Tieteentekijöiden liiton seminaari Tuhannen
työn tarinoita
Yliopistoväen pätkätöitä, toimenpiteitä
määräaikaisten vähentämiseksi ja tutkijauran
houkuttelevuuden lisäämiseksi käsiteltiin Tieteentekijöiden
liiton seminaarissa Tuhannen ja yhden työn tarinoita 25. lokakuuta
Biomedicumissa Helsingissä. Valtion työmarkkinalaitoksen
mielestä määräaikaisten vakinaistaminen on vauhdikkaampaa
kuin tilastot osoittavat.
Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Antero Puhakka avasi
seminaarin. Hänen mielestään liiton jäsenkysely
(ks. sivut 9-14) osoittaa piinallisen selvästi sen, kuinka
yliopistojen henkilöstöpolitiikka on heikkoa tai sitä
ei oikeastaan ole edes olemassa. Määräaikaisuuskysymyksissä
yliopistoissa ei ole käytännössä tapahtunut
juuri mitään parannusta, valtiovarainministeriön
ohjekirjeistä huolimatta. - Eräässä mielessä
voidaan jopa sanoa, että valtion työmarkkinalaitos, joka
vastaa valtion yleisen henkilöstöpolitiikan valmistelusta,
on epäonnistunut tehtävässään.
- Toki valtion työmarkkinalaitos laittoi menemään
virastoille lähes vuosi sitten kirjeen, jossa ohjeistettiin
määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä.
Yliopistojenkin tuli tehdä kaikkien määräaikaisten
palvelussuhteiden osalta tapauskohtainen tarkastelu huhtikuun loppuun
mennessä, jossa oli katsottava, oliko edellytyksiä määräaikaisuudelle.
Työmarkkinalaitos tiedusteli kesäkuussa yliopistoilta
mihin toimenpiteisiin oltiin ryhdytty ja mihin oltiin vielä
ryhtymässä. Huhtikuussa 2004 määräaikaisia
yliopistoissa oli noin 20 000. Työmarkkinalaitoksen lokakuisen
kirjeen ja huhtikuun lopun välisenä aikana oli perustettu
238 uutta virkaa ja 238 määräaikaista virka- tai
työsuhdetta oli muutettu vakinaiseksi työsuhteeksi. Kovin
suurta ponnistusta yliopistot eivät siten olleet tehneet. Yliopistot
ilmoittivat omissa suunnitelmissaan, että he aikovat toteuttaa
vielä 457 vakinaistamista huhtikuun jälkeen. Kovin vaatimatonta
on edistys ollut. Onkin mielenkiintoista seurata, miten työmarkkinalaitos
tähän jatkossa reagoi, Puhakka totesi.
Puheenjohtaja Puhakan jälkeen tilaisuudessa esiintynyt Vuoden
tieteentekijä Virpi Hämeen-Anttila puhui seminaarin teeman
Tuhannen ja yhden työn tarinoita toisesta puolesta: hän
kertoi yhden työn tarinan (ks. sivut 5-8.)
Irtisanomiset enemmän käyttöön yliopistoissa?
Valtion työmarkkinalaitoksen hallitusneuvos Kirsi Äijälä
teki selkoa valtion toimenpiteistä määräaikaisten
vähentämiseksi. Hän oli laskelmissaan päätynyt
aivan erilaisiin lukuihin kuinalussa puhunut liiton puheenjohtaja.
Äijälän mukaan vuoden takaisen ohjekirjeen jälkeen
koko valtionhallinnossa on muutettu vajaat 2000 virkaa pysyviksi
ja näistä vajaat 1000 yliopistoissa.
- Pääsääntö on selkeä: pysyväisluonteisissa
tehtävissä käytetään toistaiseksi voimassa
olevia palvelussuhteita. Projektirahoitus tuo tietysti mukanaan
ongelmia.
-
Nyt valtion työmarkkinalaitos on lähdössä kartoittamaan
aitoja määräaikaisia palvelussuhteita. Esimerkiksi
laissa ja asetuksissa määräaikaisiksi määritellyt
ja tutkijakoululaiset rajataan “aitojen” määräaikaisten
ulkopuolelle.
