Tutkinnonuudistus ja palkkaus Yliopistopäivien puntarissa
“On tärkeätä, että yliopistojen
lehtoreilla on vuosittain oma yhteisesiintymisensä, jossa
he voivat pohdiskella normaali-aikatauluista vapaina oman alansa
erityisongelmia ja tavata kollegoja”, Yliopistonlehtorien
liiton puheenjohtaja Vesa Kulmala lausui avatessaan 12.11. OAJ:n
yliopistopäivät Haikon
kartanossa. Osanottajia päivillä oli YLL:n jäsen-yhdistysten
edustajat, YLL:n hallitus ja kutsuvieraat sekä esiintyjät mukaan
lukien lähes 100.
Pääteemoina olivat tänä vuonna yliopistojen suuret uudistusprojektit
palkkausjärjestelmäuudistus ja tutkinnonuudistus sekä laadunvarmennus.
Lisäksi puhuttiin OAJ:n kansainvälisestä edunvalvonnasta ja
ajankäytöstä sekä tutustuttiin Haikon suureen taiteilijaan
Albert Edelfeltiin.
Avauspuheessaan YLL:n puheenjohtaja ja OAJ:n hallituksen jäsen Vesa Kulmala
pohti tupon ja liittokohtaisten neuvottelujen hyviä ja huonoja puolia
ja katsoi siinä tilanteessa, että yliopiston lehtoreilla voisi olla
paremmat mahdollisuudet saada tuntuvammat korotukset OAJ:n johdolla, jos annettaisiin
tupon kaatua ja mentäisiin liitto-kohtaisiin. Nyt kuitenkin tuposta on
syntynyt neuvottelutulos ja hyvä niin; korotuksia tulee vähän
mutta tasaisesti.
Tutkinnonuudistus ja laatu
Meneillään olevasta yliopistotutkintojen uudistusprosessista puhui
OAJ:n erityisasiantuntija Marja-Leena Isomursu. Uudet tutkinnot astuvat voimaan
1.8. 2005 ja tällöin korvautuvat 20 alakohtaista tutkintoasetusta.
Opintoviikkojen sijaan opinnot mitoitetaan ECTS-pisteillä ja siirrytään
kaksiportaiseen tutkintoon. Ongelmallisiksi tulevat muodostumaan kelpoisuudet
siirryttäessä kandidaattitasolta maisteri-opintoihin sekä hyväksilukemiset.
Laadunvarmistuksesta kansallisesti ja kansainvälisesti puhui ylijohtaja
Arvo Jäppinen opetusministeriöstä. Hänen esityksensä pohjautui
korkeakoulutuksen laadunvarmistustyö- ryhmän raporttiin, joka julkaistiin
tämän vuoden helmikuun lopulla. (Laadunvarmistuksesta oli juttukokonaisuus
kesäkuun Acatiimissa. Vanhat lehdet löytyvät www.acatiimi.fi)
Ennen tämän työryhmän työtä ei maassamme ole
keskusteltu siitä, mitä korkeakoulujemme laadun-varmistusjärjestelmiltä tulee
edellyttää. Jäppinen esitti, että yliopistoiltamme ja ammattikorkea-kouluiltamme
nyt tullaan vaatimaan laadunvarmistus-järjestelmät, jotka kattavat
korkeakoulun koko toiminnan. Suomessa otetaan käyttöön näiden
laadunvarmistusjärjestelmien arviointi eli auditointi ja se suoritetaan
Korkeakoulujen arviointineuvoston ja korkeakoulujen yhteistyönä.
Kommenttipuheenvuoron esitti Helsingin yliopiston lehtori Pia Mänttäri.
Tosiasia on, että
hyvät strategiat on vaikea jalkauttaa ja että kun
Helsingin yliopisto esimerkiksi on muotoillut periaatteen, jonka mukaan talon
jokainen tutkija opettaa ja jokainen opettaja tutkii, niin syntyy helposti
heti mielikuva että kun slogan on lausuttu julki niin se myöskin
heti toteutuu.
Näin automaattinen tämä prosessi ei kuitenkaan
ole. Laadunvarmistuksesta virinneessä keskus-telussa kommentoitiin professori
Kari Uusikylän lausumaa mielipidettä “'93laadunvarmistus on
luovuuden vihollinen”'94 ja se sai osakseen sekä kannatuspuheenvuoroja
että kritiikkiä.
Palkkaus puhutti
Yliopistopäivillä oli aivan selvästi nähtävissä,
että suhtautuminen suunnitteilla olevaan uuteen palkkausjärjestelmään
on ambivalentissa vaiheessa; toisaalta pahoitellaan vanhan (hyvän!) järjestelmän
häviämistä ja ollaan pelokkaita uudistuksen suhteen, toisaalta
uusi järjestelmä herättää uteliaisuutta ja odotuksiakin.
OAJ:n työmarkkina-asiamiehellä Lauri Liusvaaralla oli tehtävänä kylmäverisesti
asettua yliopistoväen eteen selittämään, missä ollaan
menossa ja vastaamaan kysymyksiin, mitä tästä kaikesta seuraa.
Aikatauluna on, että sopimukseen pyritään pääsemään
ensi vuonna niin, että uusi järjestelmä astuu voimaan marraskuussa
2005. Tulevan kevään aikana yliopistot asettelevat saatujen kriteeristöjen
perusteella kaikki työnsä vaati-vuustasoille ja työntekijät
arvioidaan henkilökohtaisen suoriutumisen suhteen. Yliopistojen arviointiryhmät
aloittavat työnsä. Odotettavissa on, että kun järjestelmä astuu
voimaan,
alkuun “'93vallitsee kohtuullinen kaaos”'94, kuten Lauri
Liusvaara asian ilmaisi, onhan uudistus mittasuhteiltaan erittäin suuri
yliopistoyhteisös-sä. Nähtäväksi jää, miten
se jatkossa
vaikuttaa yliopistojen sisäiseen ilmapiiriin.
Edunvalvontakin globalisoituu
OAJ:n kansainvälisestä edunvalvontatoiminnasta puhui erityis-asiantuntija
Marjatta Melto. Hän on aktiivisesti mukana sekä EI:n (Education International)
että ETUCE:n (European Trade Union Committee for Education) toiminnassa
ja on vuosien varrella raportoinut näiden organi- saatioiden linjauksista
ja tavoitteista Yliopistonlehtorien liiton hallitukselle. Kontaktit eri pohjoismaiden
yliopistojärjestöihin
YLL on hoitanut siten, että liitto on vuosittain lähettänyt
yhdessä OAJ:n kanssa tapaamisiin edustajansa.
Yliopistonlehtorien liittoa 14 vuotta luotsannut puheenjohtaja Vesa Kulmala
jätti yliopistopäivillä jäähyväiset jäsenistölle.
Hän oli ilmoittanut, ettei ole enää käytettävissä puheenjohtajaksi
ja YLL:n liittokokous valitsi 13.11. Haikossa uudeksi puheenjohtajaksi
Tuula Hirvosen. Hänestä lähemmin toisaalla lehdessämme
(ks. sivut 5-7).
Teksti ja kuvat:
Maj-Len Rönkä
(painetun lehden s. 9-10) |