Tieteenalojen tuloksellisuudessa selviä eroja

Yliopistojen ja eri tieteenalojen tuloksellisuuden välillä on selviä eroja. Kun sekä koulutus- että tutkimustulokset ja käytetyt resurssit otetaan huomioon, tieteenaloista tuloksellisimmaksi osoittautuu lääketiede, mutta ehkä hieman yllättäen kärkisijoilta löytyvät myös yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat. Monialaiset yliopistot ovat yliopistorankingin kärjessä.

Professori Osmo Kivisen ja tutkija Juha Hedmanin tutkimus tieteenalojen ja yliopistojen tuloksellisuudesta Suomessa selvittää kuinka paljon tuloksia kukin tieteenala ja yliopisto saamillaan panoksilla saa aikaan. Tutkimus julkistettiin 19. tammikuuta.

Tutkimuksen aineisto on kerätty Opetusministeriön KOTA-tietokannasta vuosilta 1999-2003. Kaikki tieteenala-, yksikkö-, ja yliopistokohtaiset tarkastelut on suhteutettu koko yliopistolaitoksen panoksiin ja tuloksiin. Panoksiksi on laskettu budjetoidut opetusvirat, tila-, palkka-, sekä muut kustannukset ja tuloksiin tutkinnot, tieteelliset julkaisut ja ulkopuolinen rahoitus.

- Tulosten suhteuttaminen panoksiin tekee tästä tutkimuksesta tasapuolisemman kuin jotkut aiemmat selvitykset ovat olleet, kommentoi tutkimustapaa professori Osmo Kivinen.

Lääketiede kärjessä, luonnon- ja yhteiskuntatieteet kintereillä

Kun tuloksellisuutta katsotaan yliopistojen perustehtävissä, siis tieteellisessä tutkimuksessa ja sen varaan rakentuvassa koulutuksessa, tuloksellisimmaksi osoittautuu lääketiede, joka saa kasvatustieteen arvoon suhteutetuksi kertoimekseen 10, seuraaviksi sijoittuvat luonnontiede kertoimella 8 ja yhteiskuntatiede kertoimella 7. Humanistinen ala saa kertoimekseen 3, tekniikka ja kauppatiede kummatkin 2 ja kasvatustiede 1.

Se, että lääketiede on ykkönen, ei ole professori Kivisen mielestä mikään yllätys. Niin on käynyt monissa muissakin selvityksissä.

- Lääketieteen puolella tehdään sekä tutkimus- että koulutushomma hyvin. Näinhän yliopistoissahan pitäisikin toimia: opetuksen tulee perustua tutkimukseen.

Kivisen hieman yllätti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden pärjääminen.

- Ne eivät ole ihan kärjessä, mutta eivät missään kohtaan ihan hännilläkään. Monissa paikoin tehdään hyvää tulosta pienillä panoksilla.

Kasvatustieteitä painaa listalla alas opettajankoulutuksen volyymi. Jos otettaisiin huomioon pelkästään kasvatustieteen laitokset, ne pärjäisivät Kivisen mukaan rankingissa paremmin.

Tarkasteltaessa pelkästään tieteellistä toimintaa tuloksekkaimmaksi tieteenalaksi osoittautuu niinikään lääketiede, mutta toiseksi nousee luonnontiede. Yhteiskuntatiede sijoittuu kolmanneksi. Teknilliset ja humanistiset tieteet jäävät tässä tuloksiltaan jonkin verran panososuuksiensa alle, kauppa- ja kasvatustieteet jäävät jo huomattavasti selvemmin.

Helsingin yliopisto selvästi tuloksekkain

Otettaessa koulutus- ja tutkimustehtävien koko kirjo lukuun ylivoimaisesti tuloksekkaimmaksi yliopistoksi osoittautuu Helsingin yliopisto, seuraavina tulevat Turku, Jyväskylä, Tampere, Oulu ja Kuopio. Rajatummin tarkasteltuna perustehtävissä tuloksekkaimmiksi osoittautuvat Turku, Helsinki, Oulu, Kuopio ja Jyväskylä. Yksialaisista parhaita ovat Sibelius-Akatemia ja Teknillinen korkeakoulu. Kun sekä toiminnan volyymi että alavalikoima otetaan huomioon, monialaisten yliopiston kuuden kärjeksi muodostuu Helsinki, Turku, Oulu, Jyväskylä, Åbo Akademi ja Kuopio. Kärkeen sijoittuneilla lienee myös parhaat edellytykset menestyä yliopistojen välisessä kansainvälisessä kilpailussa.

