Määräaikaisia vakinaistetaan yliopistoissa

Valtiovarainministeriö ohjeisti valtion virastoja ja laitoksia lokakuussa 2003 määräaikaisten vakinaistamisesta. Yliopistot ovat myös ryhtyneet valtiovarainministeriön ohjekirjeen mukaisiin toimenpiteisiin; toiset toden teolla ja toiset vähemmän innostuneesti.
Virastojen pitäisi tehdä tapauskohtainen tarkastelu huhtikuun loppuun mennessä.

Vuonna 2002 yliopistojen henkilökunnasta 62,6 % oli määräaikaisessa palvelussuhteessa; yliopistot johtavat valtiosektorin pätkätyötilastoja. Määräaikaisten osuus on kasvanut selkeästi yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen kasvun myötä. Osalle yliopistojen määräaikaisista virka- ja työsuhteista löytyy lain mukainen peruste: määräaikaisissa virkasuhteissa on paljon sijaisia ja avoinna olevan viran hoitajia sekä selkeästi vain yhteen projektiin palkattuja henkilöitä. Lisäksi osa opetushenkilöstöstä, kuten assistentit ja yliassistentit, on asetuksen perusteella määräaikaisissa viroissa.

Paljon on kuitenkin projektista toiseen siirtyviä henkilöitä, joiden määräaikaisuudelle ei oikein enää ole perusteita. Myös opetushenkilöstön virkoja täytetään määräajaksi laillisuuden rajoja hipoen. Yliopistot täyttävät professorin ja lehtorin virkoja määräajaksi perusteena esimerkiksi tieteenalan vakiintumattomuus. Suomen yliopistoissa tuntuukin olevan paljon vakiintumattomia tieteenaloja. Yliopistojen käytäntöihin vaikuttavat myös korvaukset, joita yliopistot ovat joutuneet maksamaan laittomista määräaikaisten virkasuhteiden käytöstä.

Valtiovarainministeriön ohje

Valtiovarainministeriö lähtee ohjekirjeessään siitä, että määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen merkitsee aina poikkeusta, pääsääntö on virkaan nimittäminen toistaiseksi. Ohjekirjeen mukaan virastoissa tulee suunnitelmallisesti selvittää määräaikaisten palvelussuhteiden perusteet ja pyrkiä vähentämään niiden käyttöä. Virastojen tulisi laatia toimenpideohjelma määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämiseksi vuoden 2003 loppuun mennessä. Tapauskohtainen tarkastelu tulisi tehdä uusien määräaikaisten palvelussuhteiden solmimiseen ja jatkamisen yhteydessä sekä kaikkien määräaikaisten palvelussuhteiden osalta viraston toiminnan suunnitteluun liittyen vuoden 2004 huhtikuun loppuun mennessä.

Toimenpiteet yliopistoissa

Yliopistot ovat toteuttaneet VM:n ohjekirjettä erilaisella intensiteetillä. Osa yliopistoista lähti tarkastelemaan määräaikaisia palvelussuhteitaan jo yliopistojen rehtorien neuvoston suosituskirjeen pohjalta aiemmin. Esimerkiksi täydennyskoulutuksen henkilökuntaa on vakinaistettu muutamissa yliopistoissa. Kuopion yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu aloittivat määräaikaisten vakinaistamisen suunnitelmallisimmin. Kuopion yliopisto vakinaisti vuoden 2004 alusta alkaen 136 henkilöä ja siirtyi samalla käyttämään ulkopuolisella rahoituksella työskenteleviin vakinaistettuihin pääsääntöisesti työsuhdetta palvelussuhdemuotona.

Seuraavaan on koottu tietoja muutaman yliopiston suunnitelmista määräaikaisten vakinaistamiseksi. Tiedot on kysytty yliopistojen henkilöstöpäälliköiltä tai koottu yliopistojen lehdistä.
Tampereen yliopisto: Työryhmä, johon kuuluivat myös pääluottamusmiehet, valmisteli toimenpidesuunnitelman. 30.6.2004 mennessä tehdään tarkemmat selvitykset, suositukset ja ohjeet.
Tampereen yliopistossa on selvitetty ja suunniteltu paljon, mutta määräaikaisten vakinaistamiseen nämä toimenpiteet eivät vielä ole johtaneet. Toivottavasti suunnitelmat johtavat myös vakinaistamisiin.

