Tohtoreita on yhä enemmän yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen käyttäjinä

Tohtorit näkyvät yhä enemmän yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen käyttäjinä. Rekryt toivovat tohtorikoulutukselta enemmän työelämärelevanssia ja työnantajilta asenteiden muutosta.

Tohtoreitten työttömyysluvut ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2002. Vaikka absoluuttiset määrät ovat vielä suhteellisen pieniä, kesän jälkeen tilanne on vakiintunut noin 300 työttömään tohtoriin.
Valtakunnallisen yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen verkoston Aarresaaren puheenjohtajan Tapio Anttosen mukaan tohtoreitten huonontunut työllisyystilanne näkyy rekryjen toiminnassa. Työllistymistä seurataan aktiivisesti ja tilanteesta on tehty selvityksiä yhdessä ja erikseen. Viimeksi sijoittumisseurannat olivat aiheena Aarresaaren valtakunnallisten koulutuspäivien iltakoulussa 30. marraskuuta Kuopiossa.
- Verkostomme piirissä on keskustelu varsinkin tohtorinkoulutuksen työelämärelevanssista. Ongelma on se, miten lisättäisiin tohtoreitten työllistymismahdollisuuksia muualle kuin perinteiselle yliopisto- tai tutkijanuralle, joka ei pysty lisääntyviä tohtorimääriä työllistämään, Kuopion yliopiston urapalvelujen päällikkö Tapio Anttonen toteaa.
- Jatko-opinnoissa pitäisi lisätä johtamiskoulutusta, projektinvetämis- ja -hallintataitoja. Myös sosiaalisen kompetenssin lisääminen ja verkostojen rakentamisen opiskelu avaisivat ovia elinkeinoelämän puolelle. Elinkeinoelämästä on edelleen kovin vähän apua tohtoritulvan sijoittumisessa. Anttosen mielestä asenteissa on rutkasti korjattavaa. Hän peräänkuuluttaa imagon korjausta, joka pitäisi toteuttaa isommalla voimalla muun muassa alan järjestöjen ja yliopistojen yhteistyönä.
- Liian useiden työnantajien silmissä stereotypiat ovat vielä vahvoja eli tohtoriksi väitellyttä pidetään omassa kammiossaan piipertävänä tutkijana. Teettämissämme kyselyissä monet tohtorit kommentoivat, että työpaikkahaastatteluissa heidät todettiin ylikoulutetuiksi. Lisäksi jotkut ovat tunteneet, että työhönottajat eivät halua rekrytoida itseään koulutetumpaa. Kuopion yliopistossa selvitettiin vuosina 2000-2002 valmistuneiden jatkotutkinnon suorittaneiden sijoittumista. Neljännes vastanneista katsoo, että jatkokoulutuksesta on ollut työllistymiselle haittaa ja ylikoulutus oli suurin syy. Varsinkin naistohtorit saivat palautetta ylikoulutuksesta. 80 % vastanneista toteaa, että työllistymistä ja urasuunnittelua ei otettu jatko-opintojen aikana mitenkään huomioon.

Omia tilaisuuksia väitelleille

Helsingin yliopiston rekrytointipalvelujen päällikkö Marika Tammeaidin mukaan tohtoreitten tilanne näkyy selvästi maan suurimman rekryn asiakkaissa ja kursseille osallistujissa.
- Selvää lisääntymistä on tapahtunut viimeisten kahden vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla työllistyminen on ollut muuhun maahan verrattuna yleensä helpompaa, mutta nykyään myös täällä on omin avuin yhä vaikeampaa löytää töitä. Eniten Helsingin yliopiston rekrytointipalvelujen asiakaskunnan tohtoreitten joukossa näkyy humanistisista, yhteiskuntatieteistä ja biotieteistä väitelleitä. Helsingin yliopistossa ensi kevään ohjelmaan onkin otettu pari nimenomaan jatko-opiskelijoille suunnattua tilaisuutta. Ne sisältävät muun muassa neuvoja rahoituksen hankkimisesta sekä verkostoitumiskoulutusta.
- Jatkotutkintojen sisältö on hyvin merkityksellinen työllistymisen kannalta. Lisäksi kaivataan markkinointia, joka on mielestäni ennen kaikkea koulutuksen tuottajan tehtävä. Pelkät mainoskampanjat eivät kuitenkaan riitä. Auttaisi, jos jatkokoulutuksen sisältöjä mietittäisiin yhdessä työnantajien kanssa.