Koulutusta ja tutkimusta koskevat tuloksellisuusanalyysit osoittavat, että yli puolet (13) yliopistoista yltää siinä mielessä tuloksellisiksi, että ne tekevät vähintään panososuuttaan vastaavat tulokset. Mitä tieteenalayksiköihin tulee, ankarilla kriteereillä arvioituna vajaa kolmannes tarkastelluista 66 tieteenalayksiköstä yltää tieteellisesti erityisen tuloksellisiksi.

Kärkitusinaan yltävät, kun alojen väliset erot on kontrolloitu, TY-lääk, ÅA-luonn, KuY-lääk, JY-luonn, KuY-luonn, TaY-yht, TY-luonn, HY-yht, ÅA-tekn, ÅA-yht, TY-yht ja JY-yht. Kun kriteerejä väljennetään enää vajaa neljännes yksiköistä jää alle tuloksellisuuskriteerin; samalla seitsemän kärkeen nousee viisi lääketieteen yksikköä.

Osmo Kivisen ja Juha Hedmanin tutkimus Yliopistolaitoksen tuloksellisuus Suomessa 1999-2003 on ilmestynyt Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen raportteja -sarjassa.

Työryhmä kehittämään yliopistojen tulosohjausta

Opetusministeriö on asettanut työryhmän kehittämään ministeriön ja yliopistojen välistä tulosohjausjärjestelmää ja toimintamenorahoituksen muodostumisperusteita sopimuskaudelle 2007-2009. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi syyskuun loppuun mennessä.

Yliopistojen toimintaympäristössä on tapahtunut viime vuosina muutoksia, jotka edellyttävät nykyisten tulosohjauskäytäntöjen arviointia tulossopimuskauden 2004-2006 päättyessä. Yleisenä tavoitteena tulee hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan linjausten mukaisesti olla julkisen hallinnon ja palvelujen saatavuuden, laadun, tuottavuuden ja tehokkuuden lisääminen. Valtionhallinnon tilivelvollisuus- ja tulosohjausuudistus ja uusitut talousarviosäännökset edellyttävät tulosohjauksen terävöittämistä ja seurantamenettelyjen kehittämistä ja tehostamista. Tulosohjausta kehitettäessä on otettava huomioon myös yliopistolain muutokset.

Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia tulosohjausjärjestelmän kehittämiseksi sekä tarkistaa yliopistojen toimintamenojen rahoitusjärjestelmän muodostumisperusteet ottaen huomioon yliopistojen toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen rinnalla toimintaympäristön muutoksista seuraavat haasteet.

Työryhmän puheenjohtajana toimii Markku Mattila opetusministeriöstä ja työryhmän jäseninä ovat rehtori Gustav Björkstrand (Åbo Akademi), rehtori Lauri Lajunen (Oulun yliopisto), rehtori Markku Lukka (Lappeenrannan teknillinen yliopisto), rehtori
Tapio Reponen (Turun kauppakorkeakoulu), vararehtori Marja Makarow (Helsingin yliopisto), vararehtori Arja Ropo (Tampereen yliopisto), vararehtori Timo Tiihonen (Jyväskylän yliopisto), hallintojohtaja Päivi Nerg (Kuopion yliopisto), palveluyksikön johtaja Eija Somervuori (Sibelius-Akatemia) ja opetusneuvos Hannele Hermunen (opetusministeriö). Työryhmän sihteereinä toimivat neuvotteleva virkamies Juhani Dammert, opetusneuvos Jorma Karhu, korkeakouluneuvos Anita Lehikoinen, ylitarkastaja Iiris Patosalmi ja opetusneuvos Ari Saarinen opetusministeriöstä.

Työryhmän rinnalla toimii tutkijaryhmä, joka selvittää eräissä
keskeisissä vertailumaissa käytössä olevia rahoitusmalleja ja ohjauskäytänteitä, arvioi näiden toimivuutta suomalaisesta näkökulmasta ja tekee tältä pohjalta kehittämisehdotuksia työryhmän käyttöön.

Suunnittelun ja seurannan kehittämiseksi opetusministeriö on jo käynnistänyt yliopistojen ohjausta tukevan tietojärjestelmän (KOTA) kehittämistyön, jonka yhteydessä selvitetään myös yliopistoissa käytössä olevia tunnuslukuja ja niiden hyödyntämistä osana opetusministeriön ja yliopistojen välistä ohjausta.

(painetun lehden s. 16 - 18)