Julkisen tutkimusjärjestelmän rakennearviointi

Yliopistolaitosta ei laajenneta – vai?

Pääministerin johtama valtion tiede- ja teknologianeuvosto käsitteli helmikuun alussa loppuraporttia julkisen tutkimus-järjestelmän uudistamisesta. Raportissa esitettiin, että korkeakoululaitosta ei laajenneta. Tästä kuitenkin
kirjattiin neuvoston pöytäkirjaan uusi muotoilu.

Julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteelliset haasteet -loppuraportti valmistui Valtion tiede- ja teknologianeuvoston jäsenen, Premix Oy:n hallituksen puheenjohtajan Antti Kiikan johdolla. Jäseninä johtoryhmässä olivat Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi, Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara ja Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen.
Vuoden 2003 syksyllä asetettu johtoryhmä kokoontui yli 20 kokoukseen pohtimaan sitä, miten tutkimusjärjestelmä kykenee rakenteensa puolesta vastaamaan edessä oleviin haasteisiin.
Ryhmän laatimat ponnet on kirjoitettu valtioneuvoston periaatepäätöksen muotoon. Pääministerin johtamassa valtion tiede- ja teknologianeuvoston kokouksessa 4. helmikuuta pöytäkirjaan kuitenkin kirjattiin eräitä tarkennuksia. Neuvoston pääsuunnittelija Esko-Olavi Seppälän mukaan loppuraporttia ja pöytäkirjaa pitää lukea yhdessä ja ne on lähetetty opetusministeriöön jatkovalmisteluun.
Tarkennus tuli yliopistojen kannalta keskeiseen ponteen numero 10. Loppuraportin vastaavassa kohdassa todetaan selvästi, että korkeakoululaitosta ei laajenneta. Kokouksessa 4.2. tätä ilmausta pidettiin liian kategorisena ja pöytäkirjaan merkittiin: “ilmaus siitä, että uusia toimipisteitä ei perusteta, saattaa estää yliopistojen sellaisen koulutustehtävän kehittämisen, joka on lähtökohtaisesti kansallinen”. Seppälän mukaan tällä kuitenkin tarkoitetaan koulutusaloja – ei uusi yksiköitä.
- Yliopistoja koskeva kohta oli vaikein yksittäinen osio koko raportissa – siihen liittyi eniten toiveita ja pelkoja. Kyse on kuitenkin evoluutiosta, ei revoluutiosta, Antti Kiikka korosti asiasta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Rehtori Keijo Virtasen mukaan raportissa on hyvää se, että tutkimuskenttä nähdään läpi koko yhteiskunnan.
- Rahasummia ei ole esillä, mutta merkittäviä linjauksia on tehty siitä, mihin lisärahoitusta tarvitaan, Virtanen totesi. Raportissa pidetään tärkeänä, että tutkimusorganisaatioiden perusrahoitus ja kilpailtu rahoitus täydentävät toisiaan tasapainoisesti.
Rahahanojen vartijat pohtivat erikseen, mistä tarvittavat eurot kaivetaan. Tätä selvitellään ns. kansliapäällikkötyöryhmässä (Raimo Sailas, Markku Linna, Erkki Virtanen). Aikataulu tähtää maaliskuun alun kehysneuvotteluihin.
Raportissa on kohtia myös yliopistojen taloudellisen autonomian laajentamisesta. Näidenkin ehdotusten osalta tiede- ja teknologianeuvoston em. pöytäkirjassa painetaan jarruja: “Valtiovarainministeriö tulee myöhemmin esittämään resurssien osalta omat näkemyksensä, muun muassa kohdassa 13 ehdotetun yritysten tekemien, tutkimuksen rahoitukseen suunnattujen lahjoitusten verovapausrajan nostamisen osalta”.
Sen sijaan tiede- ja teknologianeuvosto piti tärkeänä ja halusi kiirehtiä loppuraportin pontta numero 18. Tämä koskee sektoritutkimuksen kehittämistä. Kaikki ministeriöt laativat hallinnonalansa sektoritutkimuksen kehittämisohjelmat 30.9.2005 mennessä. Hallitus asettaa sen jälkeen työryhmän tekemään kokonaissuunnitelman valtion sektoritutkimuksen ja sen resurssien kohdentamiseksi yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaan.

Rehtorin valintamenettely jälleen esille

Loppuraportti on koostettu kaikkiaan kahdeksasta valtion tiede- ja teknologianeuvoston teettämästä selvityksestä. Lisäksi siinä on otettu huomioon Anne Brunilan johdolla valmistuneen globalisaatioraportin pääkohtia. Kiikan ryhmän loppuraportti pitää sisällään yhteensä 28. pontta. (Yliopistolaitosta koskevat pääkohdat on lueteltu seuraavalla sivulla.) Yliopistolain uudistuksen yhteydessä paljon puhuttanut rehtorin vaalitapa nousee jälleen esille. “Yliopiston hallituksen kokoonpanoa ja asemaa sekä rehtorin ja muun johdon valintamenettelyä uudistetaan ottaen huomioon yliopiston tehtävien ja toimintaympäristön muutoksista johtuvat kasvavat vaatimukset”, todetaan ponnessa 12. Loppuraportin ehdotuksen mukaan hallitus antaa kerran vaalikaudessa eduskunnalle tiede-, teknologia- ja innovaatiopoliittisen selonteon. Valtioneuvoston piirissä näitä kysymyksiä koskevan neuvonannon ja poliittisen päätöksenteon yhteyksiä vahvistetaan. Samassa tarkoituksessa tiede- ja teknologianeuvostoa ehdotetaan kehitettäväksi valtioneuvoston keskeisenä asiantuntijaelimenä kaikissa tiede-, teknologia- ja innovaatiopoliittisissa kysymyksissä.
Lisäksi tiede- ja teknologianeuvoston johdolla laaditaan kansallinen strategia kansainvälisesti kilpailukykyisten tieteen ja teknologian osaamiskeskittymien ja huippuyksiköiden synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi.

