Hallitusten jäsenten 2004 esittely

1. Esittele itsesi lehden lukijoille.

2. Mainitse kaksi tärkeintä tämän vuoden painopistettä liittosi toiminnassa?

Tärkeimpänä painopisteenä kaikkien kolmen liiton hallituksissa pidetään vaikuttamista yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän valmisteluun. Myös korkeimman opetuksen ja tutkimuksen resurssit, yliopisto-opettajien kokonaistyöaikaan liittyvät ongelmat sekä siirtyminen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään ovat asioita, jotka korostuvat liittojen tämän vuoden toiminnassa.

Professoriliiton hallitus

Tapani Pakkanen

1. Toimin kemian professorina Joensuun yliopistossa. Tutkimusalojani ovat molekyylimallitus, katalyysi ja atomitason pintailmiöt. Olen myös kemian laitoksen johtaja ja yliopiston hallituksen jäsen.

2. Yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän valmistelu on liiton tärkein työsarka alkavalle vuodelle. Tavoitteena on hallinnollisesti kevyt järjestelmä, joka kannustaa tieteen tekemiseen ja opettamiseen.
Johto- ja asiantuntijatehtävien palkkaus on jäänyt yliopistoissa jälkeen yleisestä kehityksestä. Tämä tulee korjata merkittävällä lisärahoituksella uudessa palkkausjärjestelmässä.

Terttu Katila
varapuheenjohtaja

1. Olen kotieläinten lisääntymistieteen professori Helsingin yliopiston Kliinisen eläinlääketieteen laitoksessa. Toimipaikkani on Saaren kartanossa Mäntsälässä, olen myös Saaren yksikön esimies. Oma tutkimusalani on hevosten lisääntyminen, ja lempiharrastuksenikin liittyy hevosiin, sillä se on lännenratsastus.

2. Liiton toiminnan painopiste tulee väkisinkin olemaan palkkausjärjestelmäuudistukseen valmistautumisessa sekä liitto- että osastotasolla. Lähes kaikki uudistuksen yksityiskohdat ovat vielä sopimatta, lisärahoitus mukaan lukien.
Liitto on aina vaikuttanut aktiivisesti yliopistojen toimintaedellytysten parantamiseen, ja tätä vaikuttamista on jatkettava. Ajankohtaisia aiheita ovat tutkimuksen ja yliopistojen voimavarat, tutkintojen lukumäärät sekä erilaiset valmistumisiän alentamiseen tähtäävät ehdotukset.

Guy Ahonen

1. Olen Hankenin tietämyksen johtamisen (Knowledge Management), erityisesti henkilöstötalouden professori ja johtamisen laitoksen esimies. Olen keskittynyt erityisesti henkilöstötilinpäätöstä ja työhyvinvoinnin taloutta koskeviin tutkimuksiin. Vuonna 1998 kirjani Henkilöstötilinpäätös- yrityksen ikkuna menestykselliseen tulevaisuuten oli Pro Oeconomic-kirjapalkinnon finalistien joukossa. Vuoden 2003 syksyllä yhdessä Leenamaija Otalan kanssakirjoittamani kirja Työhyvinvointi tuloksen tekijänä oli Suomen myydyimpiä talouskirjoja.

2. Liiton toiminnassa vuoden 2005 tulopoliittisen sopimuksen valmistelu on ehdottomasti tärkein asia vuonna 2004. Tärkeitä asioita ovat myös palkkausuudistus ja yliopistojen siirtyminen kaksiportaiseen tutkintoon. Liitto joutuu ilmeisesti edelleen myös tekemään töitä varmistaakseen koko jäsenistölleen vähintään A28-tasoisen palkkatason.

Risto Hiltunen

1. Englantilaisen filologian professori, Turun yliopisto
2. Yliopistojen voimavaratilanteen parantaminen sekä palk-kaus(uudistus)kysymykset.

Timo Kalema
 
1. Työpaikkani on TTY:n energia- ja prosessitekniikan laitos ja tieteen (tekniikan) alani on rakennusten energiatekniikka. Pääasiallinen tutkimusalueeni on rakennusten energiankulutuksen laskenta ja opetan mm. lämmönsiirtoa, LVI-tekniikkaa ja prosessien optimointia.

