Oulun yliopisto - vahva Pohjois-Suomen aluevaikuttaja
Oulun yliopisto on maamme ensimmäinen oman alueensa tarpeisiin
perustettu yliopisto. Sen vaikutuspiiri kattaa puoli Suomea Keski-Pohjanmaalta
ja Ylä-Savosta pohjoisimpaan Lappiin. Tältä alueelta
yliopisto saa opiskelijoistaan 3/4 ja samalle alueelle noin 2/3
yliopistosta valmistuneista sijoittuu työelämään.
Oulun yliopiston roolia aluevaikuttajana pohtii rehtori Lauri
Lajunen.
Presidentti Urho Kekkonen totesi puheessaan
yliopiston ensimmäisen lukuvuoden avajaisissa vuonna 1959
seuraavaa:" "Oulun yliopisto ei aloita työtään
sellaisessa raivaamattomassa maastossa eikä sellaisissa alkukantaisissa
oloissa kuin Turun akatemia, mutta uudisraivaajan osa on tietyssä
mielessä myös tällä yliopistolla. Suomen eduskunta
ja maan hallitus ovat tehneet päätöksen Oulun yliopiston
perustamisesta tietoisina siitä, että Pohjois-Suomella
on riittävät henkiset ja aineelliset edellytykset taloudelliseen
vaurastumiseen ja sivistykselliseen nousuun, kunhan nämä
edellytykset tiedon ja työn avulla muutetaan eläväksi,
aktiiviseksi voimaksi hyödyntämään pohjoisia
maakuntia ja koko maata." Puheensa lopussa presidentti Kekkonen
esitti vielä toivomuksen, että yliopistosta pidettäisiin
aina kiinteää yhteyttä maakuntiin ja niiden asukkaisiin.
Näin hänen mukaansa saadaan aikaan ja ylläpidetään
yliopiston toiminnalle Pohjois-Suomen väestön keskuudessa
välttämätön luottamus, jolta maaperältä
yliopisto voi tehtävänsä täyttää.
Tätä toivomusta on toteutettu alusta alkaen. Kiinteästä
ja voimakkaasta vuorovaikutuksesta ympäröivän yhteiskunnan
kanssa on tullut Oulun yliopiston erityispiirre ja vahvuustekijä.
Strategiansa mukaisesti Oulun yliopisto haluaa edistää
aineellista hyvinvointia ja sivistystä alueellisesti ja kansallisesti.
Globalisoituvassa maailmassa yliopisto voi parhaiten toteuttaa
tehtäväänsä kehittymällä entistä
merkittävämmäksi kansainväliseksi tiedeyhteisöksi,
joka houkuttelee hyviä opiskelijoita ja henkilökuntaa
ja joka on haluttu yhteistyökumppani.
Oulun lisäksi toimintaa noin 10 paikkakunnalla
Oulun yliopisto on monitieteinen käsittäen kahdeksan
koulutusalaa. Profiilin Oulun yliopistolle antavat neljä
painoalaa, jotka ovat biotekniikka, informaatiotekniikka, ympäristötekniikka
ja pohjoisuus. Painoalat ovat kaikki ongelmakeskeisiä ja
monialaisia sekä ne täyttävät kaksi ehtoa:
yliopistossa on vahvaa osaamista niillä aloilla ja ne ovat
tärkeitä Pohjois-Suomen elinkeino- ja kulttuurielämälle.
Yliopisto toimii Oulun kaupungin lisäksi noin kymmenellä
paikkakunnalla joko omassa toimipisteessä tai yhteistyössä
muiden yliopistojen kanssa. Oulun yliopistolla on kaikkiaan seitsemän
omaa alueellista toimintapistettä, jotka ovat omaleimaisia
ja eri kokoisia. Kullakin on oma profiilinsa sekä ensisijainen
tutkimus- ja koulutustehtävänsä. Yhteiskunnallisen
palvelutehtävän kautta niille on tullut myös selkeä
palvelutehtävä. Yliopisto ei kuitenkaan mene maakuntiin
kertomaan mitä siellä tulee tehdä, vaan toimintamallimme
pohjautuu kunkin alueen omaan elinkeino- ja kehittämisstrategiaan.
Yliopisto on mukana asiantuntijana niissä hankkeissa, jotka
vaativat yliopistollista osaamista.