Kirsti Sintonen

Tutkimusjärjestelmäraportin korkeakoululaitosta koskevat ponnet

10. Yliopistolaitoksen kehittämisen tavoitteena on kaikilta osin korkeatasoinen, Suomen vahvuusalueilla kansainvälisesti huipulla oleva yliopistojärjestelmä, jonka sisäinen uudistumis- ja reagointikyky tuottavat jatkuvasti myös uusia tutkimusavauksia ja -aloitteita. Ammattikorkeakouluja kehitetään alueellisina vaikuttajina niiden tehtävänmäärittelystä ja yritysten käytännön tarpeista lähtien. Korkeakoululaitosta ei laajenneta eikä uusia toimipisteitä perusteta. Kehittämistoimet suunnataan opetusministeriön johdolla yksiköiden toiminnan vaikuttavuuden, laadun, sisällön ja tehokkuuden varmistamiseen ja edistämiseen suuntaamalla voimavaroja suuremmiksi kokonaisuuksiksi, vahvistamalla verkottumista sekä tehostamalla johtamista ja toiminnan arviointia.
11. Yliopistot parantavat kansainvälistä kilpailukykyään profiloitumalla sekä panostamalla tutkimuksen laatuun, monitieteisyyteen ja kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkijakuntaan. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien tulee yhdessä opetusministeriön kanssa varmistaa korkeakouluyksiköiden riittävä koko ja monipuolisuus sekä panostaa korkeatasoisen, alueiden työelämän tarpeita vastaavan koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen tehtävänä olevan soveltavan t&k-toiminnan kehittämiseen yhteistyössä hyödyntäjien kanssa. Kansainvälistä koulutustarjontaa kehitetään lisäämällä vieraskielistä perus- ja tutkijankoulutusta Suomessa, tuottamalla myös muissa maissa toteutettavia koulutusohjelmia, parantamalla ulkomaalaisille suunnattuja palveluja ja uudistamalla heitä koskevia maksukäytäntöjä.
12. Yliopistojen johtamista, strategista suunnittelua ja tutkimushallintoa vahvistetaan ja tutkintotoimintaa kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ns. kriittisten massojen, synergiaetujen ja monitieteisten tutkimuskokonaisuuksien lisäämiseksi. Yliopiston hallituksen kokoonpanoa ja asemaa sekä rehtorin ja muun johdon valintamenettelyä uudistetaan ottaen huomioon yliopiston tehtävien ja toimintaympäristön muutoksista johtuvat kasvavat vaatimukset. Tutkimuksen johtamisen koulutusta lisätään.
13. Yliopistojen taloudellista toimivaltaa lisätään lainsäädäntötoimin kansallisen ja kansainvälisen huippuosaamisen ja verkostoitumisen edellytysten parantamiseksi. Saatetaan opetusministeriön johdolla rahoituksen ja talouden kokonaishallinta yliopistoissa laajenevan vastuun vaatimalle tasolle uudistamalla kustannuslaskentaa siten, että kaikkien toimintojen todellisia kustannuksia voidaan läpinäkyvästi ja yhtäläisin perustein seurata ja ottaa rahoituksessa huomioon. Yritysten korkeakouluille tekemien, tutkimuksen rahoitukseen suunnattujen lahjoitusten verovapausrajaa nostetaan.
14. Yliopistojen suoran budjettirahoituksen laskentamenettely uudistetaan opetusministeriön johdolla. Perustoimintojen vahvistamisen rinnalla nykyistä merkittävämpi osa rahoituksesta kohdennetaan koulutus- ja tutkimustoiminnan laadun perusteella, alakohtaiset erityispiirteet huomioon ottaen. Rahoitusta suunnataan myös rakenteiden ja yliopistojen omien ohjausjärjestelmien uudistamiseen. Kilpailtua rahoitusta lisätään korkeakoulujen uudistumisen ja erikoistumisen tukemiseksi sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun nostamiseksi. Tuloksellisuusmittareita uudistetaan opetusministeriön johdolla tavoitteen edellyttämällä tavalla.
15. Osakeomistusta vastaan tapahtuvaa immateriaalioikeuksien siirtomahdollisuutta korkeakouluilta yrityksille laajennetaan ja joustavoitetaan lainsäädäntötoimin. Korkeakouluilla tulee olla ajantasaiset, eri välittäjäorganisaatioiden tarjoamat mahdollisuudet huomioon ottavat, yritysyhteistyötä sekä teknologian ja tutkimustulosten siirtoa koskevat strategiat. Yliopistojen tulee lisäksi laatia yliopistoyhtiöitä koskevat selkeät toimintamallit; 1.8.2005 voimaantulevan lainsäädännön toimivuus tarkistetaan tarvittaessa.
16. Opetusministeriö valmistelee yhteistyössä eri tahojen kanssa vuoden 2005 loppuun mennessä tämän päätöksen huomioon ottavan koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman tarkistuksen valtioneuvoston vahvistettavaksi.

(painetun lehden s. 15 - 17)