Syksyn työmarkkinanäkymiä
Voimassa oleva tulopoliittinen kokonaisratkaisu päättyy
vajaan puolentoista vuoden kuluttua. Keskeinen kysymys syksyn
aikana on palkkausjärjestelmän uudistuksen selvittäminen.
Myös ensi vuoden keväällä tulevia järjestelyvaroja
koskevat neuvottelut ovat vähitellen käynnistymässä.
Koulutuspoliittiset kysymykset ja lainsäädäntö
työllistävät niin ikään järjestöjä.
Yliopistojen ja tutkimuksen voimavarat ovat jatkuvasti esillä.
Voimassa oleva kokonaisvaltainen työmarkkinaratkaisu päättyy
helmikuun puolessa välissä 2005. Kokonaisratkaisu on
luonut ja luo eräänlaisen kehyksen koko työmarkkinatoiminalle.
Kokonaisratkaisuun liittyen on monia asioita selvitettävänä.
Useat eivät niistä koske mitenkään erityisesti
yliopisto- ja tutkimusväkeä. Lisäksi esillä
on kokonaisratkaisusta vain väljästi riippuvia asioita,
kuten esimerkiksi valtion puolella palkkausjärjestelmän
uudistus. Kullakin alalla on vielä omat asiansa, kuten mm.
yliopistoja koskien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
ja yliopistolain muutos. Näillä on myös työmarkkinavaikutuksia.
Palkkausjärjestelmän uudistus
Ammattijärjestöjen kannalta keskeistä on, miten
niiden jäsenten palkkaus määrittyy ja minkä
suuruista palkkaa saadaan. Valtionhallinnossa ollaan koko rintaman
leveydeltä tekemässä palkkausjärjestelmän
uudistusta. Osassa virastoja uudistus on jo tehty. Uudistuksessa
kyse on, kuten aikaisemmin on todettu eri yhteyksissä, tehtävien
vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvien
elementtien entistä suuremmasta tuomisesta palkkauksen perusteisiin.
Palkkausuudistus koskee myös yliopistoja.
Tämän lehden julkaisijajärjestöjen keskeiset
toimijat ovat, melkeinpä voisi sanoa täystyöllistetysti,
mukana palkkausjärjestelmän uudistuksen selvittelyissä
yliopistojen osalta. Palkkausuudistuksen aikataulua ja pääpiirteitä
on selvitetty mm. Acatiimi -lehden kesäkuun numeron pääkirjoituksessa.
Tässä vaiheessa lokakuun alkupuolella on palkkausuudistuksen
valmistelu vielä kesken, itse asiassa vasta alku taipaleella.
Tehtävien vaativuuteen perustuvaa palkkauksen osaa selvitellään
erikseen opetushenkilökunnan osalta ja erikseen muun henkilökunnan
osalta. Tehtävän vaativuuteen perustuva palkkausosan
lisäksi tulee henkilökohtainen osa, jonka selvittely
on vielä hyvin alkuvaiheessa.
Palkkausuudistuksessa on kyse järjestöjen ja niiden
jäsenten kannalta suurimmasta asiasta vuosiin. Palkkausuudistusta
ei voida toteuttaa ilman tuntuvaa lisärahoitusta. Tämä
koskee erityisesti yliopistosektoria. Vasta kun kaikki osat ovat
kasassa, voidaan suorittaa kokonaisarviointi tilanteesta.
Järjestelyvaraneuvottelut
Professorien tutkijankoulutuslisäjärjestelmässä
on vastaavia piirteitä kuin palkkausuudistuksessa tarkoitetulla
henkilökohtaisella osalla. Professoriliitossa on lähdetty
siitä, että kehittämällä tutkijankoulutuslisäjärjestelmää
järjestelyvaroilla, on samalla luotu edellytyksiä myös
palkkausuudistukseen.
