Joka neljännen akavalaisen palkkaus perustuu työn arviointiin

Työn vaativuuden arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien käyttö on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. AKAVAn työmarkkinatutkimuksen mukaan arviointijärjestelmä
on käytössä jo joka neljännen kokopäivätyötä tekevän akavalaisen työpaikalla.

Uudet palkkausjärjestelmät ovat yleistyneet niin valtion virastoissa, kunnissa kuin yksityisellä sektorilla. Yleisintä työnarviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien käyttö on valtio- tai kuntaenemmistöisissä yrityksissä. Valtion virastoissa ja laitoksissa lähes joka kolmas AKAVAn työmarkkinatutkimukseen (2004) vastaaja ilmoitti kuuluvansa uuden palkkausjärjestelmän piiriin. Myös joka kolmannella yksityisissä yrityksissä työskentelevistä oli omalla työpaikallaan käytössä jokin työn vaativuuden arviointijärjestelmä.
Kunnissa ja kuntayhtymissä kehitys on ollut nopeaa. Vuonna 2001 viisi prosenttia vastaajista edusti työpaikkoja, joissa jo sovellettiin työn vaativuuden arviointia. Kolme vuotta myöhemmin vastaava
luku oli 23 prosenttia.

Työnarviointijärjestelmien käyttöön ja kehittämistyön etenemistahtiin vaikuttaa se, miten eri alojen virka- ja työehtosopimukset velvoittavat työnantajia uudistamaan palkkausjärjestelmiään. Yksityisellä sektorilla YTN:n ja rahoitusalan sekä YTN:n ja metallityönantajan välisten työehtosopimusten piiriin kuuluvista akavalaisista joka toisen vastaajan työpaikoilla sovelletaan työn arviointiin perustuvaa palkkausjärjestelmää. Luonnollisesti myös niissä valtion virastoissa, joissa jo on luovuttu vanhojen palkkaluokkien käytöstä lähes kaikki vastaajat kuuluvat uuden palkkausjärjestelmän piiriin. Kuntien teknisten sopimuksen piiriin kuuluvista kaksi kolmesta ilmoitti työpaikkansa palkkausjärjestelmän perustuvan työn arviointiin. KVTESiin kuuluvien vastaava osuus oli 57 %.

Työpaikkakohtaiset järjestelmät yleisimpiä

Käytettyjen arviointijärjestelmien kirjo on suuri.Kunnissa käytetty yleisin järjestelmä on kunnan virka- ja työehtosopimuksessa sovittu järjestelmä. Valtion virastoissa ja laitoksissa järjestelmien kirjo on laajempi. Virastojen itse kehittämien järjestelmien lisäksi käytössä tai kehitteillä on Palkkavaaka-, Columbus- ja Hay -järjestelmät. Yksityisissä yrityksissä käytetään omien järjestelmien lisäksi eniten IPEja Hay -järjestelmiä.

Niistä vastaajista, joiden työpaikoilla sovelletaan tai kehitetään jotakin työnarviointijärjestelmää, joka kolmas ilmoitti, ettei tiedä mistä järjestelmästä on kysymys.

Kokemukset soveltuvuudesta vaihtelevat

Työn vaativuuden arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien käyttö on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Arviointijärjestelmä on käytössä jo joka neljännen kokopäivätyötä tekevän akavalaisen työpaikalla.

Suurin osa akavalaisista kokee, että oman työpaikan
työnarviointijärjestelmä soveltuu työn vaativuuden mittaamiseen tyydyttävästi. Vain hyvin harva on sitä mieltä, että järjestelmä soveltuu erittäin hyvin. ‘Soveltuu hyvin’ ja ‘Soveltuu erittäin huonosti’ -vaihtoehdot erottelevat kuitenkin jossain määrin järjestelmien
soveltuvuutta. Keskimäärin tyytyväisimpiä vastaajat ovat Hay-järjestelmän ja työpaikalla kehitetyn oman järjestelmän soveltuvuuteen.

Ennen kuin eri järjestelmien soveltuvuudesta voidaan tehdä johtopäätöksiä, tulisi eri järjestelmien vaativuustekijöiden soveltuvuutta tarkastella täsmällisemmin vakioimalla työt tarkemmin esimerkiksi sen mukaan toimiiko vastaaja esimies- vaiko asiantuntijatehtävissä. Vastaajien arvioon vaikuttaa varmasti myös se tapa, jolla työn arviointia on työpaikalla toteutettu.

Tietoa uudesta palkkausjärjestelmästä kaivataan lisää

Yksi kolmesta vastaajasta, joiden työpaikalla käytettiin työn arviointia, katsoi, että oli saanut riittävästi tietoa oman työnsä arviointiin liittyvistä tekijöistä. Tiedonkulkuun tyytyväisiä oli eniten valtion virastoissa ja laitoksissa. Tyytymättömyyttä tiedonkulusta esiintyi eniten kunnissa sekä yksityisissä yrityksissä.

Ne vastaajat, joiden työpaikoilla vasta oltiin kehittämässä uutta palkkausjärjestelmää, olivat ymmärrettävästi edellisiä tyytymättömämpiä tiedon saantiin. Riittävästi tietoa uudesta järjestelmästä koki saaneensa vain 15% vastaajista.

Kokemuksen tiedon riittämättömyydestä tekee ymmärrettäväksi muun muassa se, että useampi kuin joka toinen vastaaja ilmoitti, ettei henkilöstö ollut mukana arviointijärjestelmän kehittämistyössä.

Katso taulukko

Teksti: Ulla Aitta, tutkija, AKAVA
AKAVAn kiertoartikkeli, Akavalainen 5/2005

Asiantuntijoiden arviointi vaikeaa valtiolla

- Valtiolla asiantuntijatehtävissä toimivat ovat kriittisimpiä uusien arviointijärjestelmien suhteen, koska asiantuntijatehtävien vaativuutta on melko vaikeaa arvioida, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn neuvottelupäällikkö Arja Vehmas.

Valtion sektorilla noin 60 prosenttia henkilöstöstä on uusien palkkausjärjestelmien piirissä. Virastoista mukana on jo 80 prosenttia. Suurimmalla eli yliopistosektorilla neuvottelut venyivät yli alunperin asetetun marraskuun lopun takarajan.

Vehmaksen mielestä tiedonkulku on valtiolla ollut avointa koko uudistustyön ajan.

- Neuvottelijoina ovat yleensä luottamusmiehet, jotka hallitsevat jäsenkenttänsä myös tiedottamisen osalta. Valtion palkkausjärjestelmäsopimukset tarkistetaan JUKOn valtion neuvottelukunnassa ja niitä käsitellään useimpien järjestöjen päättävissä elimissä, joten tieto kulkee myös tätä kautta.

Vehmas uskoo, että koko julkisen sektorin henkilöstö on työn arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien piirissä vuonna 2006.