Yliopistojen alueellisen vaikuttavuuden tehostaminen
Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden työryhmä
jätti mietintönsä kaksi vuotta sitten. Yliopistojen
aluestrategiat ovat jo käytössä tulossopimusneuvotteluissa.
Opetusministeriön yliopistoyksikön johtaja Markku Mattila
kirjoittaa ohessa toimista yliopistojen alueellisen vaikuttavuuden
tehostamiseksi ja siihen liittyvästä yliopistolain muutoksesta.

Oheinen kartta pohjautuu karttaan kirjassa: Välimaa,
J. (toim.) 2001. Finnish Higher Education in Transition
-Perspectives on Massification and Globalisation. Jyväskylä:
Koulutuksen tutkimuslaitos. |
Yliopistojen merkitys nykyaikaisen yhteiskunnan kehityksen ja
ihmisten hyvinvoinnin kannalta on laajasti tiedostettu. Tämä
näkyy selvästi myös pääministeri Matti
Vanhasen hallituksen ohjelmassa.: "2000-luvun hyvinvointiyhteiskunta
on osaamista korostava työntekoon ja yrittämiseen kannustava,
sosiaalisesti oikeudenmukainen ja alueellisesti tasapainoinen".
Hallituksen toimintastrategiassa on keskeistä osaamisen ja
muiden kasvun edellytysten vahvistaminen.
Yliopistojen keskeinen rooli näkyy monissa strategisissa
suunnitelmissa. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston katsauksessa
korostetaan yliopistojen ja tutkimuksen roolia myös alueellisen
vaikuttavuuden kannalta. Euroopan Unionin komission tiedonannossa
"Yliopistojen rooli tietojen ja taitojen Euroopassa" korostetaan
yliopiston taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia.
Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden työryhmä
jätti mietintönsä kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen
on tehty runsaasti toimenpiteitä työryhmän ehdotusten
pohjalta.
Yliopistojen ja korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden strategiatyö
on lähtenyt käyntiin. Opetusministeriö on keväällä
2003 laatinut oman aluestrategiansa ja syksyllä valmistuu
Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston oma aluestrategia.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut laativat vuoden 2002 loppuun
mennessä yhteiset alueelliset strategiansa yhdessä alueellisten
toimijoiden kanssa. Tämä strategiaprosessi oli avoin
vuoropuhelu yliopistojen ja muun yhteiskunnan toimijoiden välillä.
Sen kautta yliopistojen tietoon tuli alueen muiden toimijoiden
tarpeet koulutuksessa ja tutkimuksessa. Se on perusta, jota yliopistoissa
on tarkasteltu oman toiminnan kehittämisen kannalta.
Alueellisten strategioiden laatiminen on merkittävä
avaus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteisen suunnittelun
kannalta. Tuloksena on suunniteltu yhteistyötä ja työjakoa.
Kun tätä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön
ja työnjaon strategiaa aletaan toteuttaa käytännössä,
saadaan kokemuksia ja esimerkkejä kehityksen suunnasta.
Yhteiset aluestrategiat olivat käytettävissä
jo kevään 2003 tulosneuvotteluissa. Niissä voitiin
jo käynnistää eräitä yhteisiä yliopistojen
ja ammattikorkeakoulujen hankkeita.
Kevään 2003 yliopistojen tulosneuvotteluissa oli käytössä
uudistunut rahoitusmalli. Siinä perusrahoituksen uudeksi
tekijäksi oli otettu mukaan yhteiskunnallinen palvelutehtävä.
Sen rahoitusosuutta määritettäessä otettiin
huomioon toisaalta yliopistojen innovaatiopotentiaali ja toisaalta
eräät erityiset tehtävät, joilla katsotaan
olevan merkittävää alueellista vaikuttavuutta.
Uudelle tulossopimuskaudelle 2004-2006 toteutetaan yliopistoissa
myös uutta valtakunnallista alueohjelmaa. Siinä on voitu
käynnistää yliopistojen esittämiä hankkeita,
joiden keskeisenä kriteereinä on ollut alueellinen vaikuttavuus.
Hankkeita valittaessa kiinnitettiin huomiota siihen, että
ne vastaavat alueellisia kehittämisstrategioita ja alueellisia
osaamis- ja tutkimustarpeita.
Tulosneuvotteluissa on myös sovittu kuuden yliopistokeskuksen
kehittämisestä. Yliopistokeskus on samalla paikkakunnalla
toimivan usean yliopiston toimintojen osaamiskeskittymä,
jossa yliopistot tukevat yhteistyötä sateenvarjo-organisaation
alla. Vastuu laadusta ja toiminnan yliopistollisesta luonteesta
on emoyliopistolla. Jollakin yliopistolla on toiminnan koordinaatiovastuu.
