Akatemian parannettava tutkijoiden urakehitystä

Kansainvälisen asiantuntijapaneelin mielestä tutkijanuran jatkuvuus on Suomessa ongelma. Toinen keskeisistä ajankohtaishaasteista niin Suomessa kuin kansainvälisesti on poikkitieteellisen tutkimuksen edistäminen. Arviointiraportti luovutettiin opetusministeri Tuula Haataiselle 24. maaliskuuta Säätytalossa.

Arvovaltaisten kansainvälisten asiantuntijoiden mielestä tutkijanuraan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi Akatemian, yliopistojen sekä opetusministeriön tulisi yhdessä laatia ehdotus akateemista uraa tavoittelevien tutkijoiden urakehityksen parantamiseksi.

Panelistit olivat viime vuoden lopulla tavanneet mm. post doc -tutkijoita sekä tutkijakoulujen johtoa ja väitöskirjantekijöitä. Asiantuntijapaneelin puheenjohtajan professori Michael Gibbonsin mielestä keskusteluissa oli tullut selvästi ilmi tutkijoiden huoli omasta urastaan.

- Toiveet ja todellisuus eivät useinkaan kohtaa. Monilla on mielessä vain akateeminen ura, mutta enemmän esimerkiksi tutkijakouluissa pitäisi tuoda esille myös ei-akateemisen uran mahdollisuudet, Gibbons totesi tiedotustilaisuudessa 24. maaliskuuta.

Paneelin jäsen professori Ralf Pettersson Tukholman Karoliinisesta instituutista toi myös keskusteluun mukaan tohtoreitten suuren määrän.

- Vain viidesosalle tohtoreista löytyy akateeminen ura. Myöskin teollisuuden tarve palkata tohtoreita tulevaisuudessa on vielä epävarmaa. Enemmän kuin määrää, pitäisi pohtia laatua. Onko viitteitä esimerkiksi siitä, että väittelyiän alentuminen laskisi väitöskirjojen laatua, Pettersson kysyi.

Yhtenä vaihtoehtona tutkijoiden uramahdollisuuksien kohentamisessa voisi kansainvälisten asiantuntijoiden mielestä olla yliopistojen virkajärjestelmän uudistaminen. Tenure track -mallia korosti tiedotustilaisuudessa paneelin jäsenistä etenkin professori Patrick J Dowling.

Lisäksi arvioitsijat suosittelevat, että menestyvimmät akatemiatutkijat voisivat saada vertaisarvioinnin jälkeen 3-5 vuoden jatkoajan virkaansa.

Tiiviimpi suhde Akatemian ja Tekesin välille

Suomalaisen tutkimusjärjestelmän toimijoiden välisiä yhteyksiä tulisi vahvistaa tehokkuuden parantamiseksi sekä korkealaatuisen tutkimuksen edistämiseksi. Tätä varten paneeli ehdottaa uuden yhteistyöfoorumin perustamista. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja opetusministeriön tulisi pyrkiä luomaan tiiviimpi suhde Tekesin ja Suomen Akatemian toiminnan välille. Myös Akatemian ja Sitran välistä yhteistyötä tulisi kehittää.

Nykyiset tutkimuksen huippuyksikköohjelmat ja tutkimusohjelmat toimivat hyvin luovien, poikkitieteellisten tutkimusympäristöjen kehittämisessä. Arviointipaneeli suosittelee, että Akatemian tulisi hyödyntää asiantuntijuuttaan tutkimuspolitiikassa sekä tieteellisen laadun rahoittajana. Sen tulisi kokeilla laajapohjaisempia tutkimuksen arviointikäytäntöjä edistääkseen tieteidenvälisyyttä sekä vilkastuttaakseen tieteellisten toimikuntien välistä tutkimusta. Akatemian käyttämää ns. vertaisarviointia pidetään erinomaisena ja tehokkaana, mutta paneeli kaipaa vertaisarvioinnin rinnalle laajapohjaisempia asiantuntijajärjestelmiä. Akatemian tulisi kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa selkeitä, avoimia sekä tieteellisesti perusteltuja ratkaisuja poikkitieteellisten projektien arviointia koskeviin ongelmiin.

Suomen Akatemian panostusta kansainvälistymiseen pidetään arvokkaana. Akatemian tulisi varmistaa, että jo syntyneet huippututkimuksen alueet ovat riittävän vakuuttavia houkutellakseen Suomeen kansainvälisiä tutkijoita. Lisäksi sen tulisi harkita muitakin tapoja houkutella kansainvälistä tutkimusta maahan.

Toimikuntien välille enemmän yhteistyötä

Akatemian hallituksen vastuualuetta, kokoonpanoa ja toimintaa tulisi paneelin mukaan harkita uudelleen laajapohjaisemman tutkimuspolitiikan kehittämiseksi. Tutkimuspolitiikan tulisi kannustaa poikkitieteellisyyteen, kehittää tieteellisten toimikuntien välistä yhteistyötä sekä edistää vahvempien yhteyksien luomista muiden tutkimuslaitosten ja -organisaatioiden välille. Akatemian hallituksen jäsenten toimikausia jaksottamalla ja pidentämällä se voisi kehittyä tehokkaammaksi tiedepoliittiseksi organisaatioksi.

Tutkimusohjelmien aiheiden valintaa sekä resurssien kohdentamista tutkimusohjelmille ja huippuyksikköohjelmille tulisi selkiyttää. Varmistaakseen olemassa olevien resurssien tehokkaan hyödyntämisen ja käytettävyyden uusia aloitteita varten, Akatemian tulisi vaatia menestyviltä tutkimusohjelmilta ja huippuyksiköiltä suunnitelmaa toiminnan ja rahoituksen jatkuvuudelle.

Suomen Akatemian roolia tieteen aseman edistäjänä ja erityisesti sen julkaisutoimintaa pidetään vaikuttavana. Akatemian tulisi jatkossa pyrkiä rohkaisemaan yhteiskunnan ja tiedeyhteisön vuoropuhelua.

Kansainvälisen arvioinnin tuloksia hyödynnetään Valtion tiede- ja teknologianeuvoston suomalaisen tutkimusjärjestelmän rakenteita koskevassa, vuoden 2004 loppuun mennessä valmistuvassa arvioinnissa.

Arviointiraportti International Evaluation of the Academy of Finland (opetusministeriön julkaisuja 2004:16) löytyy opetusministeriön
www-sivuilla osoitteessa: http://www.minedu.fi/julkaisut/tiede/2004/opm16/opm16.pdf)

(painetun lehden s. 8-9)