Budapestin syksy

Täällä Unkarissa on juuri juhlittu vuoden 1956 kansannousun vuosipäivää ja muisteltu Imre Nagyn lyhyttä valtakautta, joka päättyi verisesti. Erityistä merkitystä päivä on tänä vuonna saanut siitä, että Unkari liittyi toukokuussa Euroopan Unioniin. Kaikki eivät suinkaan ole tästä tai järjestelmän muuttumisestakaan yksinomaan innoissaan. Yksi viime aikoina esillä ollut protestiryhmä on Unkarilaisen tulevaisuuden ryhmä (Magyar Jövõ Csoport). Se on nuoren Diána Bácfin johtama uusnatsiryhmittymä, joka ihannoi Unkaria 1944–45 hallinnutta fasistista Nuoliristipuoluetta. Muut poliittiset ryhmät ovat puolestaan protestoineet MJC:tä vastaan.

Monet sosiaaliset ongelmat ovat muutosten myötä kärjistyneet, Unkarin kansantaloudellinen asema kun on eurooppalaisittain katsottuna alhainen — keskiansiotaso on noin 500 euroa. Nähtäväksi jää, miten pian erot alkavat tasoittua. Yliopistosektorilla talousongelmat näkyvät selkeästi. Esimerkiksi Budapestin Eötvös Loránd -yliopistossa (ELTE) on ollut uhkana, että henkilökunnan palkoista leikataan yksi kuukausi pois. Tällä hetkellä lienee kuitenkin niin, että palkat pystytään maksamaan.

Palkkaleikkauksen tilalle on sen sijaan tullut uusia uhkia. Yksi on se, että yliopiston rakennuksia ei säästösyistä lämmitettäisi talvella. Toivoa vain sopii, että siinä tapauksessa talvesta tulisi leuto — talvi on kuitenkin täälläkin talvi, eikä rakennuksia ole erityisesti eristetty.

Toinen uhka koskee määräaikaisia työntekijöitä. Opettajille on lähetetty kysely, jossa tiedustellaan, onko heillä muita virkoja yliopistotyön lisäksi. Täkäläisen palkkatason alhaisuuden vuoksi (erityisesti julkisella sektorilla) monet tekevät lisätöitä. Nyt määräaikaisia uhkaa siis se, ettei määräyksiä uusita — eli heitto ulos yliopistosta.

Keskustelua täällä on herättänyt myös lakialoite kaksoiskansalaisuuden myöntämisestä. Aina sen jälkeen, kun Unkari menetti 72% maa-alueestaan ja sen myötä yli 60 % väestöstään vuonna 1920 solmitussa Trianonin (Versailles’n) rauhassa, on naapurimaissa olevien unkarilaisvähemmistöjen asema puhuttanut unkarilaisia. Asiasta järjestetään pitkän poliittisen kädenväännön jälkeen kansanäänestys joulukuussa. Jos kaksoiskansalaisuus tulee mahdolliseksi, sen kielteisenä seurauksena pelätään unkarilaisalueiden tyhjentyvän etenkin Vojvodinassa, Serbiassa, jossa unkarilaisväestön asema on ollut vaikea ja väestö on ollut koko ajan vähenemässä nuorten pyrkiessä parempiin olosuhteisiin.

Tilanne on toisenlainen esimerkiksi Slovakiassa, jossa on vastikään avattu unkarinkielinen yliopisto Komarnossa (entisessä Komáromissa). Tämän Selye János -yliopiston perustamisprosessi kesti viitisentoista vuotta ja aluksi siihen kuuluvat kasvatustieteellinen, kauppatieteellinen ja teologinen tiedekunta. Yliopiston perustaminen on merkittävä parannus Slovakian puolimiljoonaiselle unkarilaisvähemmistölle.

Lopuksi vähän kielisukulaisuudesta, joka tulee esiin aina uusia unkarilaistuttavuuksia tavattaessa. Kieliopillisten yhtäläisyyksien lisäksi sanotaan, että suomen ja unkarin sanastoissa on ehkä 200–300 sanaa, jotka juontuvat samasta juuresta. Kieltä oppiessa onkin mukava etsiä näitä yhtäläisyyksiä — sellaisten perinteisten sanojen kuin ‘kéz’, ´méz’, ‘vér’ ja ´víz’ lisäksi. Tähän mennessä havaintoja on ainakin sanoista ‘zsák’ (säkki), ‘fészek’ (pesä) ja ‘tucat’ (tusina). Kaupan kassajonossakin voi yrittää bongata uusia yhteyksiä eikä aika tule pitkäksi. Tämä kielisukulaisuus on täällä hyvin tiedossa ja sen kautta on helppo tuntea itsensä tervetulleeksi.

Szeretettel üdvözöljük — Tervetuloa! Tai epävirallisesti: Örülök, hogy eljöttetek — Kiva, kun tulitte.

FT Joel Kuortti toimii erikoistutkijana Suomen Akatemian projektissa Joensuun yliopiston vieraiden kielten laitoksessa ja on parhaillaan vierailulla Budapestissa. Hänen erikoisalansa on jälkikolonialistinen englanninkielinen—erityisesti intialainen—kirjallisuus ja kulttuuri.

(painetun lehden s. 23)