|
Tieteen päivien paneeli: TUPO ja valtion sopimusViime vuoden lopulla syntynyttä tulopoliittista kokonaisratkaisua ja pääasiassa sen perusteella tehtyä valtion sopimusta on pidettävä yleisesti ottaen oikean suuntaisena. Pitkän sopimuskauden aikaiset yleiskorotukset ovat lähes prosentuaalisia. Ratkaisuihin ei liity kovin paljoa ns. solidaarisuuseriä. Valtion sopimuksen mukaan palkkapolitiikkaa kehitettään ja edistetään UPJ:tä. Valtion A -palkkaluokista luopuminen toteutuu kuluvan vuoden aikana. Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ajalle 16.2.2005-30.9.2007 varmistui 16.12.2004. Valtiolla oli hyväksytty 15.12.2004 pääasiassa tuporatkaisun mukainen valtion virkaehtosopimus samalle kaudelle kuin tuporatkaisu on tehty. Keskusjärjestö AKAVAssa pidetään tupon mukaisia korotuksia oikeansuuntaisina. Maaliskuun 2005 alusta tuleva yleiskorotus on lähestulkoon prosentuaalinen. Euromääräisen ja prosentuaalisen korotuksen taitepiste on 1582 euroa, jonka ylittäviin palkkoihin tulee 1,9 %:n korotus. Samasta ajankohdasta tulee 0,6 %:n liittoerä. Vuoden 2006 kesäkuusta tuleva yleiskorotus on kokonaan prosentuaalinen ollen 1,4 %. Kokonaan prosentuaalista yleiskorotusta tupohistoria ei ole aikaisemmin tuntenut. Samasta ajankohdasta tulee 0,4 %:n liittoerä. Niinikään kesäkuun alusta 2006 tulee tasa-arvoerä, joka jakautuu naispalkkaerään ja matalapalkkaerään. Tasa-arvoerän vaikutus ei ole suuri. Tuporatkaisuun liittyy indeksiehto ja ansiovertailulauseke.
Tupon muita vaikutuksia Palkankorotusten lisäksi tuporatkaisuun liittyy muita elementtejä. Veronkevennykset merkitsevät, että muutaman seuraavan vuoden ajan nettoansiokehitys tulee olemaan prosentuaalisesti suhteellisen tasaista eri tuloluokissa. Tätä on osaltaan “vesittämässä” se tosiasia, että jo aikaisemmin on päätetty palkansaajien eläkemaksun korottamisesta 53 ikävuotta täyttäneille. Tuporatkaisun perusteella kehitetään muutosturvaa. Mikäli työsuhde on päättynyt taloudellisesta tai tuotannollisista syistä ja saman työnantajan palveluksessa on oltu vähintään kolme vuotta, tulee palvelussuhteen päättyessä työvoimatoimiston laatia työllistämisohjelma. Tämä koskee myös peräkkäisiä määräaikaisia työsuhteita. Samalla maksetaan korotettua koulutustukea, jonka rahoittaa työnantaja. Osittain tuporatkaisuun liittyen maan hallitus on tehnyt periaatepäätöksen siitä, että ensi keväänä tehtävässä valtion talousarvion kehityspäätöksessä otetaan huomioon korostetusti koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminta. Myös eduskunta on edellyttänyt vastaavaa hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion. Mainitut kannanotot merkinnevät yliopistoille ja tutkimukselle voimavaralisäyksiä ns. kilpailutettuna rahana. Kannanotot eivät merkinne perusvoimavarojen lisääntymistä.
