• pääsivu
  • sisällys

    • Opetusministeri Tuula Haatainen

    Opetusministeri Tuula Haatainen yliopistolain muuttamista:
    Yliopistojen johtajuus uudelle tasolle

    Yliopistojen rehtorin valinta ollaan siirtämässä hallituksille ja taloudellista autonomiaa ei laajenneta. Lainvalmistelussa opetusministeriössä painoi enemmän valtiovarainministeriön kanta kuin yliopistojen ja järjestöjen lähes yksimieliset lausunnot.

    Lausuntokierroksella olleessa yliopistolakiesityksessä yliopistojen taloudellista autonomiaa oltiin laajentamassa siten, että yliopistot olisivat saaneet päättää itse mm. lahjoitusvarojen käytöstä. Eduskunnalle annettavasta esityksestä kaikki autonomian laajentamiseen viittaava on unohdettu tyystin.

    Lähes kaikki yliopistot halusivat, että rehtorin valinta säilyy laajalla vaalikollegiolla. Myös yliopistoalan järjestöt katsoivat, että rehtorin valinnan siirtäminen yliopiston hallitukselle kaventaisi demokratiaa.
    Opetusministeri Tuula Haataisen mukaan tämä asia liittyy yhteen ns. kolmannen tehtävän kanssa.
    - Yliopistot kohtaavat uusia haasteita ja johtajuus nousee aivan toiseen ulottuvuuteen kuin aiemmin, Haatainen totesi 5. helmikuuta järjestetyssä toimittajatapaamisessa.

    Opetusministerin mielestä vaalitavan muutos vaikuttaa rehtorin toimeen sekä yhteistyöhön hallituksen kanssa.

    - Uskon, että hallituksessa pystytään isoa vaalikollegiota paremmin puntaroimaan eri ehdokkaiden välillä. Joissakin maissa yliopistojen rehtorit valitsee opetusministeriö tai yksityisten yliopistojen kohdalla rahoittaja, Haatainen huomautti.

    Yliopistolakiesityksen yleisperustelujen kohdassa Lausunnot lukee “Yliopiston rehtorin valinnan siirtämistä vaalikollegiolta yliopiston hallitukselle vastustettiin eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Valtiovarainministeriö kannatti lausunnossaan yliopistojen johtamisen voimakasta ammattimaistamista ja ulkopuolisten jäsenten valitsemista nykyistä laajemmin yliopiston hallitukseen sekä rehtorin valinnan siirtämistä yliopiston hallitukselle”.

    Ilmeisesti superministeriön kanta vaikutti myös siihen, miksi taloudellisen autonomian laajentamiseen liittyvä kohta on pyyhitty pois lakiesityksestä. Toimittajatapaamisessa Haataiselta ei saatu selvää vastausta siihen, miksi näin on tehty.

    - Yliopistojen budjettikäytöntöihin liittyviä neuvotteluja, mm. yliopistojen omistamista yrityksistä on käyty valtiovarainministeriön kanssa, mutta lakitekstiin asiaa ei kirjata sellaisessa muodossa, jossa se oli ensimmäisessä versiossa, opetusministeri sanoi.

    Resurssipykälä ja opintoaikojen lyhentäminen

    Yliopistolain muuttamiseen liittyvän esityksen ohella eduskuntaan annetaan esitys myös korkeakoululaitoksen kehittämislain resurssipykälän jatkamisesta. Resurssipykälä on voimassa vielä vuoden 2004. Lain mukaan yliopistojen toimintamäärärahat kasvavat vuonna 2004 palkankorotusten lisäksi vähintään 20 miljoonaa euroa. Yliopistojen rahoitus turvataan hallitusohjelman mukaan lainsäädännöllä. Molemmat edellä mainitut hallituksen esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätkauden 2004 kuluessa.

    Opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmaa valmistellut työryhmä sai työnsä valmiiksi joulukuussa 2003. Tähän liittyy myös opintotuen uudistamista miettineen selvitysmies Eero Kurrin esitys. Tästä kokonaisuudesta annetaan Haataisen mukaan esitys tämän kuun aikana. (Näistä enemmän maaliskuun Acatiimissa, joka on opiskeluasioihin painottuva numero.)

    Kirsti Sintonen


    Edellä mainuttujen lisäksi OPM:n valmistelussa on useita yliopisto- ja tiedepolitiikan aiheita:

    • Vuoden 2004 aikana laaditaan kansallinen korkeakoulututkintojen viitekehys, jota käytetään yleisen eurooppalaisen tutkintorakenteen osana.
       
    • OPM laatii yliopistojen tekemien kehittämisstrategioiden, yhteisvalintaselvityksen sekä vuonna 2002 laaditun opiskelijavalintojen arvioinnin pohjalta toimenpideohjelman valintojen kehittämiseksi hallitusohjelman tavoitteiden suunnassa. Tarkoituksena on tehdä valintojen uudistamista koskevat linjaukset vuoden 2004 aikana.
       
    • Yliopistokeskukset saivat eduskunnan päätöksen mukaisesti vuonna 2004 yhteensä 3 miljoonan euron lisämäärärahan, joka kohdennetaan yliopistokeskusten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Yliopistojen esitykset saadaan helmikuun 13. päivään mennessä ja hankkeista päätetään vuoden 2005 tulosneuvottelujen yhteydessä huhtikuussa.
       
    • Yliopistojen rakennerahastovaroin käynnistämiä, tutkintoon johtavia koulutusohjelmia arvioi toiminnan laadun ja aluevaikutusten osalta selvitysmies Jaana Puukka. Jatkoarviointiin on valittu 12 ohjelmaa kuudesta yliopistosta. Selvitys valmistuu vuoden 2004 helmikuussa.
       
    • Suomen tutkimusjärjestelmän rakenteiden arviointi on käynnistetty tiede- ja teknologianeuvoston suositusten mukaisesti. Opetusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö ovat asettaneet professori Jussi Huttusen laatimaan selvityksen tutkimuslaitosten rakenteellisen kehittämisen haasteista 31.7.2004 mennessä. Opetusministeriö on jo käynnistämässä selvitystä korkeakoululaitoksen rakenteista.
       
    • Opetusministeriön työryhmän esitys kansalliseksi toimintaohjelmaksi tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi valmistuu keväällä 2004.
       
    • Suomen Akatemia kansainvälinen arviointiraportti julkistetaan 24.3.2004.
       
    • Tutkijankoulutuksen laatua koskevat suositukset laaditaan vuoden 2004 loppuun mennessä.

     

    (painetun lehden s.20-21)