2. Tärkein on varmasti uuden palkkausjärjestelmän luominen ja sen käyttöönotto yliopistoissa. Lisäksi on tärkeää yrittää vaikuttaa positiivisesti eräisiin yliopistojen toimintaan liittyviin suuriin muutoksiin (esim. kaksiportainen tutkintojärjestelmä ja opintojen tehostaminen).

Risto Laitinen

1. Epäorgaanisen ja analyyttisen professori, Oulun yliopisto kemian
laitos. Tutkimusalat: Pääryhmien kemia, erityisesti rikin seleenin ja
telluurin yhdisteiden synteettinen kemia ja rakennetutkimus, pakokaasukatalyyttien valmistusmenetelmien kehittämiseen tähtäävä tutkimus sekä voimalaitoskattiloiden leijupetipoltossa tapahtuvien tuhkan aiheuttamien ongelmien tutkiminen.

2. Tärkein painopiste liiton toiminnassa on keskittyä uuden palkkajärjestelmän kehittämiseen mahdollisimman oikeudenmukaiseksi ja toimivaksi. Toinen tärkeä painopistealue on liiton paikallistoiminnan kehittäminen. On odotettavissa, että osastojen rooli tehostuu uuden palkkajärjestelmän myötä.

Eero Puolanne

1. Lihateknologian professori, Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitos.

2. Liiton tärkein tehtävä nyt on vaikuttaa siihen, että yliopistoihin saadaan järkevä palkkajärjestelmä, joka kannustaa tulokselliseen työskentelyyn, mutta joka myös tasapuolisuudellaan ja oikeudenmukaisuudellaan tekee kaikissa tehtävissä toimimisen mielekkääksi niin että ihmiset viihtyvät työyhteisössään.
Yhteyspäällikkönä toivoisin, että kaikki professorit ymmärtäisivät Professoriliiton merkityksen yliopistojen ja erityisesti professorikunnan edun edistäjänä, eli arkikielellä: heidän kaikkien tulisi olla liittomme jäseniä!


Maarit Valo

1. Olen puheviestinnän professori Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksessa sekä humanistisen tiedekunnan dekaani. Tutkin tiimiviestintää ja teknologiavälitteistä vuorovaikutusta. Jyväskylän osaston johtokunnassa olen toiminut vuodesta 2000, liiton valtuuston jäsenenä vuodesta 2001.

2. Liiton toimintasuunnitelma vuodeksi 2004 on haasteellinen. Painopisteitä ovat palkkausjärjestelmäuudistuksen toteuttaminen sekä virkarakenneuudistus. Osastojen toiminnan tehostaminen, liiton sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen sekä yhteistyö yliopistojen muiden järjestöjen kanssa ovat myös tärkeitä.

Hallituksen kokoonpano yhteystietoineen on liiton kotisivuilla: www.professoriliitto.fi

Tieteentekijöiden liiton hallitus

Antero Puhakka
puheenjohtaja

1. Toimin yhteiskuntapolitiikan yliassistenttina Joensuun yliopistossa.
2. palkkausjärjestelmin kehittäminen on selvästi tärkein kuluvan vuoden tehtävistä. Tähän liittyen myös yliopistojen virkarakenne ja sen muuttaminen nykyistä paremmin toimivaksi tulee olemaan tärkeä painopistealue.

Hannu Jalkanen
varapuheenjohtaja

1. Työskentelen korkeakoulututkimuksen alan tutkijana Koulutuksen tutkimuslaitoksessa Jyväskylän yliopistossa. Nyt tarkastelen korkeakoulutuksen muutosprosesseja henkilöstön ja toimintaorganisaation kannalta. Lisäksi toimin mm. yliopiston hallituksen jäsenenä ja JUKO:n pääluottamusmiehenä.

2. Tänä vuonna linjataan uusi palkkausjärjestelmä. Se vaatii paljon yhteistyötä, jotta jäsenistömme asema yliopistoissa ja yliopistojen asema yhteiskunnassa saadaan uudistuksessa kohdalleen. On hyvä, että liitossa satsataan toiminnan strategiseen valmisteluun, sillä jäsenistön etujen ajamisessa jokainen hanke nojaa toiminnan johdonmukaisuuteen.
Lisäksi toivon, että yliopistoissa nähdään muutakin kuin kvarttaalitalouden noutopöytä, jottei niiden tutkimus- opetus- ja palvelutoiminta muutu bulimiaksi.

