Karttuvan tiedon testi
- tiedon jatkuvan arvioinnin väline
Yliopistotyön laatuun kuuluu oleellisesti myös opiskelijoiden
osaamisen seuranta. Tämän arvioinnissa ollaan pitkällä
Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Tampereen lääkärikoulutuksen kaikkia osioita - tietoja,
kliinisiä ja vuorovaikutustaitoja - arvioidaan. Tiedon jatkuvaa
kertymistä mitaan Karttuvan tiedon testillä. Se on keskeinen
laadun arvioimisen väline sekä opiskelijalle että
opettajakunnalle.
Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta uudisti
lääkärien peruskoulutuksen vuonna 1994 integroimalla
oppialat ja ottamalla käyttöön ongelmalähtöisen
oppimismenetelmän (problem based learning method). Integrointi
toteutettiin muodostamalla kolmen ja puolen ensimmäisen vuoden
opinnot biolääketieteellisiä ja kliinisiä lääketieteen
oppialoja käsitteleviksi patofysiologisia kokonaisuuksia käsittäviksi
jaksoiksi. Lisäksi toteutettiin opintojen läpi ulottuvat
kliinisten ja vuorovaikutustaitojen opetus-ohjelmat sekä alettiin
tarjota varhaisia potilaskontakteja. Syvälle käyvään
uudistukseen oli välttämätöntä sisällyttää
monipuolinen palaute- ja arviointijärjestelmä, jotta opiskelijat,
opettajat ja tiedekunnan ulkopuoliset voivat seurata muutosten vaikutuksia.
Tampereen lääkärikoulutuksen kaikkia osioita; tietoja,
kliinisiä ja vuorovaikutustaitoja, arvioidaan. Tiedon arviointi
tapahtuu jokaisen integroidun jakson jälkeen järjestettävissä
jaksokuulusteluissa, jotka opiskelijan on suoritettava hyväksytysti
edetäkseen opinnoissaan. Uudistuksen myötä tiedekunnassa
syntyi kiinnostus mitata tiedon jatkuvaa kertymistä. Tähän
tarkoitukseen oli Hollannissa Maastrichtin lääketieteellisessä
tiedekunnassa kehitetty Progress-testi, johon perustuen Tampereen
lääketieteellisessä tiedekunnassa alettiin kehittää
Karttuvan tiedon testiä (KT-testiä) vuonna 1995.
Koetilaisuus kolme kertaa vuodessa
Karttuvan tiedon testi on opintojen vaiheesta riippumaton arviointimenetelmä.
Testiin ei ole tarkoitus millään tavoin valmistautua.
Kaikki opiskelijat ensimmäisestä kuudenteen vuosikurssiin
osallistuvat kolme kertaa vuodessa koetilaisuuteen, jonka tehtävät
ovat samat kaikille opiskelijoille ja edustavat kaikkia tiedekunnan
oppialoja. Testin toistaminen kolme kertaa vuodessa noin kuudelle
sadalle opiskelijalle edellyttää tietokoneavusteista lukua
ja vastausten analyysiä. Tämä tarkoittaa käytännössä
monivalinta- tai oikein väärin tehtävien käyttöä.
Karttuvan testin käytön alkuvuosina puolet testin tehtävistä
oli neljän vaihtoehdon monivalintatehtäviä ja puolet
oikein / väärin-väittämiä. Hyvien monivalintatehtävien
tuottaminen osoittautui erityisen vaikeaksi. Tästä syystä
siirryttiin käyttämään testissä pelkästään
oikein/väärin väittämiä, joita arvotaan
tehtäväpankista kuhunkin testiin 210 kappaletta. Pankissa
on tällä hetkellä noin 8000 tehtävää
kaikilta tiedekunnan oppialoilta. Laatijoille on annettu ohjeeksi
kirjoittaa väittämiä, jotka vastaavat sitä tiedon
tasoa, mikä tiedekunnasta valmistuvalla lääkärille
pitäisi alalta olla. Tehtävätoimikunta tarkastaa
koostetun testin ja hylkää muodoltaan epäonnistuneet
tehtävät.
Opiskelijat merkitsevät vastauksensa kaavakkeeseen, joka luetaan
optisesti. Jokainen oikea vastaus tuottaa yhden pisteen ja väärästä
vastauksesta vähennetään yksi piste. Vastaamatta
jättäminen tuottaa nolla pistettä. Opiskelijan pisteet
saadaan laskemalla oikeiden vastauksien summa ja vähentämällä
siitä väärien vastausten summa. Kokonaispisteiden
lisäksi opiskelijalle lasketaan jokaisen oppialan pisteet.