Valtiolla on yleensä haluttu välttää irtisanomisia
ja lomautuksia viimeiseen saakka. Nyt myös nämä toimenpiteet
aiotaan Äijälän mukaan ottaa todellisiksi vaihtoehdoiksi
myös yliopistoissa.
- Esimerkiksi kolmen vuoden jälkeen voitaisiin tarkastella,
onko jatkotöitä tiedossa vai aloitetaanko irtisanomistoimenpiteet.
Äijälä vakuutti, että valtion työmarkkinalaitos
haluaa yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa
vaikuttaa epäkohtien korjaamiseen. Määräaikaisuuksien
vähentäminen vaatii toimintakulttuurin muutosta ja pitkäjänteistä
toimintaa.
- Palvelussuhteen turvallisuus on ensisijainen kilpailutekijä,
hän totesi.
Tutkijanuratyöryhmälle ladattu haasteita
Seminaarissa pohdittiin myös tutkijanuran pirstaleisuutta.
Opetusministeriö nimesi lokakuun alussa työryhmän
miettimään ammattimaisen tutkijanuran kehittämistä.
Työryhmän puheenjohtajaksi valittu Turun yliopiston kansleri
Eero Vuorio puhui seminaarissa tutkijanuran houkuttelevuuden lisäämisestä.
Vuorion mielestä Suomen Akatemian tutkijanuramalli on ideaalitilassa
verrattuna yliopistoihin. Esimerkiksi tutkijatohtoreille ei ole
yliopistojen puolella vastaavaa uraporrasta.
Vuorion mielestä tutkijanuran houkuttelevuus on vähentynyt.
Nyt pitäisi pohtia enemmän tutkijan työtä globaalina
ammattina. Tutkijan eurooppalainen sosiaaliturva on hoitamatta.
- Työryhmälle onkin ladattu mittavia haasteita. Haluamme
kuulla asiassa kaikkia mahdollisia tahoja.
Vuorion mielestä tutkijakoulutyöryhmän aikoinaan
tekemät ehdotukset loivat toimivan järjestelmän.
Mutta miksi edelleenkin monet tutkijakoululaiset saavat noin puolen
vuoden pätkiä eikä heitä oteta koko kaudeksi,
Vuorio ihmetteli.
Asetettu tutkijanuratyöryhmä joutuu pohtimaan myös
yliopistojen virkarakennetta, koska suurin osa tutkimuksesta tehdään
nimenomaan yliopistoissa. Tässä aiotaan etsiä myös
kansainvälisiä esimerkkejä.
- Mutta sellaista kansakuntaa ei vaan ole tullut vielä vastaan,
josta voisi ottaa suoraan esimerkkiä. Yhdysvalloissa käytössä
oleva tenure track -systeemi ei sovi suomalaiseen järjestelmään
sinällään, Vuorio huomautti.
Tieteentekijöiden liiton seminaarin lopussa oli paneelikeskustelu
aiheesta pätkätyöt ja toimeentulo. Siihen osallistuivat
hallitusneuvos Raili Hartikka työministeriöstä, asiamies
(1.11. alkaen toiminnanjohtaja) Eeva Rantala Tieteentekijöiden
liitosta, henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen Helsingin yliopistosta
ja Vuoden tieteentekijäksi valittu Virpi Hämeen-Anttila.
Paneelissa käsiteltiin mm. määräaikaisuuksiin
ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia. Jotkut työvoimatoimistot
tulkitsevat väitöskirjan tekijän päätoimiseksi
opiskelijaksi, jolloin hakija ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen.
Tämän on aikoinaan joutunut kokemaan myös Virpi Hämeen-Anttila
asioidessaan Vantaan työvoimatoimistossa. Aikansa kiisteltyään
työvoimaviranomaisten kanssa hän joutui allekirjoittamaan
paperin, jossa vakuutti, ettei tee väitöskirjaansa työttömyyskaudellaan.
– Kuuliaisesti tätä noudatinkin, mutta lukemasta
he eivät voineet minua kieltää.
