Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö:
Työnantajan toinen UPJ-tarjous on puutteellinen

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry antoi vastauksensa opetusministeriön toiseen tarjoukseen yliopistojen uudeksi palkkausjärjestelmäksi
2. joulukuuta.JUKO pitää tarjousta puutteellisena mm. sopimusmääräysten osalta. Myöskään kustannusvaikutus 7,24% ei riitä parantamaan yliopistojen palkkakilpailukykyä. JUKOn vastaus ohessa.

Opetusministeriön 21.11.2005 antama tarjous yliopistojen uudeksi palkkausjärjestelmäksi on edelleen puutteellinen mm. sopimusmääräysten osalta. JUKO katsoo, että pääsopijoiden valmistelema mallisopimus uusiksi palkkausjärjestelmiksi tulee olla lähtökohtana yliopistojen palkkausjärjestelmäsopimukselle. Mallisopimusta voidaan täydentää yliopistojen erityispiirteet huomioon ottaen.

Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukot perustuvat puutteelliseen ja tekniseen tehtävien vaativuuden arviointeihin. Henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointi tehtiin yliopistoissa niiden omien ilmoitusten mukaan siten, että arviointeja ei voida käyttää palkan
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö: Työnantajan toinen UPJtarjous on puutteellinen maksun perusteena.

Tarjouksen 21.11.2005 pohjalta ei ole tehtävissä luotettavia arvioita palkkausjärjestelmän oikeudenmukaisuuden ja kannustavuuden toteuttamiseksi.

Tarjouksen kustannusvaikutus

Tarjouksen kustannusvaikutus7,24% yliopistojen palkkasummasta ei vastaa JUKO ry:n näkemystä uuden palkkausjärjestelmän vastaukseksi yliopistojen palkkakilpailukyvyn parantamiseen. Valtion työnantajan selvitysten perusteella on voitu osoittaa, että erityisesti yliopistojen johtoja asiantuntijatehtävissä toimivien palkat ovat kilpailukyvyltään jääneet selkeästi jälkeen verrattuna valtion muuhun hallintoon. JUKO ry edellyttää, että uuden palkkausjärjestelmän avulla parannetaan johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivien palkkauksen suhteellista kilpailukykyä.

Sopimuksessa tulee osoittaa, että jokaisessa yliopistossa toteutuu vähintään xx,xx %:n kustannusvaikutus.

Allekirjoituspöytäkirjassa, ei sopimusmääräyksissä, tulee olla osana menettely uuden arvioinnin tulosten vaikutuksesta kustannuksiin.

Tarjouksen lähtökohta lisärahoituksen suuntaamisesta kaikille yliopistoille samansuuruisena ei poista palkkauksellisia epäkohtia ja yliopistojen välisiä palkkauksellisiaeroja. JUKO ry katsoo, että yliopistojen tulee voida korjata näitä epäkohtia myös nyt mukana olevaa rahoitussuunnitelmaa suuremmalla rahoitusosuudellaan, jotta mm. toisen kalleusluokan poistaminen uudistuksen yhteydessä tulisi mahdolliseksi.

Tarjouksen sisältämät vaativuussijoittelujen tekniset muutokset ovat aiheuttaneet suuria yliopistokohtaisia eroja.

Vaativuuden arviointi ja tasohinnoittelu

Järjestelmien tasohinnoittelua tarkasteltaessa on osoittautunut, että alimmat palkkatasot molemmissa järjestelmissä ovat lähes samat. Opetus- ja tutkimushenkilöstön alimmissa vaativuustasoissa tehtävien oleellinen vaativuuskriteeri on ylempi korkeakoulututkinto.
Muun henkilöstön järjestelmässä tämä vaativuuskriteeri lähtee tasolta 9. Tarjous ei vastaa JUKO ry:n mielestä kilpailukykyiseen palkkapolitiikkaan asiantuntija- ja johtotehtävissä. Tehtävien vaativuuden arviointi edellyttää vielä tarkistamisia.