Ragna Rönnholm
varapuheenjohtaja

1. Yliopistonlehtori,tutkimusala solu-ja molekyylibiologia, Helsingin yliopiston bio-ja ympäristötieteiden laitos.Viikin kampuksen tasa-arvo yhdyshenkilö ja Eurooppalaisen career development committeen jäsen.

2. Yliopistoura tulee tehdä houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi parantamalla tutkijoiden ja opettajien palvelussuhteiden pituuksia ja palkkatasoa. Virkarakennetta pitää edelleen kehittää niin että post doc-vaiheen jälkeiselle urakehitykselle syntyy paremmat mahdollisuudet myös yliopistossa.



Stina Immonen

1. Toimin johtavana tutkijana TKK:n tuotantotalouden osastolla. Tutkimusalani liittyy organisaatioihin ja johtamiseen.

2. Toimintani painopisteitä tulevat olemaan muulla kuin yliopiston rahoituksella toimivien tutkijoiden asema yliopistoissa sekä vaikuttaminen uuden palkkausjärjestelmän kehittämiseen.



Minna Jokela

1. Kansainvälisen politiikan assistentti Turun yliopiston valtio-opin laitoksellla.
2. Liiton tavoitteiden mukainen virkarakenne kaikkii Suomen yliopistoihin viivyttelemättä.

Arja Juntunen

1. Informaatikko, Kuopion yliopiston kirjasto

2. Liiton vuoden tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että jäsenistö saa uuden palkkausjärjestelmän myötä oikeudenmukaisen palkan. Edelliseen liittyen, ja muutenkin, myös työssä jaksamiseen olisi syytä kiinnittää huomiota.

Tero Karjalainen

1. Olen fysiikan assistentti Kuopion yliopiston sovelletun fysiikan laitoksella. Valmistelen väitöskirjaa lääketieteellisen ultraäänitekniikan alalta. Paikallisyhdistyksen puheenjohtajana alkoi kolmas vuosi. Tykkään juosta erikokoisten ja -näköisten pallojen perässä - maila kädessä tai ilman.

2. Monen ongelmamme taustalta löytyy yliopistojen perusrahoituksen riittämättömyys, siis lisää pitkäjänteistä työtä tarvitaan. Toinen iso asia on palkkausjärjestelmä- ja virkarakenneuudistukset, joiden tulisi tukea toinen toistaan ja akateemisella uralla etenemistä niin palkkauksen kuin nimikkeidenkin osalta.




Marjaterttu Koivula

1. Olen englannin lehtori Lapin yliopiston kielikeskuksessa.

2. Ensimmäiseksi haluan, tietenkin, nostaa esille edunvalvonnan, erityisesti apurahatutkijoiden aseman parantamisen, ja toiseksi palkkausjärjestelmäuudistuksen.
Tutkijoiden sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat pitää saada ratkaistuksi pikimmiten, kohtuullisesti ja oikeudenmukaisesti ja niin, ettei eriarvoisuutta muihin työntekijäryhmiin verrattuna ole.
Samoin palkkaus tulee saada ajan tasalle ja seuraamaan yleistä palkkakehitystä, jotta yliopisto olisi houkutteleva ja kilpailukykyinen työnantaja. Tällä menolla nykyiset ja tulevat tekijät katoavat yksityissektorille, ja miten sitten takaamme tasokkaan tutkimuksen ja tutkimukseen perustuvan opetuksen. Osaamisesta kaikki on kiinni.

Joel Kuortti

1. Tutkin englanninkielistä - erityisesti intialaista - kirjallisuutta ja kulttuuria. Näissä merkeissä aloittelen alkuvuodesta Suomen Akatemian projektitutkijana Joensuun yliopiston vieraiden kielten laitoksessa.

