Professorit ja palkkausuudistus

Yliopistojen palkkausuudistuksessa on edetty, joskin epävarmuustekijöitä on vielä. Opetushenkilökunnalle tulee oma ja muulle henkilökunnalle oma järjestelmänsä. Professorien tehtävien vaativuus ja asema yliopistoissa näkyvät myös uudistuksessa. Professorit esiintyvät sekä arvioitsijoina että arvioiduksi tulevina. Uudistukseen tulee liittyä professorien kannalta myönteistä myös lisärahoituksen muodossa.

Koko valtiosektorilla runsaat 40 % palveluksessa olevista on nyt palkkausuudistuksen eli UPJ:n piirissä. Yliopistosektori on ylivoimaisesti suurin UPJ:n ulkopuolella oleva ala. Esiintyy kovia pyrkimyksiä, että vanhassa palkkausjärjestelmässä vielä olevat liittyisivät UPJ:hin mahdollisimman pikaisesti. A-palkkataulukot ja niihin liittyvät palkkausperusteet mm. yritetään lakkauttaa sopimuskauden kuluessa sovittavalla tavalla.

UPJ:n nykytilanne

Keskustason neuvotteluissa ja selvittelyissä on edetty niin, että opetushenkilökunnan UPJ:n ainesosat alkavat olla kasassa. Muun kuin opetushenkilökunnan osalta tilanne on eräiltä osin vielä vaiheessa, joskin edistymistä on tapahtunut.

UPJ kostuu kahdesta elementistä. Tehtäväkohtaisesta työn vaativuudesta eli vaati-osasta ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta henki-osasta. Molemmat osat ovat porrastettuja.

Opetushenkilökunnan vaativuuskartalla on 10 vaativuustasoa, joilla jokaisella on kuvattu tasolle tyypillisiä tehtäviä. Vaativuuskartan kolme ylintä tasoa 8 - 10 on tarkoitettu professoreille. Näillä vaativuustasoilla on mm. kuvattu professorin kelpoisuus. Kolme ylintä tasoa ovat muutoinkin ominaisuuksiltaan sellaisia, että niissä korostuvat professoreille tyypilliset tehtävät. Pieni joukko mvs. professoreita saattaa kuitenkin sijoittua seitsemännelle tasolle.

Professorin tutkijankoulutuslisäjärjestelmässä on selvästi piirteitä, jotka vastaavat monessa suhteessa henki-osaa. Tutkijankoulutuslisäjärjestelmästä saadut kokemukset ovatkin vaikuttamassa vahvasti professorien henki-kriteerien muotoutumiseen. Henki-kriteereissä korostuvat laadulliset ja määrälliset tekijät kuten julkaisutoiminta, ohjattujen tutkintojen määrä ja toiminta tiedeyhteisöissä.

Kaikkiaan henki-portaita on viisi. Vaati- ja henki-osien keskinäinen suhde on vielä auki.

UPJ:n eteneminen

Suunnitelmissa on, että lokakuun kuluessa keskustasolta lähtisi kaikkiin yliopistoihin vaati- ja henkiosien kuvaukset ja kartat. Taideyliopistojen aikataulu voi olla tästä poikkeava. Lähtökohtana on, että jokainen tehtävä sijoitetaan omalle vaati-tasolleen ja vastaavasti jokainen tehtävän suorittaja arvioidaan henki-osan portaan määrittelemiseksi. Kyse on todella suuren luokan urakasta yliopistoissa.

OPM:n pyrkimyksenä on, että tämä yliopistovaihe saataisiin suoritettua maaliskuun 2005 loppuun mennessä. Koska eri yliopistossa on erilaisia UPJ:tä koskevia valmiuksia, ainakaan kaikkien yliopistojen osalta tämä ei voine toteutua.

Vaativuustasosijoittelun ja henki-arvioinnin jälkeen yliopistovaiheen ensimmäinen kierros on ohi. Tällöin käynnistyvät varsinaiset sopimusneuvottelut keskustasolla. Professoreita näissä neuvot-teluissa edustaa Professoriliitto ja JUKOn neuvotteluorganisaatio. OPM:n tavoitteena on, että kaikki yliopistot ovat UPJ:n piirissä vuoden 2005 loka-marraskuuhun mennessä.

Tasosijoittelun ja arvioinnin toteutus

Tässä vaiheessa ei ole täyttä selvyyttä siitä, kuka tai ketkä osallistuvat professorin itsensä lisäksi professorin tehtävien vaativuustasosijoitteluun ja professorin henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiin. Eri yliopistoissa voi muodostua paineita toisistaan poikkeaviin käytäntöihin sijoittelu- ja arviointimenettelyssä johtuen mm. yliopistojen tavattoman suurista kokoeroista, eri tieteenaloista ja perinteistä. Professorien osalta käytäntöjen tulisi olla keskenään vertailukelpoiset.