Esimerkiksi tutkijan tehtäviä on sijoitettu summittaisella menetelmällä tehtävien vaativuuden arvioinnin sijasta teknisesti opetus ja tutkimushenkilöstön järjestelmän vaativuustasoille nimikkeen ja nykypalkan perusteella. Tämä on johtanut mm. siihen, että muun henkilöstön järjestelmässä arvioidut tutkimusapulaiset saisivat tarjouksen perusteella parempaa palkkaa kuin monet opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmään siirretyt tutkijat.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön keskikategorian vaativuustasojen sijoitteluongelmiin ei juurikaan ole tarjouksessa vastattu.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön ylimpien vaativuustasojen hinnoittelussa ja sijoittelussa esiintyy myös suuria ongelmia, jotka vaativat selvää korjausta.

Molemmissa järjestelmissä kaikkein ylin taso on sitä paitsi jätetty perusteettomasti kokonaan hinnoittelematta.

Molempien järjestelmien osalta on kriteerejä tarkistettava ja niiden käytön tueksi on laadittava riittävät ohjeet yliopistojen toisistaan poikkeavien tulkintojen välttämiseksi. Muun henkilöstön vaativuuskehikon ylimmät vaativuustasot ovat jääneet lähes kokonaan käyttämättä.

Suoritusarviointi

Henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin perusteet ovat muuttuneet opetus- ja tutkimushenkilökunnan osalta viime keväisen arvioinnin jälkeen. Kevään arvioinnit perustuivat ensimmäisen vaiheen arvioinnin vaativuustasoille. Vaativuustasoja ja niille sijoittelua on muutettu, josta syystä tarjouksen pohjalla olevat laskelmat eivät anna luotettavaa kuvaa tarjouksen arviointiin, koska se johtaisi suureen hajontaan sekä yliopistojen että eri henkilöstöryhmien osalta.

JUKO ry:n mielestä henkiosan kustannuslaskelmien tulee tässä vaiheessa perustua järjestelmäkohtaiseen vakioprosenttiin, jonka tulisi olla selvästi pienempi kuin aikaisemmin käytetyt 28 % ja 29,5 %.

Erilliset järjestelmät

21.11.2005 annettu toinen tarjoussisältää kaksi erillistä arviointijärjestelmää sekä tehtävien vaativuuden että henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin osalta. Tämän takia JUKOn mielestä tulee palkkausjärjestelmäuudistusta tarkastella myös kahtena erillisenä palkkausjärjestelmämahdollisuutena.

(Yksityiskohtaiset kommentit olivat vastauskirjeen liitteessä.)

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö
JUKO ry.

Työnantajan toisen tarjouksen 21.11. pääsisältöä:

• jotta sopimus tulisi voimaan 1.12.2005, neuvottelutulos on saavutettava joulukuun puoliväliin mennessä
• sopimuksen korotusvaikutus 7,24 % (edellisessä tarjouksessa 7,19%)
• sopimus olisi voimassa 1.12.2005 – 30.7.2007. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, sikäli kun joku sopimusosapuolista ei irtisano sitä viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.
• määräyksiä sovelletaan yliopistojen vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virkasuhteiseen tai työsopimussuhteiseen henkilöstöön
• sopimusta sovelletaan myös sellaisissa määräaikaisissa palvelussuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksittä liittyvissä osissa kestävät yli 12 kuukautta
• täydentävällä rahoituksella toteutettavien hankkeiden osalta uutta palkkausjärjestelmää sovelletaan tämän sopimuksen käyttöönottoajankohdan jälkeen alkavien hankkeiden määräaikaisiin palvelussuhteisiin
• työnantaja päättää kumpaa arviointijärjestelmää (opetus- ja tutkimushenkilöstön tai muun henkilöstön arviointijärjestelmä) henkilöön sovelletaan
• arviointikeskustelut käydään vuosittain, opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta vähintään kolmen vuoden välein
• henkilökohtainen palkanosa on enintään 50% kulloinkin maksettavasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta
  

Työnantajan tarjous löytyy kokonaisuudessaan liittojen www-sivustoilta.