2. Muiden keskeisten asioiden lisäksi ajankohtaisia ovat erityisesti apurahatutkijoiden asema, tohtoreiden työllistyminen ja siihen liittyen työttömien jäsenten tukeminen, jotka nekin kaikki edellyttävät pitkäjänteistä edunvalvonnallista työtä

Kaisa Saastamoinen

1. Olen ma. assistentti Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksella.

2. Määräaikaisten, lyhyillä pätkillä työskentelevien tieteentekijöiden sekä apurahatutkijoiden asemaan liittyvät kysymykset. Opetukselle ja tutkimukselle tavoitteet ovat ristiriitaisia tilanteessa, jossa suuri osa yliopistojen työntekijöistä tekee pätkätöitä. Apurahatutkijoiden sosiaaliturvan parantamisen osalta on liiton aktiivisen toiminnan ansiosta päästy alkuun sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän muodossa, joten siitä on hyvä jatkaa.



Pirkko Viitala

1. Olen Oulun yliopiston Hyvä työtiimi 2003 -tunnustuspalkinnon saaneen farmakologian ja toksikologian laitoksen laboratoriopäällikkö.

2. Yhtenäisyys on vahvuutemme -sisäisesti ja ulospäin. Viemme yhteisiä asioita eteenpäin jäsenyhdistysten ja jäsenten ymmärtämien ja hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Tärkeimpien tavoitteiden saavuttamiseksi yksittäisten näkökulmien on pystyttävä pyöristymään.
Uuden toiminnanjohtajan osuva valinta on erittäin tärkeä. Harkitun ja hallitun valintaprosessin toteuttaminen kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Ihmiset tekevät tiedettä ja hoitavat tieteentekijöiden etuja.

TTL:n hallituksen jäsenten yhteystiedot kotisivulla:
www.tieteentekijoidenliitto.fi

Yliopistonlehtorien liiton hallitus

Vesa Kulmala
puheenjohtaja

1. Olen teoreettisen fysiikan lehtori Turun yliopiston fysiikan laitoksella.

2. Kun palkkausjärjestelmäuudistus tuskin vielä tämän vuoden aikana tulee loppusuoralleen, vastaan että tärkeimmät ovat virkarakenteen selkiyttäminen ja toiseksi työaikasopimuksen täsmentäminen. Virkarakennetta tulee kehittää kohti mallia, jossa kaikilla vakinaisilla opettajilla on todellinen mahdollisuus perustaa opetuksensa uusimmille tutkimustuloksille ja jossa heillä tätä varten on riittävä yliopistollinen opettajankoulutus. Työaikasopimuksen tulee tukea näitä pyrkimyksiä siten, että 1600 tunnin vuotuinen työaika ei enää jatkossa ylity.

Jan-Håkan Öberg
varapuheenjohtaja

1. Työskentelen Helsingin yliopiston kielikeskuksessa ruotsin kielen lehtorina. Opetus on kuitenkin saanut jäädä lähes minimiin, koska suurimman osan työstäni vievät pääluottamusmiehen tehtävät.

2. Tämän vuoden tärkein asia on uusiin palkkausjärjestelmiin liittyvät toimenpiteet. Koko organisaatio, ei vain toimihenkilöt ja luottamusmiehet, vaan myös jokainen rivijäsen tulee saattaa kattavan koulutuksen piiriin, jotta virheiltä vältyttäisiin ja lopputulos jokaisen yksittäisen jäsenen kohdalla olisi paras mahdollinen.
Koska kokonaistyöaikasopimus ei toimi, haluaisin nostaa sen toiseksi painopistealueeksi tänä vuonna. Sopimusta pitää voida tarkentaa siten, että 1 600 tunnin vuotuinen työaika todella vastaa sopimusta.

Susanne Anttila

1. Työskentelen Tampereen yliopistossa tietojenkäsittelytieteiden laitoksella lehtorina.
2. Yliopisto on muutosten kourissa; kaksivaiheiseen tutkintorakenteeseen liittyen kurssien sisältöjä ja opintoviikkoja/-pisteitä arvioidaan uudelleen, opiskelijoiden opinto-oikeutta suunnitellaan rajoitettavaksi, pääsykoejärjestelmää halutaan uudistaa, palkkausjärjestelmää ollaan uusimassa ja määräaikaisuuksista yritetään vihdoin päästä eroon. Näiden uudistusten keskellä on tärkeää, että asioista keskustellaan avoimesti ja tiedotetaan hyvissä ajoin kaikille osapuolille.