Tavoite on saavuttaa yhteistyöllä synnergiaetuja opiskelijoiden,
tutkimuksen ja vaikuttavuuden kannalta ja lisätä yliopiston
näkyvyyttä ja vaikutuksia. Tavoite on parantaa myös
tukipalvelujen laatua ja hallinnon tehokkuutta.
Yliopistolain muutos
Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden työryhmä
esitti yliopistolain muuttamista niin, että lakiin lisätään
yliopiston tehtäväksi yhteiskunnallinen palvelutehtävä.
Tätä koskeva yliopistolain muutos on valmisteltu ja
se on lausunnoilla lokakuun 2003 loppuun saakka. Muutosehdotukseen
liittyy kolmannen tehtävän parempaa suorittamista tukevia
ehdotuksia. Yliopistojen mahdollisuuksia osallistua sen tehtäviä
tukevaan muiden organisaatioiden ja yritysten toimintaan parannetaan.
Samoin muun yhteiskunnan ja yliopistojen välisen vuorovaikutuksen
tehostamiseksi ehdotetaan ulkopuolisten jäsenten nimeämistä
kaikkien yliopistojen hallituksiin sekä yliopiston hallituksen
ja rehtorin aseman ja keskinäisen suhteen vahvistamista.
Yliopistojen alueellista vaikuttavuutta on rahoitettu merkittävästi
EU:n rakennerahastojen kautta. Nyt selvitysmiehen tehtävänä
on arvioida rakennerahastovaroin toteutetut tutkintoon johtavat
koulutusohjelmat yliopistoissa. Tarkoitus on tunnistaa onnistuneet
hankkeet ja valmistella niiden vakinaistamista yliopistojen varsinaisessa
toiminnassa.
Näillä toimenpiteillä ollaan toteuttamassa korkeakoulujen
alueellisen vaikuttavuuden työryhmän ehdotuksia ja vahvistamassa
yliopistojen alueellista vaikuttavuutta. Toteutuessaan yliopistolain
muutos tulee merkittävästi antamaan uusia tehtäviä
yliopistolle ja haasteita erityisesti yliopistojen johdolle. Vuorovaikutus
muun yhteiskunnan kanssa on tarpeen ottaa huomioon niin opetuksessa,
tutkimuksessa kuin muussakin palvelutehtävässä.
Tämä edellyttää johtamisen kohteiden laajenemista
ja todennäköisesti uusia organisatorisia järjestelyjä
uuden tehtävän suorittamisessa.
YLIOPISTOKESKUKSET
1. Lahti: koordinaatiovastuu Helsingin yliopistolla
lisäksi mukana Teknillinen korkeakoulu sekä Lappeenrannan
ja Tampereen teknilliset yliopistot
2. Mikkeli: koordinaatiovastuu Helsingin yliopistolla
ja mukana Helsingin kauppakorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen
yliopisto sekä mahdollisesti Kuopion yliopisto
3. Kokkola: koordinaatiovastuu Jyväskylän
yliopistolla ja mukana Oulun ja Vaasan yliopistot
4. Seinäjoki: koordinaatiovastuu Tampereen
yliopistolla ja mukana Helsingin yliopisto, Vaasan yliopisto,
Tampereen teknillinen yliopisto ja Sibelius-Akatemia
5. Kajaani: koordinaatiovastuu Oulun yliopistolla
ja mukaan tulossa Jyväskylän yliopisto, Kuopion
yliopisto ja Joensuun yliopisto
6. Pori: koordinaatiovastuu Tampereen teknillisellä
yliopistolla ja mukana Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto,
Tampereen yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu
|
Käynnistetyt yliopistojen alueellista vaikuttavuutta tukevat
toimenpiteet ollaan toteuttamassa näköpiirissä
olevan määrärahakehityksen puitteissa. Yliopistoissa
on yhdessä elinkeinoelämän ja alueen toimijoiden
kanssa kehitetty runsaasti hankkeita ja ehdotuksia, joilla uskotaan
olevan merkittävä alueellinen vaikuttavuus. Opetusministeriön
toiminta- taloussuunnitelmassa on esitetty erityistä panostusta
näiden uusien avauksien toteuttamista varten.
Markku Mattila
yliopistoyksikön johtaja
Opetusministeriö
(painetun lehden s. 8-10) |