Mikä on palkkauudistuksen heikoin lenkki?
Kehittämistyössä on nykyään tapana kartoittaa
asiaan vaikuttavien tekijöiden heikkoudet ja vahvuudet. Yliopistojen
uuden palkkausjärjestelmän suunnittelun pohjana olevat tekijät
ovat tässä vaiheessa tiedossa ja niistä on jo saatu joitakin
kokemuksia. Uusi palkkausjärjestelmä tulee olemaan juuri niin
vahva kuin sen heikoin lenkki ja näitä potentiaalisia ehdokkaita
heikoimmaksi lenkiksi on monia.
Yliopistojen työnantajataho on motivoitunut vastaanottamaan uudistuksen,
koska sen myötä toivotaan voitavan siirtyä joustavampaan
palkanmaksuun ja tuloksellisten työntekijöiden palkitsemiseen.
Nykyinen palkkaluokkiin sidottu järjestelmä ei heidän mukaansa
tähän anna mahdollisuuksia. Asia ei kuitenkaan ole niin, vaan
nykyiset palkkasopimukset ovat minimisopimuksia ja lisää palkkaa
saa nyt jo maksaa hyville työntekijöille niin paljon kuin resursseissa
vain on varaa. Saattaakin olla, että odotukset ovat työnantajataholla
epärealistiset uuden järjestelmän kannustavuuden suhteen.
Raha
Odotukset ovat myös lisärahoituksen määrän suhteen
mittavat. Kuitenkin valtiovarainministeriö on jo lyönyt pohjat
lisärahan suuruudelle; se ei voi poiketa paljonkaan niistä prosenteista,
joita jo siirtyneet valtion laitokset ovat saaneet eli toisin sanoen 7-8%
4-5 vuoden aikana, josta vain kolmannes on varsinaista lisärahoitusta,
muu raha on sopimuskorotusrahaa ja yliopiston omia säästöjä.
Pahimmillaan joudutaan ilmeisesti siihen tilanteeseen, että kun tuloskeskustelujen
jälkeen työntekijöiden henkilökohtainen suoritus on
todettu todella hyväksi esimies ilmoittaa, että raha riittää
vain keskinkertaisen työsuorituksen palkitsemiseen. Onko järjestelmä
silloin kannustava?
Esimies
Yliopistojen esimiesjärjestelmä sopii huonosti palkkavallan
käyttöön. Hallintopuolella saattaa tilanne olla hieman
parempi, mutta laitostason esimiehet on vaikea sitouttaa niihin tehtäviin,
joita uudistus tuo tullessaan. On käytävä kahdenlaisia
toistuvia keskusteluja, sekä toiminnan kehittämiseen tarkoitettuja
keskusteluja että henkilökohtaista palkanosaa määritteleviä
tuloskeskusteluja. Tämä tulee viemään opettavalta
ja tutkivalta esimieheltä suunnattomasti aikaa, eikä motivaatiokaan
tällaisen työn suorittamiseen liene paras mahdollinen.
Aikataulu
Valtion työmarkkinalaitoksen aikataulusanelu ja uusien avauksien
kielto on vienyt työn iloa järjestöjen neuvottelu- ja päätöksentekotahoilta
ja on kiistatonta, että kentällä on uudistuksen suhteen
ali-innostuneisuutta. Kun sanotaan, että tämähän on
vanha asia, josta on puhuttu jo kymmenen vuotta ja valmista pitäisi
jo alkaa tulla on todettava, että asiaan on nämä mainitut
vuodet suhtauduttu erittäin varauksellisesti ja systemaattista suunnittelutyötä
ei ole uskon puutteen vuoksi juurikaan ollut. Nyt kun asia on alkanut
konkretisoitua tarvitaan aikaa sekä uudistuksen myymiseksi kentälle
että tavoitteiden valmistelemiseksi neuvottelukuntoon.
Järjestöt
Työntekijöiden neuvotteluosapuoli AKAVA-JS (nykyinen JUKO) muotoili
neuvottelujen alkuvaiheessa tavoitteensa ja yhtenä keskeisenä
oli oman vaativuustasoluokituksen ja henkilökohtaisen osaamisen järjestelmän
saaminen opettajaryhmälle. Tämä on tavoite, josta ei voida
neuvotella, koska tällä ryhmällä on erilainen työaikajärjestelmä
kuin muulla yliopiston henkilöstöllä. Kun henkilökohtaisen
suorittamisen tasoa arvioidaan se täytyy suhteuttaa työsuunnitelmaan,
jossa kirjattuihin tehtäviin opettaja tai tutkija on sitoutunut.
Järjestöosapuoli on myös pitänyt kiinni siitä,
että kokemuslisät on säilytettävä ja urakehityksestä
on huolehdittava uudessa järjestelmässä. Palkkakehityksen
yhteismitallisuus sekä eri yliopistojen kesken että yliopiston
eri laitosten välillä on taattava. Työnantajan painottamat
ihmissuhdetekijät eivät saa olla liian hallitsevassa asemassa
yliopiston kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa.
Akavalaiset tavoitteet ovat erittäin hyvät ja asialliset ja
toivoa sopii, että yliopistosektorin liitot unohtavat reviiriajattelun
ja tiivistävät rivinsä näiden tavoitteiden puolustamiseksi.
Tässä muutama ehdokas heikoimmaksi lenkiksi. Lukijan tehtäväksi
jää valinnan suorittaminen.
Maj-Len Rönkä
fil.tri, lehtori
Maj-Len.Ronka@tukkk.fi
|