Helsingin yliopistossa nykyisin tapahtuvassa professorin akateemisen pätevyyden arvioinnissa ja tämän perusteella tehtävässä palkkaluokkasijoittelussa arviointiryhmään kuuluu dekaani tai hänen edustajansa, laitoksen esimies tai hänen edustajansa sekä ao. henkilöstöryhmän edustaja eli professorien osalta Professoriliiton osaston edustaja. Tutkijankoulutuslisän kohdentamispäätös taas tehdään nykyisin useimmissa yliopistoissa rehtoritasolla unohtamatta professorien yliopistokohtaista järjestöllistä vaikutusta. Professorien vaativuustasosijoittelussa ja henki-osan määrittämisessä on hyvä ottaa huomioon aikaisempia kokemuksia niitä muistuttavista menettelyistä.

Yliopistoissa tulee olemaan arviointiryhmiä, joidenka merkitys ainakin UPJ:n alkuvaiheessa tulee olemaan keskeinen. Arviointiryhmien lukumäärä ja kokoonpano on täsmentymättä.

Kyse myös euroista

Professorien keskimääräiset palkat olivat marraskuussa 2003 kymmeniä prosentteja korkeammat kuin palkkahierarkiassa seuraavana olevalla opettajaryhmällä keskimääräisesti. Professorien palkkojen ja muiden opettajien palkojen päällekkäisyys on nykyisin satunnaista.

Ei ole todennäköistä, että professorikunnan ja muiden opetushenkilökuntaan kuuluvien ryhmien palkkasuhteissa tapahtuisi UPJ:n myötä olennaisia muutoksia. Sen sijaan voi olla mahdollista, että eri opettajaryhmien sisällä saattaa tapahtua muutoksia verrattuna nykytilanteeseen. UPJ:n voimaantuloon välttämättä liittyvä takuupalkka on kuitenkin yhteen suuntaan eräänlainen pidäke tällaiselle kehitykselle. Takuupalkkasäännös merkitsee, että kenenkään palkka ei alene UPJ:n tullessa sovellettavaksi.

Viimeaikaisissa muita kuin yliopistoja koskevissa esillä olleissa uudistuksissa yhden vaati-tason korotus on saattanut merkitä joissain tapauksissa 17-18 %:n “harppausta”, jolloin kyse on yhtä A-palkkaluokkakorotusta selvästi suuremmasta korotuksesta. Yhden vaati-tason korotusvaikutus ei aina ole näin suuri. Vaati-tasojen hinnat ja henki-portaiden suuruudet yliopistoissa eivät kuitenkaan ole olleet vielä edes neuvottelujen kohteena.

Professorit kuuluvat yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä oleviin. Valtiotyönantajien toistuvasti ilmaiseman käsityksen mukaan yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien palkkakilpailukyky on huonointa koko valtionsektorilla. Yliopistojen UPJ tarjoaa mainion mahdollisuuden tilanteen korjaamiseksi. Yliopiston johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien UPJ:n rahoittamiseen tarvitaan tuntuvaa lisärahoitusta, jotta UPJ:n myönteiset elementit voisivat tulla esiin.

Professori arvioijana

Kaikki professorit joutuvat muiden työntekijöiden tapaan arvioinnin kohteeksi sekä vaati-osassa että henki-osassa. Arviointikriteerit muodostuvat professorien osalta käytännössä osittain muista poikkeaviksi.

Asemansa johdosta professorit tulevat erittäin usein toimimaan myös muiden henkilöiden tehtävien vaati-sijoittelussa ja henki-osan arvioijina. Tämä koskee varsinaisia hallinnollisia esimiehiä kuten laitoksenjohtajia, dekaaneja ym, mutta myös projekteja johtavia professoreita.

Mikäli esimiespalkkiot kilpailisivat UPJ:n piirissä muiden palkkojen kanssa, aiheuttaisi tämä suuria toimintahaittoja järjestelmälle. Tämän takia esimiespalkkiojärjestelmä on syytä pitää erillään UPJ:stä. Esimiespalkkiojärjestelmään tulee panostaa nykyistä selvästi enemmän, merkitseehän UPJ todellista haastetta ja paljon lisätehtäviä esimiesprofessoreille.

Mahdollisia ongelmia?

Esiin voi tulla ennalta arvaamattomia ja vaikeasti ylipäästäviä ongelmia, jotka voivat viivästyttää UPJ:ä yliopistoissa. Tuskin kuitenkaan syntyy sellaista tilannetta, joka kokonaan ja lopullisesti estäisi UPJ:n käyttöönoton. Olematta mikään UPJ-intoilija voi povata, että vanha palkkausjärjestelmä ei tule pysymään nykyisen kaltaisena. Vanhaa järjestelmää pyritään sanktioimaan siten, että siitä kiinnipitäminen ei näytä houkuttelevalta.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
6.10.2004

(painetun lehden s. 23-24)