Yliopistonlehtorien liiton uusi puheenjohtaja Tuula Hirvonen:

Järjestötoiminta, opetus ja johtaminen ovat yhdessä tekemistä

FT Tuula Hirvonen aloittaa Yliopistonlehtorien liiton puheen-johtajana tärkeässä vaiheessa, kun uudet palkkaus-järjestelmät otetaan käyttöön yliopistoissa. Järjestötoiminnassa, laitoksen esimiehen roolissa ja opettamisessa Tuula Hirvonen korostaa yhdessä tekemisen merkitystä.

Jyväskylän yliopiston kielten laitos on ollut hyvä kasvualusta yliopisto-järjestöjen johtopaikoille. Laitoksen amanuenssi on toiminut Tieteen-tekijöiden varapuheenjohtajana, soveltavan kielentutkimuksen professori Professoriliiton varapuheenjohtajana ja laitoksen esimies, lehtori Tuula Hirvonen aloittaa vuoden 2005 alusta Yliopistonlehtorien liiton puheenjohtajana.

- Tiedekunnassa ja laitoksessa yhteisten asioiden hoitamista on pidetty tärkeänä. Näin järjestöaktiivisuutta on arvostettu eikä sitä ole pidetty rasitteena. Samoin yliopiston johto arvostaa sitä. Alvar Aallon piirtämän Jyväskylän yliopiston päärakennuksen aulan kahvilassa sovittuun tapaamiseen Tuula Hirvonen kiiruhtaa suoraan esimiehille suunnatusta upj-koulutustilaisuudesta. YLL:n uusi puheenjohtaja astuu remmiin tärkeässä vaiheessa, kun uudetpalkkausjärjestelmät otetaan yliopistoissa käyttöön.Myös Jyväskylässä henkilöstö sijoitellaan vaativuustasoille ensi kevään aikana.

- Kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä vaativuustasoarviot
9. maaliskuuta mennessä ja henkilökohtaiset suoriutumiset tulisi olla arvioituina viimeistään 13. huhtikuuta. Kiire tulee, mutta tehtävähän se on. Ihan kylmiltään kielten laitoksella upj:n mukanaan tuomiin haasteisiin ei jouduta vastaamaan. Esimiesaikanaan Tuula Hirvonen on vakiinnuttanut kehityskeskustelukäytännön ja vetää itse niistä valtaosan. Professorien kanssa keskustelut käy laitoksen varajohtajana toimiva professori.
- Olen tyytyväinen siitä, että keskusteluja on harjoiteltu
ja siitä on tullut kaikille tuttu prosessi. Työsuunnitelmien laadinta ja toteutuminen ovat toimineet laitoksella käytyjen kehityskeskustelujen pohjana. Työsuunnitelmien merkitys onkin nyt selvästi korostumassa uusiin palkkausjärjestelmiin siirryttäessä. Työsuunnitelmaan kuuluvista tehtävistä suoriutumista käytetään perusteena henkilökohtaisen palkanosan määräytymisessä.
- Meillä on nyt edunvalvottavaa siinä, että työsuunnitelmat ovat virka-ehtosopimusten mukaisia. Ja henkilökohtaisessa suoriutumisessa pitäisi todella arvioida vain niitä tehtäviä, jotka on mainittu työsuunnitelmassa.
- Hyvä opetus on uudessa palkkausjärjestelmässä yksi keskeinen henkilökohtaisen suoriutumisen arviointikriteeri. Sitä tulee käyttää silloin kun lehtori on opetuspainotteisissa tehtävissä ja näin palkita myös opetusansioista. Toisaalta on tärkeää, että tähän saakka
vähemmän tutkimusta tehnyt lehtorikunta voi myös saada tutkimus-aikaa työsuunnitelmiinsa. Tutkimukseen perustuva opetus korostuu uudessa tutkinnossa ja yhä suurempi osa lehtorikuntaa on jo väitellyt. Näin on luonnollista, että jos tutkimukseen on henkilökohtaista kiinnostusta, siihen pitäisi myös olla mahdollisuus nimikkeistä riippumatta. YLL onkin jo aloittanut uusiin palkkausjärjestelmiin siirtymiseen liittyvän koulutuksen. Liiton työvaliokunta on kiertänyt syksyn aikana kaikki paikallisyhdistykset.

