Tieteen
päivien paneeli:
Lisää riskinottokykyä ja tutkijoille turvatumpi ura
Tutkimusrahoitusta lisää valtion pussista,
tutkijoille turvatummat uranäkymät ja riskinottokykyä nykyistä enemmän.
Näitä toivottiin tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita
pohtivassa paneelikeskustelussa Tieteen päivillä. Opetusministeri
lupasi valoa rahoitusnäkymiin valtion omaisuuden myyntituloista.
Tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita pohdittiin
Tieteen päivien paneelikeskustelussa 14. tammikuuta Helsingin
yliopiston pienessä juhlasalissa. Opetusministeri Tuula
Haatainen aloitti keskustelun lupaamalla lisätä valtion
osuutta tutkimusrahoituksesta. Tavoitteena on julkisen tutkimusrahoituksen
kasvattaminen seitsemällä prosentilla vuodessa.
- Tämän rahoittamiseksi on voitava käyttää valtion
omaisuuden myyntituloista voittoja nykyistä enemmän.
Hallituksessa aiemmin sovittua voitontuloutussuhdetta on muutettava.
Mihin muuhun kuin osaamisen vahvistamiseen näitä tuloja
kannattaisi käyttää, Haatainen kysyi.
Keskeisenä ongelmana tieteen rahoituksessa on Haataisen
mukaan rahoituksen lyhytjänteisyys sekä tutkimus- ja
yliopistoverkon hajanaisuus. Opetusministeri piti tärkeänä selvitysmies
Jorma Rantasen esittämien toimenpide-ehdotusten viemistä eteenpäin.
- Rahoituksen pitkäjänteisyyteen on muutenkin kiinnitettävä huomiota,
sillä se liittyy myös tutkijoiden työsuhteiden
luonteeseen. Työsuhteiden kehittämistä pohtivalta
työryhmältä odotan konkreettisia tuloksia, joiden
avulla tutkijanuran houkuttelevuutta voitaisiin lisätä.
On päästävä käytäntöihin,
joissa on jatkuvuutta.
Tohtorikoulutuksen laatu arviointiin
Tutkijoiden asemaan, uranäkymiin sekä tohtorikoulutuksen
tilaan kiinnittivät huomiota myös muut panelistit.
Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja Ossi. V. Lindqvist
kertoi, että neuvosto on aloittamassa tohtorikoulutuksen
laadun arviointia.
- Tohtorikoulutus on laajentunut mahdottomasti. Tutkimuksen
määrärahojen pitäisi kasvaa ja työmarkkinakysymykset
nousevat yhä merkittävämpään asemaan.
Ammattikorkeakoulut ovat hoitaneet yliopistoja paremmin työelämään
sijoittumiskysymykset.
- Tohtorikoulutuksessa on pyrittävä parempaan yhteistyöhön
yritysten kanssa. Tässä tarvitaan nyt uutta ryhtiä koulutukseen
on otettava mukaan uusia sisältöjä, mm. liiketalousosaamista.
Paneelin puheenjohtajana toiminut kansleri Risto Ihamuotila
kysyi panelisteilta, pitäisikö tohtoreiden olla enemmän
generalistitohtoreita? Hän oli kuullut monien yritysjohtajien
sanovan, että tohtorit ovat liian kapea-alaisia.
- Linjassa pätevöidytään eikä esikunnassa.
En lähtisi laskemaan tohtoreitten arvostusta, totesi tähän
yrityselämää edustava Premix Oy:n hallituksen
puheenjohtaja Antti Kiikka. Hän on myös jäsenenä Valtion
tiede- ja teknologianeuvostossa.
Opetusministeri Haatainen korosti, että valmistuvien tohtoreitten
pitää työllistyä yhä enemmän yrityssektorille.
Niissä pitää ymmärtää koulutuksen
sisältö.
- Koulutuksen laadusta ei pidä tinkiä, mutta valmiuksia
esimerkiksi markkinointiosaamista voi lisätä.
- Kun maisterit on pantu putkeen, sitten sinne pannaan myös
tohtorit. Yleensäkin tutkinnoissa on tapahtunut tietynlaista
inflaatiota: entisaikojen ylioppilas vastaa maisteria ja kohta
maisteri tohtoria, kommentoi paneelin nuorin jäsen VTM Elina
Moisio. Hän on toiminut ennen mm. SYL:n puheenjohtajana.
Ossi Lindqvistin mielestä yksi tohtoreitten työllistymistä haittaava
tekijä on se, että he tulevat liian myöhään
työmarkkinoille. Hän toivoi lisäkoulutusta myös
tohtoreitten kouluttajille.
Rahoitusmalliin aika saada muutosta
Määrään perustuvat tulostavoitteet saivat
panelisteilta moitteita.
- Riskinottokykyä kaivataan lisää, mutta tulostavoitteiden
rakentuminen määrälle estää riskien
ottamista, totesi Elina Moisio. Nykyiset mallit eivät hänen
mielestään palvele nuorten tutkijoiden asiaa.
Moision huolen jakoi professori, Helsingin yliopiston biotekniikan
instituutin johtaja Mart Saarma.
- Riskinottokykyä on tärkeää lisätä ja
rahoitusmalliin on aika saada muutosta. Väitöskirjasysteemi
tukee määrällistä ei laadullista kehitystä.
- Tutkimuksen tekeminen pelkästään tutkintoa
varten kahlitsee riskien ottamista, lisäsi tähän
professori Lindqvist.
Opetusministeri Haatainen kertoikin, että ministeriö on
asettanut työryhmän pohtimaan tulosohjausjärjestelmän
kehittämistä.
Teksti: Kirsti Sintonen
Kuvat: Ari Aalto
(painetun lehden s. 8 - 9)
|