Yhteiskuntatieteissä edetään ilman töyssyjä

- Mennään tasaista tahtia, ilman mitään suurempi töyssyjä, kuvailee tutkinnonuudistuksen nykyvaihetta professori Kaarle Nordenstreng. Hän on koordinoinut tilannetta yhteiskuntatieteiden puolella.
Nordenstreng ennakoi, että kaksiportaisuuden suhteen ei ole odotettavissa mitään isompia ongelmia: maisteritaso säilyy edelleen opiskelijoiden ykköstavoitteena. Sisällöissä on tapahtunut virtaviivaistamista ja tehostamista.
- Hidasta kehitystä sisältöjen uudistamisessa on tapahtunut muutenkin, mutta tämä prosessi on pannut vedet liikkumaan. Ydinaineanalyysi on muutenkin paikallaan aina välillä.
Nordenstreng ymmärtää niitäkin “huutavien ääniä korvessa”, jotka ovat esittäneet varauksellisia kannanottoja koulutustason laskusta, jos kanditutkinnosta uhkaa muodostua pääasiallinen korkeakoulututkinto. Näin maisterintutkinnosta tulisi ensimmäinen jatkotutkintoporras.
- Virallisella tasolla tällaiset uhkakuvat kielletään, mutta hyvä asiasta olisi keskustella.
Kaiken kaikkiaan yhteiskuntatieteissä ollaan valmiita elokuussa alkavaan kaksiportaisuuteen. Toki siirtymävaiheeseen liittyy vielä joitakin avoimia kysymyksiä, esimerkiksi harjoittelujaksojen pisteytyksestä.
- Nyt on otollinen aika uudistuksella, koska yliopistoväestä on muutenkin imetty veret vähiin, Nordenstreng toteaa ja viittaa mm. uuteen palkkausjärjestelmään.

Maisteriohjelmavillitys uhkakuvana

Tampereen yliopiston tiedotusopin professoria huolestuttaa se, että ihmisistä on tulossa liiaksi erikoistuneita fakki-idiootteja. Tampereella onkin yhteiskuntatieteissä aloitettu viime syksynä yleiset alkuvaiheen opinnot kaikille aloittajille. Tällaisia integroituja kokonaisuuksia aiotaan jatkaa eri oppiaineiden yhteistyönä.
Opetusministeriön Korkeakoulutieto-lehdessä (1/2004) Nordenstreng kirjoitti yhdessä professori Riitta Pyykön kanssa otsikolla “Pistoja muurahaispesään”. Kirjoittajien mielestä alempi tutkinto voisi olla luonteeltaan yleinen ja ylempi enemmän profiloitunut. Nordenstreng ja Pyykkö varoittivat artikkelissaan myös liiallisesta maisteriohjelmavillityksestä.
“Olisi nurinkurista, jos maisteriohjelmista tulee ylemmän tutkinnon vetovoimaisin osa, jonka rinnalla normaalit oppiainepohjaiset maisteriopinnot kalpenevat. … Maisteriohjelmien ei pidä sallia varastaa show´ta, vaan oppiainepohjaisen koulutuksen tulee säilyä ylemmän tutkinnon perustyyppinä. Maisteriohjelmien liiallinen leviäminen on ongelmallista paitsi normaaleille maisteriopinnoille, myös ylemmän tutkinnon tieteelliselle tasolle. Näin silloin jos maisteriohjelmalta puuttuu selkeä yhteys oppiaineisiin ja tieteenaloihin – jos siitä muodostuu liiaksi ongelmakeskeinen projekti. Tämä ’surffaussyndrooma’ vaanii erityisesti it-maailmaa palvelevia aloja” professorit Pyykkö ja Nordenstreng varoittavat.

Kirsti Sintonen


(painetun lehden s. 12)