Ei isommin vaan oleellisemmin

Opintojen tehostamisen salaisuus on keskittymisessä olennaiseen, toteaa Kauko Hämäläinen. Yliopistopedagogiikan professuuria pitkään hoitanut Hämäläinen tietää hyvin, ettei opetushenkilökunnan työtä voi enää lisätä.

Opetuksen tehostaminen. Kannatettava ajatus, tottahan toki. Yliopistojen työllistetyssä opetushenkilökunnassa sanapari ei kuitenkaan herätä vain positiivisia mielleyhtymiä. Kun hallinto vie ajasta yhä isomman siivun ja tutkimaankin pitäisi ehtiä, niin miten tässä aikataulut vielä riittävät entistä tehokkaampaan opetukseen?

- Keskittymällä olennaiseen, vastaa Helsingin yliopiston Koulutus- ja tutkimuskeskus Palmenian johtaja Kauko Hämäläinen.

- Keskeisintä opintojen tehostamisessa on tehdä selväksi, mitä tutkinnon tulee pitää sisällään. Tätä täytyy sitten verrata ajallisiin ja opetuksellisiin resursseihin. On tärkeää ymmärtää, että uusien asioiden sisällyttämisen pitäisi aina tarkoittaa jonkin vanhemman jättämistä pois. Tutkintojen loputon paisuttaminen ei ole oppilaan eikä opettajan edun mukaista, hän huomauttaa.

Yliopistopedagogiikan professuuria pitkään hoitanut Hämäläinen tietää hyvin, ettei opetushenkilökunnan työtä voi enää lisätä. Hyvällä suunnittelulla vanhoista resursseista voi kuitenkin saada enemmän irti.

- Hyvä esimerkin tästä tarjoavat lääkärit, jotka ovat jo kauan ottaneet opiskelijoitaan mukaan tutkimukseen. Näin opetus ja tutkimus tukevat toisiaan, eivätkä vain tappele ajasta.

Oleellisen kartoittaminen vaatii joskus radikaalia ajattelua. Hämäläinen kertoo itse pohtineensa pro-gradu -tutkielman huomattavan suureksi kasvanutta roolia opinnoissa.

- Gradun tekeminen vie usein vuoden päivät eli viidenneksen opintojen tavoiteajasta. Sitä, mitä sen myötä opitaan, on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Lienee selvää, että jonkinlainen lopputyö kuuluu korkeakouluopintoihin, mutta tarvitaanko näin isoa osaksi kaikkia korkeakoulututkintoja? Voisiko olla tehokkaampaa tehdä gradut vaikka parityönä ja jättää isommat itsenäiset tutkielmat vasta jatko-opintoihin, hän heittää.

Lähinnä täydennyskoulutukseen keskittyvää Palmeniaa vuoden alusta johtanut Hämäläinen haluaa muistuttaa, ettei perustutkinto ole ainoa mahdollisuus uuden oppimiseen.

- Kun ajatellaan vaikka opettajia, joiden työ pysyy lähtökohtaisesti melko samana vuodesta toiseen kannattaa muistaa mahdollisuus täydentää opintoja vielä tutkinnon suorittamisen jälkeenkin. Näin opittu tieto pysyy tuoreena, ja motivaatio paranee.

Viiden vuoden tutkinnossa ei voida opettaa kaikkea. Opiskelijoiden usein toistamaan kritiikkiin teorian liiallisesta painotuksesta käytännön kustannuksella professori suhtautuu kuitenkin varauksella.

- Käytännön koulutus täytyy kuitenkin aina hakea työelämästä, Hämäläinen muistuttaa.
- Korkeakoulututkinnon tärkein tehtävä on nyt ja tulevaisuudessa opettaa tieteellistä ajattelua ja tieteen menetelmien soveltamista, ei tiettyä ammattia. Kun nyt itse muistelen omia opintojani, niin moni asia, joka vielä opiskelijana tuntui turhalta on myöhemmin osoittanut merkityksensä.

Juha Merimaa