Opiskelija saa kahden viikon kuluessa sähköpostitse testistä
tuloksen, jossa on hänen vuosikurssinsa pisteiden keskiarvo,
keskihajonta, korkein ja matalin pistemäärä sekä
hänen omat tuloksensa. Opiskelija voi pitää tulostaan
hyvänä, jos se ylittää vuosikurssin keskiarvon
tai on yhden keskihajonnan sisällä tai jos hänen
pistemääränsä testistä toiseen nousee.
Opiskelija käyttää testiä omakohtaiseen edistymisensä
arviointiin, hänen opintojensa eteneminen ei ole riippuvainen
KT- testin tuloksista. Hänen on kuitenkin osallistuttava opintojensa
aikana 80 %:iin järjestetyistä Karttuvan tiedon testeistä.
Tiedekunnan opettajat seuraavat testin avulla, että kurssien
pisteiden keskiarvot kasvavat opintojen edetessä. Testissä,
jossa jokaisesta väärästä vastauksesta vähennetään
piste ja jossa monien laajojen oppialojen tietoa testataan samanaikaisesti,
ei kurssien keskiarvopistemäärä voi saavuttaa teoreettista
maksimia opintojen lopussa. Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa
on todettu, että kuuden vuoden opintojen päätteeksi
kurssin keskiarvo on noin 40 % maksimipistemäärästä.
Tampereella on vuodesta toiseen kuudennen vuosikurssin keskiarvo
päätynyt näihin kansainvälisesti vertailukelpoisiin
lukemiin huolimatta siitä, että testillä ei ole Tampereella
merkitystä opintojen etenemisen kannalta päinvastoin kuin
esim. Maastrichtissa, jossa menestys Progress - testissä ratkaisee
opintojen etenemisen.
Opettajien perehdyttäminen tärkeää
Oikein/väärin väittämien käyttö arvioinnissa
vaatii opettajien perehdyttämistä tehtävien laadintaan.
Testillä arvioidaan asiatiedon omaksumista, ei suomen kielen
lauserakenteen jäsentelyä tai vastaajan nokkeluutta suhteessa
tehtävän laatijaan. Erityisen tärkeää on
ymmärtää, että tiettyjen sanojen, kuten aina,
yleensä, kaikki, käyttö auttaa päättelemään
oikean vastauksen ilman asian varsinaista hallintaa. Toisaalta monimutkaisten,
tahallisen harhaanjohtajien lauseiden käytöllä aikaansaadaan
opiskelijoiden todellista osaamista aliarvioiva tulos testistä.
Oikein/väärin väittämät yksinomaisena
arviointimuotona saattavat innostaa osan opiskelijoista omaksumaan
irrallista asiatietoa laajojen kokonaisuuksien ja monimutkaisten
patofysiologisten mekanismien kustannuksella. Tästä syystä
on tärkeää arvioida opiskelijoiden osaamista monipuolisesti
esimerkiksi avoimilla esseetehtävillä ja muilla vaativilla
tuottamistehtävillä.
Yksittäisen opiskelijan oppimistulosten arvioinnissa testillä
on vain suuntaa antava merkitys. Jos opiskelija menestyy hyvin laajoissa
esseetehtävissä, mutta keskinkertaisesti tai jopa huonosti
Karttuvan tiedon testissä, on mahdollista, että hänen
käyttämänsä vastausstrategia Karttuvan tiedon
testissä on väärä. Joidenkin opiskelijoiden
on myös ajattelutapansa takia vaikea vastata oikein tai väärin
väittämiin. Jatkuva huono menestyminen Karttuvan tiedon
testissä on kuitenkin indikaattori, jonka tulisi johtaa opiskelijan
opintojen etenemisen perusteelliseen tarkasteluun.
Karttuvan tiedon testiä voidaan käyttää monella
tavoin opintojen seurantaan. Ennen kaikkea sen avulla saadaan käsitys
siitä, missä vaiheessa opintoja eri oppialojen asiatietoa
omaksutaan ja kuinka pysyvää tiedon hallinta on. Integroidussa
opinto-ohjelmassa voidaan tuloksia huolellisesti analysoimalla vahvistaa
joidenkin alojen oppimisedellytyksiä tiedon omaksumisen kannalta
otollisina ajankohtina. Karttuvan tiedon testi on keskeinen laadun
arvioimisen väline sekä opiskelijalle että opettajakunnalle.
Kati Hakkarainen
LKT, dos, apulaisopettaja
Tampereen yliopisto
Lääketieteen laitos
(painetun lehden s. 16-17) |