“Käytännölle vieraita, ylikoulutettuja teoreetikkoja”

Tohtoreitten sijoittumista työelämään on selvitetty monien yliopistojen rekrytointipalveluissa. Seuraavassa muutamia poimintoja suurempien yliopistojen tilanteesta. Oulun yliopistossa kartoitettiin vuosina 1999-2001 valmistuneiden tohtoreiden sijoittumista työelämään. Suurin osa vastaajista katsoo, että tohtorin tutkinnosta on ollut työnhaussa hyötyä. Selkein välinearvo sillä näyttäisi olevan teknistieteellisellä ja hoitotieteiden alalla. Jonkinasteisia vaikeuksia työnhaussa oli lähes kolmasosalla Oulun yliopiston tohtoreista. Ongelmat painottuvat kolmelle koulutusalalle: luonnontieteelliselle (53 %), humanistiselle (45 %) ja erityisesti hammaslääketieteelliselle alalle (83 %).
Tavallisimmin vaikeudet ja koetut haitat liittyvät perinteisiin käsityksiin tohtoreista käytännön työhön kykenemättöminä, ylikoulutettuina teoreetikkoina. Eräs koululaitoksen palveluksessa oleva humanisti kertoi vaikeuksista:
“Erittäin paljon. Suhtautuminen kielteistä, ivallista ja loukkaavaa. 15 vuoden opettajakokemuksen jälkeen epäillään kykyjä toimia opettajana (opetustaito kiitettävä). ’Oletteko hajamielinen tohtori?’, ’Asetatteko itsenne maisterien yläpuolelle?”

Oulun kyselyn mukaan työnantajien suhtautuminen tohtoreihin on ollut kuitenkin useimmiten myönteistä. Selkeästi tavanomaisin negatiivisen vastaanoton muoto oli kateus ja piikittely  tässä mielessä tohtoreiden asema ei työmarkkinoilla ilmeisesti eroa muista keskimääräistä meritoituneimmista ihmisistä, todetaan Oulun yliopiston Tohtorit työelämässä -raportissa. (Jouko Aho, Sakari Jussi-Pekka: Tohtorit työelämässä. Selvitys vuosina 1999-2001 Oulun yliopistosta valmistuneiden tohtoreiden sijoittumisesta työelämään.)
Turun yliopistossa tehtiin selvitys vuosina 2000-2002 valmistuneiden tohtoreiden sijoittumisesta työelämään. Vastaukset väitteeseen “jatkotutkinnon suorittaneiden osaamista arvostetaan työelämässä” peilaavat työnantajien ennakkoluuloja. Vain hieman yli puolet vastaajista oli väitteestä samaa mieltä. Selkeästi eri mieltä ovat humanistisesta ja yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet. (Juha Sainio: Työllistyvätkö tohtorit. Selvitys Turun yliopistossa vuosina 2000-2002 valmistuneiden tohtoreiden sijoittumisesta työelämään. Turun yliopiston rekrytointipalvelut.) Tampereen yliopiston rekrytointipalveluissa on tehty kysely Tampereen yliopistossa vuonna 2002 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittumisesta. 36 % vastaajista oli kokenut jatkotutkinnosta olleen haittaa työnhaussa. Työnhaussa ja työnhakuun liittyvissä ongelmissa jatkokoulutetut toivoisivat apua yliopistolta (58 %), omalta lähipiiriltä/työyhteisöltä (46 %), työvoimatoimistolta (29 %) ja ammattiliitolta (29 %). (Tampereen yliopiston rekrytointipalvelut: Tampereen yliopistossa vuonna 2002 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen.)

Kirsti Sintonen


(painetun lehden s. 15-17)