Määräaikaisia palvelussuhteita vähennetään valtiolla

Valtiovarainministeriö on antanut ohjeet määräaikaisten palvelussuhteiden käytöstä valtionhallinnossa ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Tarkoituksena on, että määräaikaisten palvelussuhteiden osuus suhteessa pysyviin palvelussuhteisiin vähenee.

Valtiovarainministeriö kehottaa käymään läpi määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita ja suosittelee, että virastot käyvät läpi määräaikaisia palvelussuhteitaan myös tapauksittain. Pysyväisluonteisissa tehtävissä on käytettävä toistaiseksi voimassa olevia palvelussuhteita.

Määräaikaistyöryhmän raportti

Kesäkuussa 2003 julkaistiin valtion määräaikaisia palvelussuhteita käsittelevä raportti. Työryhmän jäseninä olivat valtiovarainministeriön ja pääsopijajärjestöjen edustajat sekä Teknillisen korkeakoulun hallintojohtaja. Raportissa käsiteltiin määräaikaisen työsopimuksen ja määräaikaisen virkasuhteen perusteita ja oikeuskäytäntöä, määräaikaisia tilastojen valossa, määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä työryhmän johtopäätöksiä ja ehdotuksia.

Määräaikaiset yliopistoissa

Määräaikaisten palvelussuhteiden suuri määrä valtiolla johtuu pitkälti yliopistojen suuresta määräaikaisten palvelussuhteiden määrästä. Yliopistojen henkilöstöstä 62,6 % oli määräaikaisessa palvelussuhteessa vuonna 2002. Osalla määräaikaisista palvelussuhteista on selkeästi perusteena sijaisuus tai avoinna olevan viran tehtävien hoito. Yliopistoissa työn luonne oli määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettyjen osalta syynä noin 60 prosentissa tapauksista. Työn luonne on virkamieslain 9 §:n mukainen laillinen peruste. Käytännössä työn luonne -perustetta käytetään yliopistoissa väljästi, vaikka riittävää perustetta määräaikaiseen virkasuhteeseen ei olisikaan.

Yliopistojen ulkoinen rahoitus on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 2000 yliopistojen kokonaisrahoituksesta tuli 64 % suoraan yliopiston budjetista ja 35 % oli ulkoista rahoitusta. Suuri osa yliopistojen määräaikaisten palvelussuhteiden ongelmista painottuukin ulkopuolisella rahoituksella palkattuun henkilöstöön. Tämän ongelman valtiotyönantaja on aiheuttanut osittain omilla päätöksillään. Valtiolta tulevaa merkittävää rahoitusta kierrätetään kilpailutettuna Suomen Akatemian ja TEKESin kautta. Ulkoisella rahoituksella toimiviin projekteihin palkataan sitten henkilöstöä toistuvasti lyhyisiin määräaikaisiin palvelussuhteisiin miettimättä sitä, onko määräaikaisille palvelussuhteille riittävät perusteet.

Yliopistojen opetushenkilökunnasta osa on asetuksen perusteella määräaikaisia, kuten assistentit ja yliassistentit. Määräaikaisia virkasuhteita ja virkoja käytetään kuitenkin paljon myös professoreiden ja lehtoreiden kohdalla, samoin päätoimisten tuntiopettajien ja yliopistonopettajien kohdalla. Huolestuttavana piirteenä viime aikoina on ollut se, että uusiin maisteriohjelmiin ja koulutusohjelmiin palkataan opetushenkilökunta pääsääntöisesti määräaikaisina. Uskooko yliopisto, että sen aloittama diplomi-insinöörikoulutus ei olekaan pysyvää? Tieteenalan muuttuvuutta ei valtiovarainministeriö ohjekirjeessään pidä riittävänä syynä määräaikaiseen virkasuhteeseen.

Mitä ohjekirje sanoo työn luonne -perusteesta?

