Kansanedustajia liittojen vieraina

Yliopistolaki, resurssit ja opintoajat keskustelun kärjessä

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton edustajat tapasivat eduskunnan sivistysvaliokunnan sekä valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäseniä maaliskuun toisena päivänä. Paikalla oli edustava joukko kansanedustajia sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Kaarina Drombergin (kok.) johdolla: Tuomo Hänninen (kesk.), Jyrki Katainen (kok.), Rauno Kettunen (kesk.), Minna Lintonen (sd.), Aila Paloniemi (kesk.), Simo Rundgren (kesk.), Jutta Urpilainen (sd.), Raija Vahasalo (kok.), Unto Valpas (vas.), Lauri Oinonen (kesk.) sekä Irja Tulonen (kok.).

Keskustelu ajankohtaisista teemoista oli kovin vilkasta. Tärkeimpiä asioina esillä olivat yliopistolain muutos, korkeakoulujen kehittämislain resurssipykälä ja siihen liittyvä yliopistokiinteistövuokrien tilanne sekä opintojen tehostamispyrkimykset. Yliopistolaki oli paraikaa valiokunnan käsittelyssä ja kehittämislaki oli sinne juuri tulossa. Opintoajoista odotettiin esitystä, mutta se on viivästynyt opetusministeriön ja valtiovarainministeriön välisten budjettierimielisyyksien takia.

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Antero Puhakka selvitti aluksi muutamalla kalvolla yliopistomaailman muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Muun muassa opiskelija- ja tutkintomäärien kasvu, opettajavoimien riittämättömyys sekä rahoitusrakenteen muutos värittävät yliopistolaitoksen nykypäivää. Osanottajille myös jaettiin em. aiheista infopaketti sekä liittojen tuoreimmat kannanotot.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Kaarina Dromberg selosti lyhyesti valiokunnan agendalla olevia yliopistoja koskevia asioista. Yliopistolaissa puhuttaa etenkin rehtorin asema, kehittämislaissa kiinteistövuokrien tilanne, opintojen tehostamisessa lähinnä se, onko opiskeluaikojen lyhentämiseen yleensä tarvetta.

- Tutkintorakenteen uudistuksella, henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimisella, nykyistä paremmalla tutoroinnilla ja opintotukiremontilla voidaan niihin vaikuttaa. Sivistysyliopistolla on muukin tehtävä kuin tiedon kahminta, Dromberg totesi.

Kansanedustaja Jyrki Katainen halusi kysyä liittojen mielipiteitä yliopistolakiin kirjattavasta kolmannesta tehtävästä sekä rahoitusmallin uudistustarpeesta.

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mielestä kolmas tehtävä voidaan kirjata, mutta tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen tulee edelleen säilyä yliopistojen perustehtävinä.

- Nykyinen tutkintojen määriin perustuva rahoitusmalli on ajanut yliopistot lupailemaan liikoja. Mitä enemmän lupaa sitä enemmän saa rahoitusta, Professoriliiton puheenjohtaja Tapani Pakkanen totesi.

Kansanedustajien puheenvuoroista välittyi selvästi hallitus/oppositio -asetelma. Tämä paistoi mm. suhtautumisessa yliopiston rehtorin valintatavan muutokseen. Yliopistolakiesityksessä rehtorin valinta siirrettäisiin vaalikollegiolta hallitukselle.

- Kollegiaalinen vaalitapa on osoittautunut vanhentuneeksi, totesi Tuomo Hänninen.

- Olen ollut kaksi kertaa vaalikollegion jäsen ja aika moisia näytelmiä ne ovat olleet. Varsinainen lobbaus tehdään muualla, Jutta Urpilainen lisäsi.

- Rehtori ei ole toimitusjohtaja. Hänellä pitää olla “poliittinen mandaatti”, jolla viedä asioita eteenpäin. Mitä laajempi kannatuspohja, sitä vahvemmalla pohjalla rehtorin asema on. Demokratiavajetta ei saa tulla, vastasi Pakkanen.

- Rehtorin vaalitavan muutoksen perusteluksi ei riitä se, että nykyinen tapa olisi vanhentunut, lisäsi Vasemmistoliiton Unto Valpas.

Edustaja Aila Paloniemi kysyi liittojen keinoja opintojen tehostamiseen.
- Resurssivaje estää henkilökohtaisten opintosuunnitelmien tehokkaan hyödyntämisen. Lisää yliopisto-opettajia ja lisää perusrahoitusta, Antero Puhakka tähdensi.

Sivistysvaliokunnan jäsenillä oli tuoreena mielessä käynti Senaatti-kiinteistöjen lobbailtavina. Monia oli hämmästyttänyt mm. uusien yliopistokiinteistöjen määrä ja tilojen käyttötehokkuus. Liittojen edustajat muistuttivat, että tehokkuutta ei voi mitata luentosalien käyttöasteella. - Yhtä hyvin eduskunnan toiminnan tehokkuutta voitaisiin arvioida pelkästään istuntosalissa istumisella.

- Hyvä jos vuokratakuut saataisiin, ettei yliopistoissa tarvitsisi elää jatkuvassa epävarmuudessa, Pakkanen korosti.

Lopuksi keskusteltiin myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolista.
- Tuleeko kolmannesta tehtävästä käenpoikanen, jolla hämärretään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolijakoa? Ja mikä hoppu on kaksiportaisen tutkintorakenteen ajamisella? Monissa EU-maissa Bolognan-sopimusta ei ole lähdetty toteuttamaan niin kovalla ryminällä kuin meillä. Vaikuttavatko tässäkin ammattikorkeakoulut ja niiden jatkotutkintojen asema taustalla, ihmetteli Raija Vahasalo.

Uudessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ei enää esiinny sanaa duaalimalli.

Opposition edustajat moitiskelivat hallitusta huonontuneesta tiedonsaannista. Edellisen hallituksen aikana oli tapana, että myös asetustekstit saatiin valiokuntaan. Nyt niistä ei ole saatu tietoja. Hallituksen alkutaipaleen kangertelujen takia myös esityksiä on tullut eduskuntaan aika harvakseltaan. Ennen juhannusta onkin odotettavissa ruuhka-aika.

Isäntien edustajina kaikin puolin onnistuneessa tilaisuudessa olivat puheenjohtajien lisäksi Professoriliitosta varapuheenjohtaja Terttu Katila ja toiminnanjohtaja Jorma Virkkala sekä Tieteentekijöiden liitosta varapuheenjohtajat Hannu Jalkanen ja Ragna Rönnholm sekä toiminnanjohtaja Klaus Sundbäck.

Kirsti Sintonen