodossa. - Suomen tieteen tila ja taso on hyvä lähtökohta
tarkastella monia yliopistomaailman asioita. Apulaisprofessori-nimikkeen
poisto on tuottanut aika erikoisen tilanteen, johon ulkomaiset
arvioitsijat ovat toistuvasti puuttuneet: akateemisesta virkarakenteesta
puuttuu nyt askelmia, siitä ei päästä mihinkään.
Virkarakennetta ja -nimikkeistöä tulisi mielestäni
kehittää yliopistojen yhteistyönä. Nykyiset
opettajanimikkeet eivät kaikki ole erityisen onnistuneita,
esimerkkinä Vuorio mainitsee lääketieteellisen
tiedekunnan apulaisopettajan.
- Yliopiston apulaisopettaja on tietysti aika koominen virkanimike,
kun ammattikorkeakouluissa opettaa leegio yliopettajia. Kun armeijasta
päästyäni sain ensimmäisen apulaisopettajan
viisivuotiskauteni soitin ylpeänä Poriin äidilleni,
joka ilahtui kovasti etenemisestäni, mutta muisti mainita,
että veljeni on ollut jo pari vuotta erityisopettajana Ulvilassa,
muistelee Vuorio.
Teksti: Tuula Vainikainen
Kuva: Turun Sanomet/Holmén
(painetun lehden s. 8-10) |