Ulkopuolinen rahoitus liittyy usein projektiluonteiseen työskentelyyn. Rahoitus tai toiminnan organisoiminen projektiluonteiseksi ei yksinään ole riittävä peruste määräaikaiselle palvelussuhteelle. Yleensä vain poikkeuksellisesti pelkästään ulkopuolinen rahoitus voi oikeuttaa määräaikaiseen nimitykseen. Työn luonteen määrittely perustuu kulloiseenkin yksittäistapaukseen ja tehtäväkokonaisuuteen. Nimittäminen määräajaksi tulee ohjekirjeen mukaan tehdä koko projektin tms. työn luonteen perusteen ajaksi, eikä sitä tule perusteetta jaksottaa esimerkiksi vuodeksi kerrallaan tarkoitukseen saatavan rahoituksen mukaisesti. Projektihenkilöstö tulee edellytysten täyttyessä palkata toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin.

Julkisen sektorin kilpailukyky puntarissa

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtion henkilöstöpolitiikan linjasta todetaan muun muassa, että pysyväisluonteisissa tehtävissä käytetään toistaiseksi voimassa olevia palvelussuhteita ja että valtion hyvä toiminta- ja palvelukyky edellyttää, että valtio työnantajana on kilpailukykyinen. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että julkisen sektorin työpaikkojen kilpailukyvystä on huolehdittava ja ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin etenkin julkisella sektorilla toistuvien määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamiseksi.

Virastoilta toimenpidesuunnitelmat

VM:n ohjekirjeessä todetaan, että virastojen on ryhdyttävä toimenpiteisiin määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämiseksi. Yhteistoimintamenettely antaa mahdollisuuden käsitellä tarkemmin henkilöstön edustajien kanssa viraston palvelussuhteiden määräaikaisuuden perusteita. Tulos- ja kehityskeskusteluissa voidaan käydä läpi henkilön määräaikainen tehtävä, jotta työn luonteessa mahdollisesti tapahtuneet muutokset voidaan ottaa huomioon. VM:n henkilöstöosasto suosittelee myös, että virastot käyvät läpi määräaikaisia palvelussuhteitaan tapauksittain.

Virastojen tulisi laatia virasto- ja/tai hallinnonalakohtainen toimenpidesuunnitelma määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämiseksi vuoden 2003 loppuun mennessä. Tapauskohtainen tarkastelu tulisi tehdä uusien määräaikaisten palvelussuhteiden solmimisen ja jatkamisen yhteydessä sekä kaikkien määräaikaisten palvelussuhteiden osalta viraston toiminnan suunnitteluun liittyen vuoden 2004 huhtikuun loppuun mennessä.

Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto seuraa erikseen päätettävällä tavalla määräaikaisten palvelussuhteiden määrää ja mainittujen toimenpiteiden vaikutuksia.

Toimenpiteet yliopistoissa

Yliopistojen johtavina määräaikaisten palvelussuhteiden käyttäjinä odotetaan ryhtyvän VVM:n ohjekirjeen mukaisiin toimenpiteisiin. Tämä tarkoittaa muutosta myös yliopistojen toimintakulttuuriin. Esimiehet ja laitosten johtajat täytyy kouluttaa siten, että he tietävät määräaikaisten palvelussuhteiden lailliset perusteet. Luottamusmiehet yliopistoissa voivat valvoa määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä ja käydä yhdessä hallinnon kanssa läpi määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita. Enää ei riitä, että laitetaan määräaikaisuuden perusteeksi rasti ruutuun työn luonne, eikä myöskään pelkästään perusteeksi projekti. Määräaikaisuuden perusteet on oltava aidosti tai sitten henkilö täytyy ottaa pysyvään palvelussuhteeseen.

VM:n ohje: http://www.vm.fi/tiedostot/pdf/fi/43783.pdf

Eeva Rantala
asiamies
Tieteentekijöiden liitto

(painetun lehden s. 18-20)