Voimassa olevan kokonaisratkaisun perusteella 1.3.2004 alkaen
tulee 0,5 %:n liittoerä eli järjestelyvara. Järjestelyvaraa
koskevat neuvottelut yliopisto-opettajien osalta ovat vähitellen
käynnistymässä opetusministeriön ja AKAVA-JS:n
välillä. Neuvotteluissa tullee esiin myös se, miten
vaatimaton ja montaa mieltä jopa ärsyttänyt 0,3
%:n opettajalisä tulee käyttäytymään
jatkossa.
Järjestelyvarat tulevat voimaan vasta 1.3.2004. Järjestelyvaraneuvotteluilla
ei ole tämän takia kova kiire, mutta toisaalta järjestelyvaraneuvottelut
eivät saa jäädä kokonaan palkkausuudistuksen
jalkoihin. Palkkausuudistus ei kyllä ole toteutunut yliopistoissa
ihan vielä tuona ajankohtana.
Koulutuspoliittisia kysymyksiä
OPM:ssä valmistellaan vuosia 2003 - 2008 koskevaa koulutuksen
ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa. Järjestöt
ovat antaneet tähän liittyen lausuntoja ja kannanottoja.
Esimerkiksi Professoriliiton lausunto OPM:lle on luettavissa Professoriliiton
kotisivulta www.professoriliitto.fi
kohdasta Ajankohtaista - Lausunnot ja esitykset.
Kehittämissuunnitelmassa linjataan koulutus- ja tutkimuspoliittisia
tavoitteita voimassa olevaa hallitusohjelmaa yksityiskohtaisemmin.
Kehittämissuunnitelmalla tulee olemaan heijastusvaikutuksia
yliopistojen henkilökuntaan ja sen työskentelyoloihin.
Koulutuspolitiikan lisäksi sillä on siis myös työmarkkinaulottuvuuksia.
Yliopistolain muutosesitys on parastaikaa lausunnolla. Lausuntomenettely
työllistää myös järjestöjä.
Mitään hirveän dramaattisia muutostarpeita ja -esityksiä
yliopistolakiin ei esiinny.
Keksintöoikeudet
Yliopistotutkijoiden pääasiallisena tehtävänä
ei ole keksintöjen "suoltaminen". Usein keksinnöt tulevat
yliopistotutkijoille ikään kuin sivutuotteena. Tätä
taustaa vasten on luonnollista, että työsuhdekeksinnöissä
yliopistotutkijat ovat ainakin osittain muista poikkeavassa asemassa.
Tämä asema tulee säilyttää.
Korkeakouluja koskevan keksintöoikeuslain valmistelu on
loppusuoralla. Tässä valmistelussa ainakin Professoriliitolla
on ollut ja on edelleen jäsentensä erittäin suuri
etu valvottavanaan. Näyttäisi siltä, että
aikaansaannoksiakin on odotettavissa liiton toiminnan seurauksena.
Voimavarat
Voimavarakysymykset ovat myös yksittäisten jäsenen
näkökulmasta merkityksellisiä. Yliopistojen ja
tutkimuksen voimavaroissa on kysymys mm. siitä, minkälainen
palkanmaksukyky niillä on. Voimavarat vaikuttavat suuresti
siihen, minkälainen työ itse kullakin on. Voimavarat
ovat myös suuren luokan työmarkkina-asioita. Niihin
tulee pyrkiä vaikuttamaan jatkuvasti.
Eläkeuudistus
Valtion eläkeuudistus tulee voimaan 1.1.2005 lukien. Eläkeuudistuksen
päälinjat tiedetään jo nyt. Niitä on
kuvattu mm. Acatiimin kesäkuun 2003 numerossa sivuilla 18
ja 19. Eräiltä osin uudistuksen yksityiskohdat ovat
vielä auki. Uudistuksen valmistelu jatkuu. Lakiesitys valtion
eläkeuudistuksesta annetaan eduskunnalle tämän
vuoden kuluessa.
Jorma Virkkala
toiminnanjohtaja, Professoriliitto
1.10.2003
(painetun lehden s. 25-26) |