Matti Grönroos

1. Lehtori Turun yliopistossa, tilastotieteen laitoksella.
2. Uuteen palkkausjärjestelmään liittyvät oleellisesti kehityskeskustelut, jotka nykyään ovat lähinnä vitsi: kumpikaan osapuoli ei tiedä miten ja mistä keskustella. Tarvitaan koulutusta. Oppiaineiden (tieteenalojen) ja lähiesimiesten asema pitää miettiä taas uudelleen. Myös rahanjakomalleja yliopistoissa pitää muuttaa ainakin palkkojen osalta. Kun siirrytään uuteen palkkausjärjestelmään, nykyiset mallit johtavat virtuaalipalkkaan nykytyyliin “arvioinnin perusteella palkkasi pitäisi olla A27, mutta laitoksella on varaa maksaa vain A24". Miettimisen pitää olla yliopistokohtaista. Pienten yliopistojen mallit eivät sovi Helsingin yliopistolle.

Päivi Linnansaari

1. Työskentelen Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tekstiilityön didaktiikan lehtorina.
2. Luokanopettajakoulutuksen näkökulmasta katsottuna energiat suunnataan VOKKE- asian mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Nyt olisi aika miettiä tarkoin, mikä on tässä muutoksessa olennaista ja mikä vanha hyvä voi jäädä. Opettajia tarvitaan aina, mutta millaisia.
Työyhteisön sisällä kaikkia koskevat suuret muutokset pitäisi saada yhteiseen pohdintaan. Koen vuoden haasteeksi jäsenten ja työnantajan välillä aikaansaadun keskustelun esim. uuden palkkausjärjestelmän olennaisista asioista. Aktiivisuus ja yhteistyö voivat tehdä työympäristöstä haastavan ja mielekkään.

Helena Lupari

1. Tekstiilitaiteilija, lehtori, tekstiilitaide/kudottujen kankaiden suunnittelu, Taideteollinen korkeakoulu, muotoilun osasto, muoti- ja tekstiilitaiteen koulutusohjelma.
2. Vaikuttaminen uuden palkkausjärjestelmän kehittämiseen, taiteellisten ja pedagogisten kriteerien luominen tieteellisten kriteerien rinnalle. Edelleen työtä löytyy kokonaistyöaikasopimuksen parantamisessa. Sen tulkinnoissa on edelleen epämääräisyyksiä varsinkin taidekorkeakouluissa. Muutosvauhti on ollut liian kova ja se näkyy voimavarojen kohdentumisissa liian monenlaisiin hankkeisiin. Toivon vastuuta, pitkäjänteisyyttä ja näkemyksellisyyttä kaikilta päättäjiltä ja vaikuttajilta!

Pia Mänttäri

1. Olen italialaisen filologian lehtori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.
2. Tänä vuonna joudumme pohtimaan taas monia uusia ja vanhoja kysymyksiä. Vanhoista, ongelmallisiksikin osoittautuneista järjestelmistä eniten päänvaivaa aiheuttaa kokonaistyöaika ja sen järkevä käyttö. Uusien palkkausjärjestelmien valmisteluun liittyvä työ on taas keskeisin tulevaisuuteen suuntautuvat haaste.

Ahti Pyörnilä

1. Toimin eläinfysiologian lehtorina Oulun yliopiston biologian laitoksella. Luonto (perhoset, linnut), viini (hyvä aussi-Shiraz) ja laulu (ortodoksinen kirkkolaulu) elähdyttävät vapaa-aikana.

2a. Liiton on evästettävä jäsenistönsä etujen valvojat ja neuvottelijat niin, että lehtorin työ saa tulevan palkkausjärjestelmän vaativuustarkasteluissa ja lisien jyvityksessä ansaitsemansa, myös palkkapussissa selvästi tuntuvan arvostuksen.
b. Kokonaistyöaikaan sisältyvä opetustuntien määrä on saatava yhtenäiseksi ja tasolle, jonka kaikki lehtorin työtä tekevät - niin tieteen kuin taiteenkin saralla - kokevat oikeudenmukaiseksi.

Hannu Remes

1. Olen suomen kielen lehtori Joensuun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. YLL:n hallituksen lisäksi olen jäsen mm. OAJ:n järjestötoimikunnassa ja OAJ:n Joensuun paikallisyhdistyksen hallituksessa.

