Professoriliiton toiminnan painopisteitä vuonna
2005
Yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon
liittyvä edunvalvonta on liiton toiminnan keskeinen tehtävä alkavan
vuoden aikana. Työ palkkausjärjestelmän kehittämisessä jatkuu
myös tulevina vuosina. Yliopistojen opetushenkilökunnan
palkkausjärjestelmässä on kymmenen tehtävien
vaativuuden mukaan porrastettua vaativuustasoa, jonka ylimmille
tasoille professorit sijoittuvat. Henkilökohtaista työssä suoriutumista
arvioidaan vuosittain tuloksellisuuden ja työn laadun perusteella.
Professoreilla on jo kokemusta arvioinnista tutkijakoulutuslisien
jaossa. Professorien tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen
suoriutumisen arvioinnissa tulee arvioijilla olla riittävä asiantuntemus.
Palkkausjärjestelmän toteuttaminen edellyttää huomattavia
lisäresursseja, joiden saamiseen liitto vaikuttaa aktiivisesti.
Liiton keskeinen edunvalvontatavoite on koulutuksen, osaamisen
ja vastuun parempi huomioiminen palkkauksessa. Yliopistojen johto-
ja asiantuntijatehtävien palkkakilpailukykyä tulee vahvistaa
suhteessa yleisiin työmarkkinoihin. Virkaehtosopimuksissa
tavoitellaan prosentuaalista korotusrakennetta.
Professoriliitto osallistuu aktiivisesti yliopistojen virkarakenteen
ja tutkijanuran kehittämiseen. Yliopistojen virkarakenteen
tulee olla kannustava ja tunnistaa erilaiset tehtävät.
Professoriksi tuleminen edellyttää professorin virkaa,
johon nimittäminen on lähtökohtaisesti pysyvää.
Professoriliitto seuraa yliopistojen kokonaistyöaikajärjestelyjä.
Niiden tulee olla yksikertaisia ja joustavia. Työsuunnitelmien
merkitys kasvaa uuden palkkausjärjestelmän tullessa käyttöön.
Professoriliitto pyrkii vaikuttamaan tutkimuksen ja yliopistojen
voimavarojen myönteiseen kehitykseen eri kanavia pitkin. Vähimmäistavoite
on, että tutkimuksen ja yliopistojen voimavaroja lisätään
Valtion tiede- ja teknologianeuvoston suosituksen mukaisesti.
Yliopistokeksintöjen lainsäädäntö on
muuttumassa. Liiton tavoitteena on professorien ja ja muiden yliopistokeksijöiden
etujen turvaaminen keksintöoikeuksien lainsäädännöllisissä uudistuksissa.
Liiton osastojen toiminnan tehostamista tuetaan erityisesti uuden
palkkausjärjestelmän käynnistymisvaiheessa. Sisäistä tiedonvälitystä parannetaan
ja jäsenpalveluihin sekä jäsenhankintaan panostetaan.
Liiton tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä ja
toimivaa yhteistyötä muiden yliopistoalan järjestöjen
kanssa.
Tapani Pakkanen
puheenjohtaja
Professoriliiton hallitus 2005
Puheenjohtaja
Tapani Pakkanen
kemian professori
Kemian laitoksen johtaja
Joensuun yliopisto
Varapuheenjohtaja
Terttu Katila
kotieläinten lisääntymistieteen professori
Kliinisen eläinlääketieteen laitos
Helsingin yliopisto
Hallituksen varsinaiset jäsenet
Guy Ahonen
henkilöstötalouden professori,
Johtamisen laitos
Svenska handelshögskolan
Timo Kalema
rakennusten energiatekniikan professori
Energia- ja prosessitekniikan laitos
Tampereen teknillinen yliopisto
Risto Laitinen
epäorgaanisen ja analyyttisen kemian professori
Kemian laitos
Oulun yliopisto
Kari Juhani Peltonen
professori, kasvatustiede, erityisesti käsityökasvatus
Rauman opettajankoulutuslaitos
Turun yliopisto
Eero Puolanne
lihateknologian professori
Elintarviketeknologian laitos
Helsingin yliopisto
Maarit Valo
puheviestinnän professori
Viestintätieteiden laitos
Jyväskylän yliopisto
Hallituksen varajäsenet
professori Marjukka Anttila (TUKK/EELA)
professori Jorma Skyttä (TKK)
professori Salme Näsi (Tampereen yliopisto)
professori Hannu Raunio (Kuopion yliopisto)
professori Jarmo Partanen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto)
professori Terttu Utriainen (Lapin yliopisto)
Lisätietoja:
www.professoriliitto.fi
Tieteentekijöiden liiton
toiminnan painopisteitä vuonna
2005
Kuluvaa vuotta voidaan eräässä mielessä pitää suomalaisen
yliopisto- ja tiedemaailman kohtalon vuotena.Käynnissä on
kaksi merkittävää hanketta, jotka onnnistuessaan
selvästi parantavat tieteentekijöiden asemaa. Jos uudistukset
sen sijaan epäonnistuvat, on vaarana se, että myös
tiedemaailman osalta Suomi eurooppalaistuu kyseenalaisella tavalla.
