Palkkauudistuksen lisärahoitus
Yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistus on selvittelyn
kohteena. Palkkausuudistukseen liittyy välttämättä
myös lisärahoitus, jonka tarve on erityisen suuri yliopistojen
johto- ja asiantuntijatehtävissä olevilla.
Acatiimi-lehden kesäkuun numerossa julkaisijaliittojen puheenjohtajat
kirjoittivat rakentavalla tavalla yliopistojen palkkausjärjestelmän
uudistuksesta. Uudistuksen selvittely jatkuu edelleen. Tässä
kirjoituksessa käsitellään palkkausuudistusta lähinnä
vain sen rahoituksen osalta.
Lisärahoituksen sopimuspohja
Voimassa olevassa valtion keskustason virkaehtosopimuksessa ja
muissa valtion keskustason asiakirjoissa käsitellään
uusien palkkausjärjestelmien käyttöönottoa
sopimuskaudella. Lähtökohtana on, että palkkausjärjestelmien
uudistuksessa ei ole kyse nollasummapelistä vaan palkkausuudistukseen
ohjataan lisärahoitusta.
Sopimuksen mukaan siirtymäkauden aikaisen asteittaisen
toteuttamisen aiheuttamien lisäkustannusten rahoitus perustuu
kolmeen eri lähteeseen: 1) Virastojen omaan rahoitukseen,
2) keskustason virkaehtosopimukseen perustuviin järjestelyvaroihin
ja muihin vastaaviin eriin sekä 3) tarvittaessa valtion talousarvioon
tarkoitusta varten otettavaan erilliseen rahoitukseen. Nämä
kaikki kolme rahoitusmuotoa ovat siis käytössä
samanaikaisesti.
Kokemuksia lisärahoituksesta
Viime aikoina valtiolla eri tahoilla on joko sovittu tai ainakin
neuvoteltu käytännössä lähes valmiiksi
useiden virastojen palkkausjärjestelmäuudistukset. Viime
aikaiset palkkausuudistukset toteutuvat tai toteutetaan keskimääräisesti
runsaan 7 %:n korotusvaikutuksella, joka tulee muutaman vuoden
siirtymäaikana. Tästä runsaan 7 %:n palkankorotusvaikutuksesta
yleensä korkeintaan 2,5 %- yksikköä tulee järjestelyvaroista
ja loppuosa viraston omista varoista ja valtion talousarvion erillisrahoituksesta.
Valtionhallinnossa tunnetaan runsaan 7 %:n korotusvaikutusta
selvästi korkeampia korotuksia palkkausuudistukseen liittyen.
Alkukesällä 2003 solmittiin puolustusvoimien upseereita
koskeva palkkausuudistussopimus. Upseeriliiton puheenjohtajan
Pekka Kourin (Sotilasaikakauslehden numeron 6-7/2003 pääkirjoitus)
mukaan upseerit saavat aivan eri luokan korotuksen kuin viime
aikaiset muut korotukset ovat olleet. Onnittelut Upseeriliitolle
ja upseereille hyvästä suorituksesta. Upseereita koskeva
uudistus ei koske muita puolustusvoimien henkilöstöryhmiä.
Muiden johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien osalta
neuvottelut puolustusvoimissa jatkuvat. Erilainen eteneminen palkkausuudistuksessa
eri ryhmien osalta on hyväksytty puolustusvoimissa valtion
työmarkkinalaitoksen täydellä siunauksella.
Yliopistojen lisärahoitustarve
Viime vuosikymmenen lopulla julkaistusta Valpas -raportista käy
ilmi, että yliopiston johto- ja asiantuntijatehtävissä
olevat olivat koko valtionhallinnon alalla palkkakilpailukyvyltään
kaikista heikoimmassa asemassa valtiontyönantajien käsityksen
mukaan. (Ks. taulukko.)
Valpas -raporttiin sisältyvä taulukko
valtion palkkakilpailukyvystä tehtävä- ja
organisaatiotyypin mukaan ( korkeakoulut = yliopistot)
|
Valpas -raportin julkaisemisen jälkeen valtiolla on toteutettu
Valpas -korotuksia muiden korotusten ohella. Valpas -korotukset
ovat suuntautuneet kaikille toimialoille saman kaavan mukaisesti.
Yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien
palkkakilpailukyvyssä ei ole tapahtunut ainakaan olennaisia
muutoksia verrattuna valtion muuhun hallintoon Valpas -raportin
julkaisemisen jälkeen.
Palkkausjärjestelmäuudistuksen pyrkimyksenä on
siirtyä nykyistä kannustavampaan palkkausjärjestelmään.
Tähän kuuluvat oikeudenmukaiset sisäiset ja ulkoiset
palkkasuhteet.
Yliopistojen uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen
tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden korjata valtiotyönantajien
toteaman epäkohdan yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä
olevien palkkakilpailukyvyssä. Yliopistoista vastuullisten
on nyt vaikutettava voimakkaasti siihen, että tämä
epäkohta todella saadaan korjatuksi ja korjauksen mahdollistava
lisärahoitus valtion talousarvioon. Riittävä lisärahoitus
voi vaikuttaa ratkaisevasti uusien palkkausjärjestelmien
käyttöönottoon yliopistoissa.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
6.11.2003
(painetun lehden s. 14-15) |