Kuusipäiväinen työviikko akavalaisten arkea

Akavalaisten ylitöiden määrissä ja ylitöitä tehneiden osuuksissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia viimeisten vuosien aikana. Kaksi kolmesta (62%) vastaajasta ilmoitti tehneensä ylitöitä viikolla 43. Joka toinen vastaaja pystyi ilmoittamaan tekemiensä ylityötuntien lukumäärän. Yksi kymmenestä ilmoitti tehneensä ylitöitä, mutta katsoi, ettei pysty arvioimaan tarkkaa tuntimäärää.

Ilmoitettuja ylityötunteja kertyi kokopäivätyössä oleville akavalaisille keskimäärin 7,2 viikkotuntia. Miehille ylityötunteja oli kertynyt 8,3 tuntia ja naisille 6,1 tuntia. Eniten ylityötunteja oli seurakunnissa (9,9 tuntia) ja valtion hallinnossa (8,5 tuntia) työskentelevillä.

Ammattiaseman mukaan tarkasteltuna eniten ylitöitä olivat tehneet rehtorit ja yliopistojen professorit sekä ylimmässä johdossa ja ylemmässä keskijohdossa työskentelevät. Näissä kaikissa ryhmissä ylitöitä tehneiden osuus nousi yli 80 prosentin ja ylityötunteja oli kertynyt yli 10 tuntia viikossa.

Ylitöiden rekisteröinnissä puutteita

Ylityötuntien rekisteröinti on edellytys ylitöiden korvaamiselle tai työaikatilien käytölle. Yksi kolmesta akavalaisesta ilmoittaa, että työnantaja rekisteröi kaikki tehdyt ylityöt. Lisäksi 13 prosentilla vastaajista työnantaja rekisteröi osan ylitöistä. Vastaajista 44 prosenttia on niitä, joiden ylityötunteja ei työnantajan toimesta rekisteröidä laisinkaan.

Täsmällisimmin työpaikoilla rekisteröidään päiväkotien opetushenkilöstön sekä toimihenkilötehtävissä ja asiantuntijatehtävissä toimivien ylityötunnit.

Vastaajien itse tekemä omien ylityötuntien rekisteröinti noudattaa hyvin paljon työnantajan kirjaamismenettelyä. Noin joka kolmas vastaaja kirjaa itse kaikki tekemänsä ylityötunnit.

Lokakuun viikolla 43 ylitöitä tehneistä joka toinen ilmoitti, ettei saa ylitöistä korvauksia. Yleisintä korvaamattomien ylitöiden tekeminen oli ollut valtionhallinnon työpaikoilla. Työaikalakien mukaisia korvauksia joko rahana tai vapaa-aikana oli saanut yksi kymmenestä ylityötä tehneestä vastaajasta.

Yleisin korvaustapa tällä hetkellä näyttää olevan korvaus vapaa-aikana nk. ’yksi yhteen’ -periaatteen mukaisesti. Tulos viittaa siihen, ettei työaikalain tai työ- tai virkaehtosopimusten edellyttämiä korotuksia ole otettu huomioon.

Työaikatilien käyttö yleistynyt

Ylitöiden säästämismahdollisuudet työaikapankkiin ovat selvästi lisääntymässä. Lähes joka toinen vastaaja (46%) katsoi, että hänellä on mahdollisuus säästää tekemiään ylitöitä. Työaikatilien käyttö näyttää yleistyneen kaikilla työnantajasektoreilla. Niitä suositaan eniten yksityisissä yrityksissä ja kunnissa. Valtionhallinnossa ja seurakunnissa, joissa akavalaiset tekevät pisintä työviikkoa, työaikatilikäytäntö on harvinaisempaa.

Ylityötuntejaan voivat muita useammin säästää toimihenkilöt, alempi keskijohto, päiväkodeissa työskentelevät ja asiantuntijatehtävissä toimivat.

Ylityövapaita ei ehditä pitää

Niiltä vastaajilta, joilla oli mahdollisuus tallettaa ylityötuntejaan työaikapankkiin, kysyttiin myös säästettyjen tuntien käytöstä. Vastaajista 37 prosenttia katsoi, että heillä oli joko säännöllisesti tai toisinaan vaikeuksia käyttää säästämäänsä vapaa-aikaa.

Eniten vaikeuksia vapaiden käytössä oli valtionhallinnossa työskentelevillä. Ammattiaseman mukaan tarkasteltuna ylimmässä johdossa, keskijohdossa sekä erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevät olivat niitä, jotka muita ryhmiä useammin raportoivat vaikeuksista käyttää säästämiään tunteja.

Tiedot perustuvat AKAVAn vuoden 2003 työmarkkinatutkimuksen ennakkotietoihin. Kysely tehdään vuosittain. Työaikojen lisäksi kyselyllä selvitetään akavalaisten sijoittumista työmarkkinoille ja palkkaukseen liittyviä seikkoja. Lomake lähetettiin lokakuussa 2003 postikyselynä kolmen prosentin otoksena kaikkiaan 8 869 AKAVAn jäsenjärjestöjen jäsenelle. Kyselyn vastausprosentti oli 50.

Ulla Aitta, tutkija
Päivi Knuuttila, tutkija

(painetun lehden s. 18-19)