Tässä yhteydessä eurooppalaistuminen tarkoittaa
ennen kaikkea tieteentekijöiden ja tutkijoiden rekrytoimisen
vaikeutumista, mikä on havaittu jo useissa Euroopan unionin
jäsenvaltioissa.
Eräässä mielessä kuluvan vuoden painopisteistä molemmat
liittyvät rekrytoimiseen. Siirtyminen yliopitoissa uusiin
palkkausjärjestelmiin, joissa palkkaus ei enää määrity
työssäoloajan pituuden mukaan, sisältää mahdollisuuksia
oikeudenmukaisemmalle ja kilpailukykyisemmälle palkkaukselle.
On syytä pitää mielessä, että eräänä pontimena
valtio työnantajan innolle muuttaa palkkausjärjestelmiä on
ollut huoli pätevän työvoiman rekrytoinnista suurten
ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Palkkakilpailukyvyn
osalta yliopistot eivät ole olleet kilpailukykyisiä palkanmaksajia
ainakaan asiantuntija- ja johtotehtävissä toimiville.
Tieteentekijöiden liitto pyrkiikin vaikuttamaan siihen, että todetut
epäkohdat poistetaan kuluvan vuoden aikana. Käytännön
toteutuksessa on pidettävä huoli siitä, että palkkauksen
perusteet ovat läpinäkyvät ja ymmärrettävät,
ja että kukin työntekijä tietää miten
voi omaa palkkaustaan omin toimin parantaa.
Toinen, ja tulevaisuuden kannalta vieläkin tärkeämpi,
hanke on vireillään oleva tutkijanuran kehittämishanke.
Nykyisen tutkijanuran epäkohtia ovat yliopistojen kehittymättömät
virkarakenteet, post doc -tasoisten paikkojen puute, tutkimusrahoituksen
epävarmuus, huono palkkaus, määräaikaiset palvelussuhteet.
On syytä kysyä, onko suomalaisella yhteiskunnalla tai
edes tiedemaailmalla varaa siihen, että korkeimmin koulutetuille
tarjotaan vain epämääräisiä lupauksia
todellisten uramahdollisuuksien sijaan. Tutkijanuratyöryhmään
kohdistuukin suuria odotuksia ja työryhmän työtä seurataan
tarkasti kuluvan vuoden aikana.
Muita esillä pidettäviä ja toimintaa suuntavia
asioita ovat valitettavasti edelleen määräaikaisuuskysymykset
ja apurahalla työskentelyyn liittyvät ongelmat. Tieteentekijöiden
liiton näkemyksen mukaan on käytettävä pysyviä palvelussuhteita
aina, kun siihen on edellytykset olemassa. Jos on olemassa lainmukainen
peruste määräaikaisuudelle, on määräysten
pituuteen kiinnnitettävä erityistä huomiota. Edelleenkin
esimerkiksi Suomen Akatemian tutkimushankerahoituksella työskentelevissä projekteissa
käytetään määräyksiä, jotka
ovat selvästi lyhyempiä kuin projektin kesto rahoituspäätöksen
perusteella olisi. Apurahalla työskentelevien sosiaaliturvan
parantaminen ja apurahalla työskentelemiseen liittyvien epäkohtien
poistaminen ovat myös kuluvan vuoden tärkeitä tavoitteita.