Oulun yliopisto toimii kiinteässä yhteistyössä
toimintaympäristönsä kanssa ja osallistuu alueellisten
suunnitelmien laadintatyöhön maakunta- ja seutu/aluekeskustasolla
sekä laatii ja toteuttaa alueellisia korkeakoulustrategioita
yhteistyössä lähiyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
kanssa. Merkittävin rahoitustapa alueellisessa toiminnassa
ovat EU:n rakennerahasto-ohjelmat. Rakennerahastohankkeiden toteutuksessa
tavoitteena on aina hankkeiden merkittävä vaikuttavuus
ja korkea laatu, joiden tulee näkyä alueen osaamisen
ja koulutustason nousuna, parempina palveluina, jalostusasteen
kasvuna, uusina työpaikkoina ja hyvinvointina. Hanketoiminnassa
pyritään laajoihin hankekokonaisuuksiin yhteiskumppaneiden
kanssa kehittämisen kärkialoilla.
Yliopiston aluetoiminta edistää yhteistyötä
muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa tarkoituksemukaisen
työnjaon pohjalta. Oulun yliopiston rooli alueensa kehityksen
veturina näkyy mm. siinä, että Oulun seudun osaamiskeskusohjelman,
Oulun kaupungin kasvuohjelman ja Pohjois-Suomen multipolisverkoston
osaamisalueet ja klusterit pohjautuvat yliopiston painoaloihin
ja vahvuuksiin.
Yhteiskunnallisessa palvelutehtävässä on pidettävä
kiinni toiminnan laadusta
Keskeiset Oulun yliopiston alueelliset toimintayksiköt ovat
Kajaanin yliopistokeskus, Kemissä Meri-Lappi Instituutti
(yhteinen Lapin yliopiston kanssa), Sodankylän geofysiikan
observatorio, Nivalassa Oulun Eteläisen instituutti, Raahessa
Pehr Brahe-ohjelmistolaboratorio (yhteinen Oulun seudun ammattikorkeakoulun
ja VTT:n kanssa), Kuusamossa Oulangan biologinen asema, Hailuodossa
Perämeren tutkimusasema ja Vaalassa Oulujärven tutkimusasema.
Lisäksi Oulun yliopistolla on mm. toiminnalliset yhteistyösopimukset
Jyväskylän yliopiston Chydenius-instituutin kanssa Kokkolassa
ja Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen tutkimusaseman
kanssa. Ympäristö- ja luonnonvara-alalla Oulun yliopisto
koordinoi laajaa NorNet-yhteistyöverkostoa, johon kuuluvat
Syke, kolme pohjoisen alueellista ympäristökeskusta,
RKTL, Metla ja MTT.
Alueellisia maisteriohjelmia, avointa yliopisto-opetusta, ammatillista
täydennyskoulutusta toteutetaan ns. maakuntayliopistotoiminnan
kautta. Maakuntayliopisto on Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan
kesäyliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan liiton yhteistyöverkosto.
Toimintaympäristöyhteistyötä edistetään
erityisesti yliopiston neuvottelukunnan, alueneuvottelukunnan,
Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteistyöneuvottelukunnan ja
muiden yhteistyöelinten toimesta.
Alueellisiin koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
osallistuminen edistää yliopistossa tehtävän
tutkimuksen ja opetuksen monialaisuutta ja ongelmakeskeisyyttä
sekä yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kun yliopisto
nyt kehittää yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä,
on toiminnan laadusta ehdottomasti pidettävä kiinni.
Esim. alueellisesti monimuoto-opetuksena toteutettujen maisteriohjelmien
tulee olla tasoltaan ja sisällöltään yhtä
vaativia kuin emoyliopistossa vastaavasti annettu opetus. Vapaasti
valittavien opintojaksojen osalta voidaan alueen erityistarpeet
ottaa huomioon, mutta alueelliset maisteriohjelmat eivät
saa olla maisteriohjelmaksi nimettyä ammatillista täydennyskoulutusta.
Oulun seutu on hyvä esimerkki siitä, miten määrätietoisella
ja pitkäjänteisellä työllä voidaan synnyttää
kansainvälisesti merkittävä osaamis- ja kasvukeskus,
jonka vaikutus säteilee laajalti myös muualle Pohjois-Suomeen.
Menestys on pohjautunut osaamistason määrätietoiseen
kasvattamiseen, onnistuneisiin valintoihin, verkostoitumiseen
ja aitoon yhteistyöhön. Eri toimijoiden yhdessä
laatimat strategiat ja niihin sitoutuminen ovat taanneet sen,
että koulutus, tutkimus, tuotekehitys, tuotanto ja markkinointi
ovat linjassa keskenään ja tukevat toisiaan.
Lauri Lajunen
rehtori, Oulun yliopisto
(painetun lehden s. 11-12) |