Opetuksen kehittämisen laatupalkintoja

Toiminnastaan kielten laitoksen johtajana Tuula Hirvonen sai tänä vuonna yliopiston vuosijuhlassa Hyvä esimies -palkinnon. Hallinto, opettaminen ja järjestötoiminta ovat koko ajan lomittuneet sopivasti Tuula Hirvosen työssä – ne kaikki ovat myös hyödyttäneet toisiaan. YLL:n puheenjohtajaksi valinta merkitsee sitä, että kevätkauden jälkeen laitoksen johtajan tehtävä jää. Vuorossa on paluu takaisin englannin kielen lehtoraattiin.
- Kaikki tehtävät ovat vuorotelleet sen verran sopivasti, ettei mihinkään ole päässyt leipääntymään. Samoin kuin johtaminen myös opetus ja järjestötoiminta ovat muiden kanssa yhdessä toimimista. Tuula Hirvonen on moneen kertaa palkittu opetusansioistaan:
mm. Hyvä opettaja-kunniamaininta vuonna 1999, HIIOP-ryhmän
opetuksen laatupalkinto 2002. Palkintojen perusteluissa on arvostettu opiskelijalähtöisyyttä, vuorovaikutusta ja hyvää opiskeluilmapiiriä.
- Olen ollut aina kiinnostunut oppimisprosessista – siitä, miten opitaan – ja opiskelijoista ihmisinä ja oppijoina. En ole oppimisteoreetikko, mutta oppimistilanne ja -ilmapiiri vaikuttavat olennaisesti oppimiseen. Opiskelijan pitää itse päästä enemmän vaikuttamaan oppimiseen ja itsenäiselle opiskelulle tulee olla tilaa.
HIIOP-ryhmän laatupalkinto tuli juuri näiden asioiden kehittämisestä. Ryhmän tavoitteena oli kartoittaa ja kokeilla itsenäistä ja itsenäistävää oppimista eri oppiaineissa ja kehittää uusia opiskelu-muotoja, joilla opiskelijoiden oppimista voitaisiin tukea ja toisaalta
helpottaa opettajan työtä.
- Monologisesta, kivireen vetämisen kaltaisesta opettamisen tunteesta on päästy eroon. Nyt suunnittelu toki vie enemmän aikaa, mutta tekeminen on voimaannuttavaa, ei enää kuluttavaa.

Rahoitustilanne vaatii liittojen yhteistyötä

Uudet palkkausjärjestelmät ajetaan yliopistoissa läpi samaan aikaan kun siirrytään uuteen tutkintorakenteeseen. Suomi haluaa EU:n kuuliaisena mallioppilaana ottaa kaksiportaisen tutkintorakenteen käyttöön elokuun alusta 2005, vaikka monissa suurissa maissa,
esimerkiksi Saksassa, siihen siirrytään vasta 2008. Yliopistojen opettajakunta onkin nyt entistä kovempien paineiden alla – jatkuvan perusrahoitusahdingon takia HOPSit yms. lisätyöt tulee toteuttaa samalla henkilöstömäärällä. Tuula Hirvosen mielestä yliopistojen rahoitustilanne on se keskeisin asia, jonka ajaminen vaatii yliopistojärjestöiltä hyvää yhteistyötä. Esittelytekstissään YLL:n nettisivuilla (www.yll.fi) Tuula Hirvonen korostaa yhtenä keskeisenä tulevan kautensa tavoitteena yhteistyö- suhteita Professoriliittoon ja Tieteentekijöiden liittoon.
Myös yliopistojen virkarakenne on keskusteluita vaativa asia.
- En usko, että näkemykset ovat tässä kovinkaan kaukana toisistaan. Meidän kaikkien tulee ajatella yliopiston kokonaisuutta.
- YLL:n tavoitteena on säilyttää lehtorin virka keskeisenä yliopistojen opetusvirkana ja vakiinnuttaa Helsingin yliopistossa käytössä oleva yliopistonlehtorin nimike muihinkin yliopistoihin.
- Palkkauksen toki tulee olla myös asteikon yläpäässä eikä kuten nyt, kun suurin osa yliopistonlehtoreista sijoittuu palkkaluokkaan A24. Toivottavasti upj tuo tähän muutosta. Yliopistonlehtorien liitto on OAJ:n valtakunnallinen yhdistys ja siten osa OAJ:n linjaorganisaatiota. Tuula Hirvonen pitää toiminnalle keskeisenä myös yhteyksien kehittämistä yli 100 000 jäsenen emojärjestöön. OAJ:n hallituksen lisäksi hän aloittaa vuoden alussa jäsenenä opettajankoulutustyö- ryhmässä. Iso organisaatio on tuttu kaudelta 1998-2002, jolloin hän
vaikutti OAJ:n valtuuston ja koulutuspoliittisen toimikunnan jäsenenä.

Kenttäkierroksia ja tiedotusta

Mitä uusia tuulia uusi puheenjohtaja tuo sitten tullessaan?
YLL:n historiassa ensimmäistä kertaa hyvin naisvaltaisen lehtorijoukon johtoon asettuu nainen – se varmaan tuo mukanaan joitakin uusia painotuksia.
- Mitään radikaalia muutosta ei ole odotettavissa. Kukin puheen-johtaja toki hoitaa asioita omalla tavallaan, mutta toimintakulttuuri muotoutuu sitten pikku hiljaa. Tuula Hirvonen haluaa aloittaa kenttään tutustumalla – ensi vuoden aikana hän kiertää mahdollisimman monta liiton kaikkiaan 22 jäsenyhdistyksestä.
- Uuden puheenjohtajan on tärkeää oppia tuntemaan jäsenistö ja sitouttaa yhdistykset entistä paremmin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tätä Tuula Hirvonen haluaa toteuttaa kenttäkierrosten ohella kehittämällä ja lisäämällä Yliopistonlehtorien liiton tiedotusta niin jäseniin kuin jäsenyhdistyksiinkin päin. Viestintää aiotaan hoitaa yhä enemmän nettisivujen kautta. Lisäksi uusi puheenjohtaja (ja haastattelua tekevä päätoimittaja) toivoo, että lehtorit kirjoittelisivat yhä enemmän Acatiimi-lehteen ja käyttäisivät sitä tiedotus- ja vaikutuskanavana.

Kirsti Sintonen

(painetun lehden s. 5-7)