Antero Puhakka
puheenjohtaja
Tieteentekijöiden liiton hallitus
Puheenjohtaja
Antero Puhakka
yliassistentti
Yhteiskuntapolitiikan laitos
Joensuun yliopisto
Varapuheenjohtaja
Hannu Jalkanen
tutkija
Koulutuksen tutkimuslaitos
Jyväskylän yliopisto
Varapuheenjohtaja
Ragna Rönnholm
yliopistonlehtori
Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Helsingin yliopisto
Hallituksen varsinaiset jäsenet
Jukka Helme
yliopisto-opettaja
Tietoliikennelaboratorio
TKK
Patrizia Hongisto
kehittämispäällikkö
Turun Seudun Kehittämiskeskus
Stina Immonen
johtava tutkija
tuotantotalous
TKK
Minna Jokela
assistentti
Kansainvälisen politiikan laitos
Turun yliopisto
Arja Juntunen
palvelupäällikkö
Kuopion yliopiston kirjasto
Tero Karjalainen
assistentti
Sovelletun fysiikan laitos
Kuopion yliopisto
Riikka Kivimäki
projektipäällikkö, työelämän
tutkija
Työelämän tutkimuslaitos
Tampereen yliopisto
Pirkko Viitala
laboratoriopäällikkö
Farmakologian ja toksikologian laitos
Oulun yliopisto
Tieteentekijöiden liiton hallituksen
varajäsenet:
Outi Klintrup, (INA/Oulun yliopisto)
Juha Huikari (Oulun yliopisto)
Marjaterttu Koivula (Lapin yliopisto)
Paula Ilveskivi (Helsingin yliopisto)
Markku Mattila (Tampereen yliopisto)
Pekka Korhonen (Teatterikorkeakoulu)
Markus Mannila (Vaasan yliopisto)
Henri Virtanen (Turun yliopisto)
Lisätietoja:
www.tieteentekijoidenliitto.fi
Yliopistonlehtorien liiton toiminnan painopisteet
2005
Yliopistojen rahoitustilanne vaatii yhteistyötä yliopistoliittojen
kesken ja näkyy varmasti myös YLL:n ja OAJ:n toiminnassa.
Rahoitus näkyy suoraan henkilöstön määrässä ja
tätä kautta jäsenistön työoloissa. Samalla
henkilöstöllä tehdään yhä lisääntyvät
työt. Tavoitteena on, että myös opetustehtäviin
voidaan palkata riittävästi henkilöstöä.
Ohjauksen ja hopsien merkitys korostuu uuden tutkinnon myötä,
mutta niiden vaatima työaika myös tulee jostain: onko
aika pois kontaktiopetuksesta - jota sitäkin tarvitaan vai
tutkimuksesta? Tehtäviä on tullut lisää ja
seinä on tullut vastaan: ilman lisärahoitusta ei enää voida
tehdä lisää.
Yhdeksi keinoksi lisätä rahoitusta on esitetty ulkopuolisen
rahoituksen lisäämistä. Tämä ei saa johtaa
opetushenkilöstön osalta projektiluontoisuuteen. Opetus
on pitkäjänteistä työtä ja myös uudet
opetukselle ja ohjaukselle asetetut vaatimukset vaativat opetushenkilöstöltä edelleen
pitkäaikaista sitoutumista tehtäviinsä. Yliopistojen
käyttämät laittomat määräaikaiset
nimitykset vaarantavat pitkäjänteisen kehittämisen
ja huonontavat työoloja. Nykyisissä oloissa yliopistojen
rekrytointi on vaikeutunut ja vaikeutuu entisestään.
On esimerkkejä siitä, että sinänsä haastaviin
ja mielenkiintoisiin mutta määräaikaisiin opetustehtäviin
ei ole löytynyt yhtään hakijaa.
Vuotta tulee leimaamaan uuteen palkkausjärjestelmään
siirtyminen. Kukaan ei selviä kevätlukukaudesta ilman,
että on mukana arvioinnissa, vähintään arvioitavana
ja monet järjestön jäsenistä myös arvioijina.
Järjestelmän oikeudenmukainen toteutus ja lopullisesta
sopimuksesta neuvotteleminen vievät paljon työaikaa ja
järjestötyöaikaa. Jäsenistön koulutus
ja toteutukseen osallistuminen ovat keskeistä toimintaa tänä vuonna.
Lehtoreiden palkkaustason tarkistaminen ja varmistaminen ovat liiton
keskeisiä tavoitteita tässä prosessissa.
Tutkintojen uudistamistyötä jatketaan ja on tärkeää tietää,
miten uudet tutkinnot mahdollisesti vaikuttavat lehtoreiden työhön.
Opetuksen kehittäminen ja tutkimuspohjainen opetus ovat olennainen
osa yliopiston toimintaa ja näiden samoin kuin opetuskokemuksen
pitää olla keskeisiä arviointiperusteita lehtoreiden
palkkauksessa. Yliopistojen antama tutkijakoulutus voi pohjautua
vain hyvin hoidetulle opetukselle.