2. Tärkeintä alkaneen vuoden toiminnassa on eittämättä uuden palkkausjärjestelmän valmistelu. Järjestelmästä on saatava oikeudenmukainen, selkeä, riittävän yksinkertainen ja yliopistonopettajan työn luonteen hyvin huomioon ottava. Se ei saa tulehduttaa työyhteisön ilmapiiriä. Toinen keskeinen painoala on tulevaan tutkinnonuudistukseen liittyvä edunvalvonta.

Maj-Len Rönkä

1. Olen ruotsin kielen lehtori ja vastuuopettaja Turun kauppakorkeakoulussa. Toimin siellä myös lehtoreiden luottamusmiehenä. Yliopistonlehtorien liiton hallituksessa edustan Helsingin ja Turun kauppakorkeakouluissa sekä Svenska handelshögskolanissa toimivia liiton jäsenyhdistyksiä.

2. Liiton tulee kyetä reagoimaan nopeasti ja empaattisesti jäsenistön työkentän tapahtumiin ja antamaan tukea siinä missä tukea tarvitaan. Liiton tehtävänä on huolehtia siitä, että tehdyt sopimukset ovat niin selkeitä, että niiden soveltamisessa ei kentällä jouduta vaikeuksiin.

Tiina Saali

1. Lehtori Kuopion yliopiston kielikeskuksessa. Opetan englanninkielisen akateemisen tekstin lukemista. Opiskelu ja oppiminen yleensäkin kiinnostavat ja innostavat minua.
2. YLL osallistuu UPJ:n henkilökohtaisen suoriutumisen arviointikriteeristön kehittämiseen siten, että opetustehtävien hyvä ja erinomainen hoitaminen saa siinä riittävästi painoa. On huolehdittava siitä, ettei työn määrä tule palkitsemisen perustaksi laadun kustannuksella.
Toinenkin painopisteistä liittyy uuteen palkkausjärjestelmään: luottamusmiehille on taattava toimintaedellytyksiä. Kouluttautuminen ja kouluttaminen, yliopistokohtaiset työryhmät ja kokoukset tulevat vaatimaan aikaa jo ennen järjestelmän käyttöönottoa. Hommaan hyvin perehtyneet luottamusmiehet ovat uuteen järjestelmään menon onnistumisen edellytys.

Eeva Sarmanto-Neuvonen

1. Toimin Sibelius-Akatemiassa pianomusiikin- ja pedagogiikan lehtorina. Olen tehnyt noin parikymmentä pianonsoittoon liittyvää oppikirjaa WSOY:lle. Harrastuksiini kuuluu yhdistystoiminta, matkailu, kokkailu ja Sisi-koira.
2. Mielestäni UPJ on ollut tämän vuoden keskeisin painopiste. YLL on polkaissut käyntiin keskustelun ja suunnittelun uudesta palkkausjärjestelmästä ja hyvä niin. Ainakin Sibelius-Akatemiassa opettajien keskuudessa vallitsee suuri skeptisyys siitä, ketkä ja millä perusteilla, panevat meidät “paremmuusjärjestykseen”. Toivon että YLL ja kaikki muutkin osapuolet päätyisivät viisaaseen lopputulokseen neuvotteluissa.

Reijo Suontamo

1. Kemian lehtori, Molekyylimallituksen dosentti, Jyväskylän yliopiston kemian laitos.
2. Tärkeintä on saada uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen sujumaan siten, että jokaiselle lehtorille saadaan tehtäviin ja henkilökohtaiseen osaamiseen perustuen määräytyvä oikeudenmukainen palkka myös jatkossa.
Tähän liittyen sekä jäsenistön että työnantajan riittävä kouluttaminen, mieluiten yhdessä, jokaisessa yliopistossa ja korkeakoulussa erikseen, nousee erittäin haastavaksi ja mielenkiintoiseksi tehtäväksi sen jälkeen kun uudesta palkkausjärjestelmästä on sovittu.

Tuure Westinen

1. Olen viestinnän lehtori Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.
2. Vireillä olevassa palkkausuudistuksessa on huolehdittava siitä,
että lehtorien opetus- ja tutkimustyötä arvostetaan riittävästi arvioitaessa
työn vaativuutta. Ja toisaalta palkkauksen on oltava riittävän
kannustava ja joustava määriteltäessä lehtorien

Yhteystiedot löytyvät liiton kotisivuilta www.yll.pp.fi

(painetun lehden s.16-23)