Helsingin yliopisto: määräaikaisten vakinaistaminen oli esillä kaikkien tiedekuntien ja erillislaitosten tavoiteneuvotteluissa viime syksynä. VM:n ohjekirje on toimitettu yksiköille ja yksiköiltä pyydettiin 30.3.2004 mennessä selvitys vakinaistamisesta ja muista toimenpiteistä. Tilanneraporttia koko yliopistosta ei ole vielä. Näyttää siltä, että Helsingin yliopistossa vastuu määräaikaisten vakinaistamisesta tuli yksiköille. Esimerkiksi Kuopion yliopistossa vakinaistamistoimenpiteitä on ohjattu ja tuettu paremmin hallinnon taholta.

Jyväskylän yliopisto: Tapauskohtaisen tarkastelun pohjalta löytyi perusteet perustaa 70 uutta virkaa, joista osa on jo täytetty ja osan täyttäminen on vielä kesken.

Turun yliopisto: Ensin on kartoitettu yli 10 vuotta määräaikaisessa virkasuhteessa olleet ja yksiköiltä on kysytty heidän vakinaistamisestaan. Yli 10 vuotta määräaikaisissa virkasuhteissa olleita löytyi 40 ja osa näistä tullaan vakinaistamaan ilman viran auki julistamista. Seuraavaksi kartoitetaan yli 5 vuotta määräaikaisissa virkasuhteissa olleet.

Oulun yliopisto: Viime vuoden puolella määräaikaisten vakinaistaminen oli esillä tulossopimusneuvotteluissa ja yhteistoimintaneuvotteluissa. Tarkasteluissa on löytynyt noin 70-80 määräaikaista virkasuhdetta, joihin harkitaan viran perustamista tänä vuonna.

Tampereen teknillinen yliopisto: Kevään aikana käydään läpi noin 200 henkilön määräaikaisuuden perusteet ja tavoitteena on vakinaistaminen, jos perustetta määräaikaisuudelle ei ole.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto: tapauskohtaista tarkastelua ei ole tehty. Yksiköitä on ohjeistettu ja nyt yksiköiltä tulevat esitykset määräaikaisiin virkasuhteisiin ovat paremmin perusteltuja.

Teknillinen korkeakoulu: Tapauskohtaista tarkastelua ei ole tehty. Tammikuussa on annettu ohjekirje osastoille ja erillislaitoksille. Ohjekirjeessä todetaan muun muassa: Post doc tutkijoille voidaan tehdä yksi määräaikainen työsopimus, tämän jälkeen työsopimus solmitaan toistaiseksi.

Helsingin kauppakorkeakoulu: Viime syksyn tulosneuvotteluissa määräaikaisten tilannetta on käyty läpi yksiköittäin. Assistentuureja ja yliassistentuureja on pyritty nyt täyttämään määräajaksi eikä lyhyeksi ajaksi määräaikaiseen virkasuhteeseen. Lisäksi maksullisen palvelutoiminnan puolella on laitettu joitakin virkoja auki.

Yhteenvetona voi todeta, että yliopistot ovat ottaneet valtiovarainministeriön ohjekirjeen vakavasti. Ainakin Kuopion yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu ovat ottaneet työsuhteen käyttöön palvelussuhdemuotona. Määräaikaisten kohdalla tässä on se hyvä puoli, että henkilö on voitu vakinaistaa suoraan, kun virka on aina julistettava auki. Toivottavasti muutaman kymmenen henkilön vakinaistamisesta saadaan hyviä kokemuksia ja yliopistot rohkaistuvat vakinaistamaan enemmän pätkätyöläisiään. Tulevaisuudessa yliopistojen kilpailukykyä työnantajana koetellaan ja ne yliopistot, jotka tarjoavat turvallisempia palvelussuhteita, tulevat olemaan voittajia henkilöstöä rekrytoidessaan.

Eeva Rantala
asiamies, Tieteentekijöiden liitto

(painetun lehden s. 36-37)