- Väitöskirjan tekeminen katsotaan työllistymiseksi
omassa työssään, perusteli työvoimahallinnon
kantaa Raili Hartikka. Lisäksi hän painotti vakuutusoikeuden
ratkaisua vuodelta 2002, jonka mukaan väitöskirjantekijä
on katsottu päätoimiseksi opiskelijaksi.
Eeva Rantalan mielestä liiton on vaikea ymmärtää
sitä, että apurahakaudelta työttömäksi
joutunut väitöskirjantekijä katsotaan päätoimiseksi
opiskelijaksi eikä näin ollen ole oikeutettu työttömyysturvaan.
Liiton toimistoon on otettu yhteyttä lukuissa tällaisissa
tapauksissa.
Henkilöstöjohtaja Kira Ukkosen mukaan Helsingin yliopisto
on ryhtynyt määräaikaisten tilanteen parantamisessa
toimeen jo ennen valtiovarainministeriön vuoden takaista ohjekirjettä.
Asia on ollut esillä mm. tavoitekeskusteluissa. Helsingin yliopiston
7500 työntekijästä noin 4000 on määräaikaisia.
- Laitostasolla ei tosin ole tehty niin paljon kuin olisi toivottu.
Noin 200 palvelussuhdetta on vakinaistettu tai lähiaikoina
vakinaistetaan. Asiaa ei ole unohdettu tämänkään
syksyn tavoitekeskusteluista, Ukkonen vakuutti. Tarkoituksena on,
että kaikki tiedekunnat ottavat vastuun määräaikaisista
ja raportoivat huhtikuun lopussa, mikä on tilanne.
Ukkonen latasi odotuksia myös kehityskeskusteluihin. Näissä
pitäisi hänen mielestään ottaa esille myös
urakierto ja etenemismahdollisuudet.
Valtion työmarkkinalaitoksen Kirsi Äijälän seminaarissa
esittämästä mallista, jonka mukaan irtisanominen
tulisi nykyistä enemmän käyttöön, Ukkonen
ei pitänyt. Se ei hänen mielestään sovi yliopistojen
työkulttuuriin.
Sitä vastoin Kira Ukkonen piti hyvänä Suomen Akatemian
uramallia ja Helsingin yliopiston virkarakennetta. Hän toivoi
lisää 3-5 -vuotisia tutkijan virkoja ja enemmän uraportaita.
Eeva Rantala toivoi, että yliopistojen keskushallinto puuttuisi
räväkämmällä otteella määräaikaisten
asemaan eikä sysäisi ongelmaa pelkästään
laitosten tai tiedekuntien niskoille.
- Liiton omassa koulutuksessa aion jäsenille sanoa, että
ottakaa kehityskeskusteluissa esille tehtävänne määräaikaisuus
ja kysykää määräaikaisuuden perusteluita.
Myös yleisö otti aktiivisesti osaa paneelikeskusteluun.
Kirsti Lempiäinen Tampereen yliopista oli huomannut, että
hallinnossa oli määräaikaista väkeä vakinaistettu
mutta ei tutkija- ja opettajakunnassa. Minna Jokela Turun yliopistosta
ihmetteli työttömyysturvan porsaanreikää: miten
tutkijan työssä määritellään, milloin
työt on loppu. Mikä on riittävä näyttö,
että on työmarkkinoiden käytettävissä?
- En näe estettä sille tulkinnalle, että henkilö
tekisi väitöskirjaa, jos sitä pystyy sivutyönä
tekemään ja pystyisi ottamaan työtä vastaan.
Käytännön pitäisi toki olla yhdenmukaista kaikissa
työvoimapiireissä. Hartikka lupasi, että asia otetaan
esille heidän koulutustilaisuuksissaan.
Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Klaus Sundbäck
esitti, että asiaa pohtimaan pitäisi asettaa työryhmä.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä teki ehdotuksia
apurahansaajien sosiaaliturvan parantamiseksi, nyt on ryhtynyt töihin
opetusministeriön nimeämä tutkijanuratyöryhmä.
Seuraavaksi olisi työministeriön vuoro miettiä keinoja
työttömäksi joutuvien väitöskirjantekijöiden
oikeudenmukaisen kohtelun edistämiseksi.
Kirsti Sintonen
(painetun lehden s. 16-19) |