Syksyn työmarkkinanäkymiä
Syys- lokakuun vaihteeseen mennessä selvinnevät seuraavan
tulopoliittisen kokonaisratkaisun mahdollisuudet. Palkkausjärjestelmän
uudistuksen valmistelu on täydessä käynnissä
valtiolla ja yliopistosektorilla. Valtiolla tulee esiin myös
muita työmarkkinakysymyksiä.
Voimassa oleva kattava tulopoliittinen kokonaisratkaisu päättyy
15.2.2005. Kokonaisratkaisu on merkinnyt suhteellisen tasaista ansiokehitystä
eri aloilla ja eri henkilöstöryhmille. Ratkaisu on taannut
työrauhan. Mikäli 15.2.2005 mennessä ei päästä
uuteen työmarkkinaratkaisuun, päättyy myös työrauhavelvoite.
Pyrkimys uuteen TUPOon
Yleisenä ajatuksena on, että tulopoliittisella kokonaisratkaisulla
voidaan vaikuttaa liittokohtaisia tai sopimusalakohtaisia ratkaisuja
paremmin työllisyyteen ja kansantalouden kilpailukykyyn globalisoituvassa
maailmassa. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen johtohenkilöt
totesivat loppukesällä, että on aiheellista selvittää
seuraava tulopoliittisen kokonaisratkaisun edellytykset. Aikatauluksi
määriteltiin syys- lokakuun vaihde. Tuolloin siis selviää,
onko tulopoliittinen kokonaisratkaisu ylipäätänsä
mahdollinen ja minkälaisilla edellytyksillä se voi syntyä.
Varsinaisen ratkaisun syntyminen selvinnee vasta myöhemmin.
Työmarkkinoilla samoin kuin muun kuin valtiovallan piirissä
esiintyy siis aitoa pyrkimystä tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun.
Kuten aikaisemminkin mahdolliseen tulevaan TUPOon sisältyisi
palkankorotusten lisäksi monia muita elementtejä. Keskusjärjestö
AKAVAn piirissä on kuitenkin tuotu esiin, että tulopoliittisen
kokonaisratkaisun kattaus ei saa olla liian runsas.
Keskusjärjestö AKAVAn tulopoliittinen palkankorotusmalli
lähtee siitä, että TUPOssa sovittaisiin ainoastaan
samansuuruisista alakohtaisista kustannusvaikutuksista. Sen sijaan
yleiskorotuksen ja järjestelyvaran tai vastaavien erien suhde
samoin kuin kustannusvaikutuksen prosentuaalinen määrä
jää toistaiseksi vielä avoimeksi. Alakohtaisesti
sovittaisiin sitten TUPOn kustannusvaikutuksen mukaisesti yleiskorotuksesta
ja järjestelyvarasta ym. muista eristä.
Selvitykset osoittavat, että Suomessa koulutetun väestön
ostovoima on eurooppalaisittain hyvin alhaisella tasolla. Koulutuksen
kokonaishyötysuhde koulutetulle ei vastaa kansainvälistä
tasoa. Korjauksen saaminen tähän kuuluu akavalaiseen ajatusmaailmaan.
Kokonaisratkaisun kiistakysymyksiä
SAK:laiset ja STTK:laiset järjestöt lähtevät
siitä, että aikaisempaan tapaan ratkaisun tulee sisältää
erilaisia solidaarisuuselementtejä kuten euromääräisiä
tai sekalinjaisia yleiskorotuksia, matalapalkkaeriä tai tasa-arvoeriä.
Nämä soveltuvat melko huonosti akavalaiseen näkökulmaan.
TUPOon sisältyvä tai siitä seuraava palkkamalli onkin
keskeinen kiistakysymys.
Viime aikoina varsinkin yksityisellä puolella irtisanomiset
ja lomautukset ovat melkein jokapäiväisiä ilmiötä.
Varsinkin SAK, mutta myös STTK on nostanut irtisanomissuojan
vahvistamisen keskeiseksi tavoitteeksi. SAK:ssa puhutaan erityisesti
muutosturvasta, joka on työantajille punainen vaate.
Palkansaajien ostovoimaan vaikuttaa olennaisesti veroratkaisu. Akavalaiselta
näkökannalta veroalennukset olisi tullut toteuttaa jo
valtion budjettiriihen yhteydessä.
Veroratkaisut jäivät kuitenkin myöhäisempään
ajankohtaan ja ovat epäselvät.
Palkkausuudistus
Juhannuksen alla julkaistussa Acatiimi-lehden numerossa käsiteltiin
lyhyesti palkkausuudistustilannetta. (Ks. kesäkuun numero sivut
23-25).
Yliopistojen palkkausuudistusneuvottelut ovat käynnissä.
Neuvotteluissa on tapahtunut edistystä, mutta tätä
kirjoitettaessa edelleen monia kohtia on auki. Mikäli opetusministeriön
ja liittotason neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen
toteutettavasta järjestelmästä, siirtyy asia yliopistoihin.
Yliopistoissa tapahtuu tehtävien sijoittelu eri vaativuustasoille
samoin kuin henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi. Tässä
vaiheessa ei voida tietää, tapahtuuko tämä samanaikaisesti
kaikissa yliopistoissa vai esiintyykö edelläkävijöitä.
Asian siirtyminen yliopistoihin voi tapahtua jo aika piankin.
Yliopistoissa tapahtuvien tehtävien tasosijoittelujen ja arvioiden
jälkeen käydään opetusministeriön tasolla
varsinaiset palkkausjärjestelmän uudistusta koskevat neuvottelut,
joissa eurot tulevat näyttelemään keskeistä
roolia. Tässäkin yhteydessä on syytä korostaa,
että valtiotyönantajien käsityksen mukaan yliopistojen
johto- ja asiantuntijoiden palkkakilpailukyky koko valtionhallinnon
huonoin. Valtiotyöantajat ikään kuin toivoisivat
lisää rahaa yliopiston johdon ja asiantuntijoiden palkkaan.
Eräitä muita kysymyksiä
Päinvastoin kuin yksityissektorilla julkisen sektorin aloilla
ei ole tapahtunut juurikaan sopimuskorotuksen ylittäviä
palkankorotuksia eli liukumia. Tämä sekä harjoitettu
palkkapolitiikka on aiheuttanut sen, että varsinkin koulutetuilla
julkisen sektorin työntekijöillä on selvää
jälkeenjääneisyyttä verrattaessa heidän
palkkaustaan yksityissektoriin ja myös julkisen sektorin vähemmän
koulutettuihin ryhmiin. Edellä mainittu on aiheuttanut julkisella
sektorilla tarvetta erillisratkaisuihin. Tästä ovat osoituksena
valpas, kirkon puolella oleva kirpas ja kunnan puolella kunpas.
Näiden ratkaisujen jatkaminen niiden alkuperäistä
tarkoitusta vastaavassa muodossa tulee olemaan keskeisesti esillä
TUPOsta riippumatta.
Vaikuttaa siltä, että valtion ratkaisussa on keskeisesti
esillä myös määräaikaisuuskysymys.
Valtion eläkeuudistus on hyväksytty lopullisesti heinäkuun
lopulla. Voimaan eläkeuudistus tulee 1.1.2005 lukien. Eläkeuudistuksen
sisältöä on kuvattu eri yhteyksissä. Eläkeuudistukseen
palataan syksyn kuluessa. Myös apurahansaajien sosiaaliturvan
järjestäminen on esillä syksyn mittaan.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
6.9.2004
|