Valtion sopimus Valtionsektorin neuvotteluja leimasi suurelta osin uuteen palkkausjärjestelmään (UPJ) liittyvät kysymykset. Valtion ratkaisut merkitsevät UPJ:n vauhdittamista huomattavasti. Vuoden 2005 maaliskuun alusta tuleva yleiskorotus siirretään A-palkkataulukoihin. Tämä on ilmeisesti viimeinen kerta kun A-palkkataulukoihin tulee korotuksia. Tuporatkaisun mukaiset 1.3.2005 ja 1.6.2006 tulevat liittoerät samoin kuin 1.6.2006 tuleva tasa-arvoerä siirretään valtiolla UPJ:n rahoittamiseen. Tasa-arvoerän siirtäminen UPJ:n rahoittamiseen merkitsee mm. sitä, että valtiolla ns. solidaarisuuserien vaikutus jää hyvin vähäiseksi. Ennen UPJ:n toteutumista maksamatta jäänyt liittoerä maksetaan kertakorvauksena UPJ:n toteutuessa. Valtion sopimus merkitsee myös matkustussääntöön
muutosta. Täyden päivärahan aikaraja on muutettu
12 tunnista 10 tuntiin ja osa-päivärahaan aikaraja 8
tunnista 6 tuntiin. Muutokset vastaavat verohallituksen käytäntöä.
Matkakustannuksen korvausmääriin on tullut muutoksia
1.1.2005 alkaen. Kokopäiväraha on muuttunut 29 eurosta
30 euroon, osapäiväraha 13 eurosta 14 euroon ja kilometri-korvaus
38 sentistä 40 senttiin.
UPJ ja A -palkkaluokista luopuminen UPJ:n käyttöönottaminen tulee merkitsemään A-palkkaluokista luopumisesta samoin kuin kaikista A-palkkaluokka sidonnaisista lisistä luopumista. Valtion uusi sopimus merkitsee kuitenkin myös sitä, että A -palkkaluokista luovutaan tietyn aikataulun mukaisesti joka tapauksessa. Yliopistojen osalta A-palkkaluokista luopuminen tapahtuu joulukuun 2005 alusta, vaikka UPJ:tä ei olisi otettu vielä käyttöön yliopistoissa. Suunnitelmissa kuitenkin on, että yliopistojen UPJ:kin tulee voimaan tuolloin. Luovuttaessa A-palkkaluokista ja A-palkkaluokkasidonnaisista eristä, henkilön luopumishetkellä saama palkka euromääräistetään ja hän ryhtyy saamaan tätä palkkaa, jos siis UPJ ei ole vielä käytössä. Euromääräistettyyn palkkaan ei tällöin tule ennen UPJ:n käyttöönottoa mitään uusia lisiä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että uudet ikälisät, määrävuosikorotukset ja pätevyyslisät jäävät saamatta. Tämä saattaa tuntua rankalta. Valtion ratkaisuun liittyy myös valtionhallinnon palkkapolitiikan kehittäminen. Sopimuksen mukaan palkkausjärjestelmän kehittämiseen varataan riittävä osa käytettävissä olevista määrärahoista. Tämä on positiivinen lausuma, jonka sisältö konkretisoituu myöhemmin siellä, missä UPJ on otettu käyttöön. UPJ:tä viedään nyt läpi kovalla voimalla ja monin keinoin.
Työmarkkinaratkaisujen arviointia Syntyneet työmarkkinaratkaisut ovat kestoltaan melko pitkiä. Sopimuskorotukset ovat suhteellisen maltillisia. Ratkaisuilla on parannettu taloudellisen vakauden edellytyksiä. Tupoa ja siihen pääasiassa perustuvaa valtion sopimusta
on pidettävä hyvin kohtuullisena verrattuna varsinkin
aikaisempiin tupoihin. Yleiskorotukset ovat lähes prosentuaalisia.
Suurelle osalle akateemisista työtekijöistä vähämerkityksellisten
solidaarisuusosien vaikutukset eivät ole suuria. Valtion palkkapolitiikan
kehittäminen ja odotettavissa olevat yliopistojen ja tutkimuksen
voimavaralisäykset luovat uusia mahdollisuuksia. Mikäli
UPJ:n tulo syystä tai toisesta viivästyy, merkitsee se
monelle odotettavissa olleen lisän saamatta jäämistä.
Ilman UPJ:n käyttöönottoa tilanne muodostuisi monelle
pidemmän päälle sietämättömäksi. Jorma Virkkala
|
