Yliopistot Varsinais-Suomen aluekehityksen vetureina
Yliopistojen alueellinen vaikuttavuus leimaa jatkossa yhä
enemmän myös AKAVAn aluetoimikuntien työtä.
Tätä mieltä on oheisessa kirjoituksessaan Varsinais-Suomen
aluetoimikunnan puheenjohtaja Eero Kuparinen. On
vaikea kuvitella Varsinais-Suomea ilman yliopistoja, siksi keskeinen
asema niillä maakunnassa on. Turun kokoisen kaupungin katukuvassa
ei voi olla huomaamatta Turun yliopiston, Åbo Akademin ja
Turun kauppakorkeakoulun yhteensä lähes 30 000 henkeen
nousevaa opiskelijajoukkoa, jonka vaikutus on alueen elinkeinoelämään
todella huomattava. Myös työllistäjänä
seudun yliopistojen panos on merkittävä: Turun yliopisto
on kaupungin kolmanneksi suurin työnantaja. Yhdessä
yliopistot työllistävät noin 4000 opettajaa, tutkijaa
tai muuhun henkilökuntaan kuuluvaa.
Tilastollista näkyvyyttä merkittävämmin
yliopistojen vaikutus tulee kuitenkin esiin Varsinais-Suomen hyvinvoinnin
edistäjänä. Yliopistot osallistuvat aktiivisesti
alueen kehittämiseen käymällä jatkuvaa vuoropuhelua
alueellisten toimijoiden kanssa ja sovittamalla omat strategiset
ratkaisunsa alueen laajempiin strategioihin.
Halu alueelliseen vaikuttamiseen johti Varsinais-Suomen akavalaisen
yliopistoväen jo varhain mukaan myös Akavan aluetoimintaan.
Professoriliiton Turun yliopiston paikallisosasto tuli mukaan
toimintaan heti 1980-luvun alkupuolella AKAVAn aluetoimintaa käynnistettäessä.
Myöhemmin mukaan liittyi myös Korkeakoulualan ja assistenttien
ja tutkijain liitto (KATL), ja tällä hetkellä yliopistoväkeä
on mukana aluetoiminnassa professorien ja tieteentekijöiden
ohella myös eräiden muiden akavalaisten liittojen, kuten
esim. SEFE:n ja TEK:n kautta.
Aluerooli kasvussa
Aluetoimikunnan työhön yliopistojen alueellinen vaikuttavuus
heijastuu monin eri tavoin. Se ilmenee mm. näiden kanssa
alueen hallinnollisissa organisaatioissa ja toimielimissä
tehtävänä yhteistoimintana. Yhteistyöfoorumeista
keskeisimpänä mainittakoon Varsinais-Suomen liitto ja
siellä maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Yliopistojen
valmius ottaa näkyvä rooli oman alueensa kehittämisessä
ja akavalaisen aluetoiminnan pyrkimys toimia alueensa aktiivisena
yhteiskunnallisena vaikuttajana ovat osuneet hyvin yhteen. Yhteinen
sävel on ollut siten helppo löytää. Yliopistojen
läsnäolo on ollut myös jatkuvana haasteena aluetoimikunnan
työtä linjoitettaessa. Sillä on ollut omat heijastusvaikutuksensa
aluetoimintaan niin alue- , elinkeino-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaan
kuin yrittäjyyteenkin liittyvissä kysymyksissä.
On syytä olettaa, että yliopistojen alueellinen vaikuttavuus
tulee leimaamaan akavalaista aluetoimikuntatyötä jatkossa
entistäkin enemmän, siksi merkittävä yliopistojen
alueellisen vaikuttavuuden kasvu on viimeksi kuluneen vuosikymmenen
aikana ollut.
Yliopistolaitos on osoittanut toimissaan luovuutta, laatua ja
monipuolisuutta. Se on tähdentänyt työssään
aloja, jotka luovat uusia tietoja ja taitoja eivätkä
vain muokkaa jo olemassa olevaa. Yliopistolaitoksen voi sanoa
vastanneen onnistuneesti yhteiskunnan esittämiin moninaisiin
haasteisiin. Tämä tulee hyvin esille maaliskuussa 2000
julkistetussa Turun yliopiston ulkoisen vaikuttavuuden arvioinnissa,
jossa Turun yliopisto arvioitiin aluekehityksen merkittävimmäksi
veturiksi Varsinais-Suomessa. Tässä suhteessa korkeakoulujen
alueellisen kehittämisen työryhmän muistiossa vuonna
2001 tutkimuksen ja opetuksen rinnalle kolmanneksi tehtäväksi
nostettavaksi esitetty vuorovaikutus ympäröivään
yhteiskuntaan oli ollut Varsinais-Suomessa jo vuosia osa yliopistollista
arkipäivää.
Toiseksi yrittelijäin maakunta
Väkilukuun suhteutettuna Varsinais-Suomi on tällä
hetkellä Uudenmaan jälkeen Suomen yritteliäin maakunta.
Turun kauppakorkeakoulun selvityksen mukaan yritysten määrä
kasvoi vuonna 2001 jopa eniten koko maassa Turun seudulla. Tähän
on kiistatta vaikuttanut merkittävästi innovatiivinen
toimintaympäristö, jonka luomisessa alueen yliopistot
ovat olleet ratkaisevassa asemassa. Yliopistot ovatkin tänä
päivänä Varsinais-Suomessa monessa yrityshautomossa
mukana. Näistä mainittakoon mm. Turun seudun uusyrityskeskus
Generaattori, Turun seudun kehittämiskeskus TAD Centre ja
Kulttuurituotannon osaamiskeskus Kulturo.
Eri yhteistyötahojen kanssa kehitetyistä hankkeista
näyttävin on kuitenkin Turku Science Park, jonka tehtävänä
on vahvistaa etenkin biotekniikan ja informaatioteknologian alalla
tutkimuksen ja siitä kumpuavan yritystoiminnan toisiinsa
nivoutumista. Turku Science Parkista on tarkoitus kasvattaa Varsinais-Suomen
innovaatiojärjestelmän ydin. Tähän liittyvä
Turun kolmen tiedeyliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteinen
tietotekniikkatalo valmistuu vuoden 2005 lopulla. Valmistuessaan
ICT-talo tulee tarjoamaan tilat 3000 opiskelijalle ja 700 työntekijälle.
Turun ohella Turku Science Park ulottaa vaikutuksensa myös
Saloon, jonne toiminta laajennetaan Turun ja Salon välistä
älykäytävää pitkin.
Varsinais-Suomessa yliopistolaitoksen ja sidosryhmien hyvästä
yhteistyöstä ovat hyötyneet molemmat osapuolet.
Uudet avaukset ovat lähteneet maakunnan yliopistoissa tehdystä
tutkimus- ja koulutustoiminnasta, mutta ne ovat puolestaan saaneet
käyttövoimaansa ja innovatiivisuuttaan myös uusista
yhteistyökumppaneistaan. Tämä on yhteistoimintaa,
missä akavalaisella henkilöstöllä on ollut
keskeinen panoksensa. Siksi myös AKAVA Varsinais-Suomi haluaa
olla jatkossakin kiinteästi mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisiin
päättäjiin ja työnantajatahoihin siten, että
nämä ovat tietoisia akavalaisten tavoitteista ja ongelmista.
Eero Kuparinen
Tieteentekijöiden litto
AKAVAn Varsinais-Suomen aluetoimikunnan puheenjohtaja
(painetun lehden s. 21-22) |