Työaikasopimuksen seuranta ja sen kehittäminen liittyvät
meneillään olevaan tutkinnonuudistukseen ja rahoitustilanteeseen.
Palkkausuudistuksen mukaisen henkilökohtaisen työstä suoriutumisen
arvioinnin pitää perustua kehityskeskustelun perusteella
oikein laadittuun, tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaiseen 1600
tunnin työsuunnitelmaan, joka sisältää kaikki
lehtorille kuuluvat ja määrätyt tehtävät
todellisina tuntimäärinä.
Virkarakenne on seuraava haaste. Yliopistonlehtorien liiton mielestä lehtoraattien
kelpoisuusvaatimukset ja yliopistonlehtoraatin varmistaminen keskeisenä opetusvirkana
ja samalla toimenkuvaan kuuluvan tutkimusmahdollisuuden sekä taiteellisen
toiminnan varmistaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Liitto
vastustaa lehtoraattien rinnalle esitetyn yliopistonopettajan nimikkeen
käyttöönottoa.
Liiton toiminnassa näkyy myös uudistuneen hallituksen
ja uuden puheenjohtajan tutustuminen työhönsä ja
jäsenkenttään. Tämä tulee vaatimaan liikkeellä oloa
ja kuuntelua ja toisaalta innostamista järjestötyöhön.
Jäsenhankinta on aina ajankohtaista ja tulee olemaan erityisten
toimien kohteena alkavana vuonna.
Tuula Hirvonen
puheenjohtaja ja Yliopistonlehtorien liiton hallitus
Yliopistonlehtorien liiton hallitus 2005
Puheenjohtaja
Tuula Hirvonen
englannin kielen lehtori
Kielten laitos
Jyväskylän yliopisto
Varapuheenjohtaja
Jan-Håkan Öberg
lehtori (ruotsin kieli)
Kielikeskus
Helsingin yliopisto
Hallituksen varsinaiset jäsenet
Matti Grönroos
lehtori
Tilastotieteen laitos
Turun yliopisto
Erja Kosonen
lehtori (musiikkikasvatus)
Musiikin laitos
Jyväskylän yliopisto
Eeva Kuusela
lehtori (kasvitiede)
Biologian laitos
Joensuun yliopisto
Marja-Liisa Kuronen
lehtori (suomen kieli ja viestintä)
Kielten ja viestinnän laitos
Helsingin kauppakorkeakoulu
Päivi Linnansaari
lehtori (tekstiilityön didaktiikka)
Kasvatustieteiden tiedekunta
Lapin yliopisto
Helena Lupari
lehtori (tekstiilitaide/kudottujen kankaiden suunnittelu)
Muotoilun osasto
Taideteollinen korkeakoulu
Pia Mänttäri
lehtori (italialainen filologia)
Romaanisten kielten laitos
Helsingin yliopisto
Tiina Saali
lehtori (englannin kieli)
Kielikeskus
Kuopion yliopisto
Juha Salonen
lehtori (yritysjuridiikka)
Oikeustieteiden laitos
Tampereen yliopisto
Eeva Sarmanto-Neuvonen
pianomusiikin ja -didaktiikan lehtori
Sibelius-Akatemia
Aira Thölix
lehtori
Englannin laitos ja Kielipalvelut
Vaasan yliopisto
Tuure Westinen
viestinnän lehtori
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
YLL:n hallituksen varajäsenet
Tuula Laes (Turun yliopisto)
Reijo Suontamo (Jyväskylän yliopisto)
Päivi-Katriina Juutilainen (Joensuun
yliopisto)
Sylvi Soramäki-Karlsson (Svenska handelshögskolan)
Sari Päivärinne (Ulkomaanlehtorit)
Harald Arnkil (Taideteollinen korkeakoulu)
Inkeri Ruokonen (Helsingin yliopisto)
Gordon Roberts (Oulun yliopisto)
Eija Hämäläinen (Helsingin
yliopisto)
Susanne Anttila (Tampereen yliopisto)
Hanna Aho-Oikkonen (Sibelius-Akatemia)
Mirkka Ali-Laurila (Åbo Akademi)
Merja Laaksonen (Tampereen teknillinen yliopisto)
Lisätietoja: www.yll.fi
(painetun lehden s. 22 - 28)
|