Taustalla idea oppivasta organisaatiosta

Luonnontieteiden päivi

Luonnontieteissä tutkintorakenteenuudistus on toiminut samalla tieteenalan päivityksenä. Valtakunnallisesta yhteistyöstä on konkreettinen esimerkki parhaillaan koottava www-portaali. Koordinaatiotyötä on hoidettu Jyväskylän yliopistossa.

Jyväskylän yliopiston luonnontieteiden tiedekunnassa ovat mielialat säilyneet hyvinä tutkintorakenteen uudistamisen loppusuorallakin. Luonnontieteissä tapahtuvat uudistukset toimivat samalla tieteenalan päivityksenä.
- Tutkintouudistus selkeyttää ja yhtenäistää tutkintoja. Varsinainen eriytyminen tapahtuu vasta kandin tutkinnon jälkeen ja tämä sopii luonnontieteisiin vallan hyvin, kertoo Jyväskylän yliopiston luonnontieteiden dekaani, professori Matti Manninen.
Manninen ja Jyväskylän yliopiston luonnontieteiden hallintopäällikkö Matti Pylvänäinen vastaavat luonnontieteiden tutkinnonuudistuksen valtakunnallisesta koordinoimisesta. Pylvänäinen kertoo, että tutkintorakenteen uudistuksessa haluttiin käyttää hyväksi luonnontieteiden kansainvälisiä yhteyksiä ja kokemuksia sekä sitä “tietoa ja viisautta”, mitä laitoksilla valmiiksi jo oli. Tästä ajatuksesta lähtikin idea soveltaa tutkintouudistuksessa samanaikaisesti sekä “Top-Down” että “Bottom-Up” periaatteita.
- Me haluttiin luoda oppiva organisaatio. Silloin uudistukset myös koetaan omaksi ja saadaan ihmiset sitoutumaan paremmin. Se on erilainen lähestymistapa kuin perinteinen tapa uudistusten kanssa, jolloin ensin keksitään jotain, joka sen jälkeen viedään laitoksille ja henkilökunta koulutetaan uudistusten mukaisesti, Pylvänäinen sanoo.
Tärkeä lähtökohta tutkintorakenteen uudistamiselle oli tiivis yhteistyö valtakunnallisella tasolla. Luonnontieteiden tiedekunnat ja laitokset suunnittelivat omista lähtökohdistaan uuden tutkintoasetuksen mukaisia kandidaatin ja maisterin tutkintoja. Kaikissa tiedekunnissa oli lisäksi sekä tiedekunta- että laitoskohtaisia toimikuntia.
Valtakunnallista koordinointia varten asetettiin kymmenen tieteenalakohtaista työryhmää sekä yksi rakenteellisiin kysymyksiin keskittyvä työryhmä. Näissä työryhmissä olivat ja ovat yhä edustettuina kaikki luonnontieteellisen alan tiedekunnat. Työryhmien puheenjohtajuudet ja vetovastuut on jaettu tiedekuntien kesken.
Keskustelun perusteella työryhmät laativat tarpeellisiksi katsomansa suositukset alan koulutusta järjestäville tiedekunnille tavoitteena saada tutkinnoista valtakunnallisesti riittävän yhdenmukaiset.
- Ei ole tarkoitus että tutkinnot olisivat identtiset, mutta pyrkimyksenä on se, että ne olisivat tarpeeksi samankaltaiset mahdollistaen liikkuvuuden kandintutkinnon jälkeen, Manninen kertoo.
Suositusten ohella tavoitteena on saada alan edustajat keskustelemaan ja jakamaan osaamistaan ja pitemmän päälle vastuitaan alan koulutuksesta ja sen kehittämisestä keskenään.
- Kun asetuksissa ei säädetä yksityiskohtaisesti tutkinnoista, korostuu alan koulutusta antavien laitosten keskinäisen yhteistyön merkitys. Suomi on pieni maa ja yhteistyötä on tärkeä rohkaista ja kannustaa kaikin tavoin, toteaa Pylvänäinen.

www -portaalista luonnontieteiden näyteikkuna

Osoituksena luonnontieteiden valtakunnallisesti yhteistyöstä on myös parhaillaan koottava www-portaali.
- Tarkoituksena on, että www-sivustolla käsiteltäisiin luonnontieteitä kokonaisuudessaan. Sivuille tulee kuvaus muun muassa kattava kuva alan koulutuksesta, sen järjestämisestä ja sisällöistä. Tiedot ovat kaikkien käytettävissä. Portaali on sitten ikään kuin luonnontieteiden näyteikkuna, Pylvänäinen kertoo.
Portaali on tarkoitettu palvelemaan etenkin lukiolaisia ja opinto-ohjaajia, mutta myös laajemmin kouluviranomaisten, koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja opiskelijoiden sekä opetusministeriön ja työnantajien tiedontarpeita. Pylvänäisen mukaan yksi “näyteikkunan” tehtävä on tukea niin kansainvälistä vaihtoa kuin myös vaihtoa Suomen sisällä. Luonnontieteiden tiedekunnat ylläpitävät portaalia yhteistyössä. Portaalia kootaan parhaillaan tieteenalaryhmien työn pohjalta. Tavoitteena on saada se “tuotantokuntoon” kevään 2005 abiturientteja varten vielä alkukeväästä. Portaalin kehittäminen jatkuu vielä sen jälkeenkin. Pylvänäinen kertoo, että dekaanikokouksissa on keskusteltu tutkinnonuudistukseen liittyen myös luonnontieteellisen alan opiskelijavalinnoista ja niiden kehittämisestä. Tarkoituksena on hyödyntää valinnoissa entistä paremmin uudistuvaa yo-koetta ja lukion päästötodistusta. Pääsykokeita käytettäisiin pääsääntöisesti vain poikkeustapauksissa.
- Lukiolaisia kannustetaan opiskelemaan lukioaikana mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti matematiikkaa ja luonnontieteitä siitä riippumatta, mille alalle he aikovat opiskelemaan yliopistoissa ja korkeakouluissa, Pylvänäinen sanoo.
Tieteenalaryhmissä ja dekaanikokouksissa on käsitelty laajalti myös opettajankoulutukseen liittyviä kysymyksiä. Tampereen ja Jyväskylän dekaanikokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin yhteiset tutkintorakennetta koskevat suositukset sovellettavaksi tiedekunnissa ja laitoksilla. Jatkokoulutusta koskevat suositukset ovat vielä valmisteilla, ja ne tultaneen hyväksymään keväällä 2005 Joensuussa pidettävässä dekaanikokouksessa.
Pylvänäinen kertoo, että tiedekuntien välinen yhteistyö on toiminut hyvin.
- Se toimii, sillä siitä on kaikille etua, voi oppia muiden kokemuksista eikä tarvitse tehdä kaikkia itse, hän sanoo.
Erityisen tyytyväinen Pylvänäinen on yhteiseen www-portaaliin.
- Ja lisäksi jo se, että tieteenalojen tiedot viedään www-sivuille, vaatii skarppaamista. Portaalissa asetamme itsemme arvioitavaksi ja julkiselle kritiikille alttiiksi. Portaali onkin osa laadunvarmistusta, Pylvänäinen toteaa.

Teksti ja kuva: Jenni Räinä