Tutkimuslaitoksiin enemmän mahdollisuuksia urallaetenemiseen

Sektoritutkimuksen nykyiset voimavarat ja niiden jakautuminen eivät selvitysmies Jussi Huttusen mielestä vastaa yhteiskunnan tarpeita. On päällekkäistä kilpailevaa tutkimusta ja toisaalta taas on yhteiskunnan kannalta tärkeitä alueita, joiden resurssit ovat täysin riittämättömät.

Selvitysmies Jussi Huttunen luovutti sektoritutkimuksen rakenteellista kehittämistä koskevan raportin opetusministeriölle ja kauppa- ja teollisuusministeriölle 3.9.2004. Raportti on osa valtion tiede- ja teknologianeuvoston käynnistämää julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteiden selvitys- ja arviointityötä.

Selvitysmies Huttusen tehtävänä oli arvioida ja tehdä ehdotuksia siitä, mitä rakenteellisia kehittämistoimia tarvitaan, jotta valtion tutkimuslaitokset suoriutuisivat tehtävistään tulevaisuudessa sekä kokonaisuutena että eri osa-alueilla. Eri ministeriöiden alaisuudessa toimii yhteensä 19 tutkimuslaitosta, mm. Metsäntutkimuslaitos, Työterveyslaitos, Geologian tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus.

Kriittinen massa alueellistamisen avain

Sektoritutkimuksen suurin ongelma ja kehittämishaaste on selvitysmies Huttusen mukaan järjestelmän koordinaatio, sillä yhteiskunnan muutokset eivät riittävästi heijastu järjestelmän rakenteisiin ja voimavaroihin. Raportissa ehdotetaankin useita keinoja sektoritutkimuksen koordinaation parantamiseksi. Myös ministeriöiden tulisi laatia oman hallinnonalansa kattava tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä tulee kehittää.

Tutkimuslaitosjärjestelmän rakenne ei selvitysmiehen mielestä vastaa kaikilta osiltaan yhteiskunnan tarpeita. Liian niukasti voimavaroja on yhteiskunnallisesti tärkeillä alueilla, kuten kansainvälisten suhteiden, oikeuspolitiikan, elinolojen ja hyvinvoinnin ja kuluttajatutkimuksen aloilla. Ympäristötutkimusta tehdään yhdeksässä tutkimuslaitoksessa, selvitysmiehen mukaan osittain päällekkäin. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisten laitosten organisaatio, tehtäväkenttä ja työnjako tulisi selvitysmiehen mielestä arvioida uudelleen. Huttunen ehdottaakin rakenteellisia uudelleenjärjestelyjä laitosten kehittämiseksi, liian pienten yksiköiden vahvistamiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi. Tutkimuslaitosten alueellistaminen onnistuu Huttusen mielestä vain, jos saavutetaan sellainen kriittinen massa, joka mahdollistaa korkeatasoisen tutkimuksen ja tulosten tehokkaan hyödyntämisen. Uusia yksiköitä tulee sijoittaa vain sellaisille paikkakunnille, joilla sijaitsee saman alan tutkimusta tekevä yliopisto tai toinen tutkimuslaitos, jonka tehtävät tukevat yksikön toimintaa.

Huomiota myös henkilöstön asemaan

Jussi Huttunen pohdiskeli myös tutkimuslaitosten henkilöstön kehittämiseen liittyviä asioita. Hänen mielestään laitosten tulisi tarjota nykyistä enemmän mahdollisuuksia edetä urallaetenemiseen. Huttunen ehdottaa, että valtiovarainministeriön tulisi ensitilassa asettaa työryhmä tai selvityshenkilö selvittämään yliopistojen ja tutkimuslaitosten määräaikaisiin tutkimushankkeisiin liittyvät henkilöstöpoliittiset ongelmat. Työryhmässä tulisi olla sekä yliopistojen että tutkimuslaitosten edustus.

Valtion tiede- ja teknologianeuvosto käynnisti 12.8.2003 julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteiden selvitys- ja arviointityön, jonka tavoitteena on kehittää julkista tutkimusjärjestelmää niin, että se vastaisi entistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Kokonaisarviointi muodostuu useasta selvityksestä.

Lokakuussa valmistuu opetusministeriön selvitysmies Jorma Rantaselta tilaama raportti korkeakouluista. Kauppa- ja teollisuusministeriö teettää Markus Koskenlinnalla selvitystä ns. välittäjäorganisaatioista eli teknologiakeskuksista, yrityshautomoista ja yliopistojen yritysyhteistyötoiminnoista. Se valmistuu marraskuussa. Lisäksi sektoritutkimusselvitystä osittain tukevana hankkeena tehtiin laaja selvitys VTT:stä, se valmistui elokuun lopussa.

Valtion tiede- ja teknologianeuvosto hyödyntää työssään erillisten selvitysten tuloksia ja muodostaa niiden pohjalta kokonaisnäkemyksen siitä, miten julkista tutkimusjärjestelmää tulee kehittää.

(painetun lehden s. 32-33)