|
Palkkauudistuksen vaikutukset
UPJ:llä tulee olemaan monenlaisia vaikutuksia, joita
kaikkia ei vielä tiedetä. Kokemukset muista virastoista
viittaavat siihen, ettei sittenkään ole kyse yleisesti
mistään kovin dramaattisista muutoksista.
Yliopistoissa on käynnissä kiivastahtinen tehtävien
vaativuuden arviointi, vaativuustasosijoittelu ja henkilökohtaisen
suoriutumisen arviointi. Näihin kiinnittyy nyt päähuomio.
Ehkä kuitenkin on syytä tässä yhteydessä hiukan
pohdiskella sitä, mitkä tulevat olemaan UPJ:n vaikutukset.
Edempänä on kuvattu eräitä oletettuja vaikutuksia,
varmasti on myös muunlaisia näkökohtia.
Palkkakilpailukyky
Yliopistoissa nyt käynnissä oleva mittava prosessi, tasosijoittelu
ja suoriutumisen arviointi, vaikuttaa yliopistojen sisäisiin
palkkasuhteisiin. Tällä prosessilla ei ole kovin suurta
merkitystä yliopistojen yleiseen ja ulkoiseen palkkakilpailukykyyn.
Vaativuustasohinnoittelu ja henkilökohtaisen suoriutumiseen perustuvan palkanosan
suhteellisen suuruuden määrittäminen tulevat tapahtumaan myöhemmin
ministeriö- ja järjestötasolla. Yliopistojen ulkoinen palkkakilpailukyky
ratkaistaan pääasiassa silloin, kun päätetään kuinka
paljon lisärahoitusta, erityisesti valtion budjetista tulevaa aitoa lisärahoitusta,
suunnataan yliopistojen UPJ:n toteuttamiseen. Merkitystä ulkoiseen palkkakilpailukykyyn
on myös sillä, miten lisärahoitus suunnataan. Valtiontyönantajien
toistuvasti ilmaistujen käsitysten mukaan kaikkien yliopistoissa työskentelevien
henkilöstöryhmien palkkaus ei ole samanlaista kilpailukyvyltään.
Yliopistojen sisäiset palkkasuhteet
Kokemukset yliopistojen ulkopuolisista UPJ -hankkeiden toteuttamisesta osoittavat,
että henkilötasolla palkkasuhteissa voi tapahtua joskus jopa suuriakin
muutoksia. Joku tulee saamaan tuntuvan korotuksen. Järjestöjen kannalta
on ehkä kuitenkin olennaisempaa, miten suurten henkilöstöryhmien
väliset palkkasuhteet muuttuvat UPJ:n johdosta. En oikein usko, että ainakaan
opetushenkilökunnassa tapahtuisi suurten ryhmien välillä nopeasti
kovin suuria muutoksia. Tähän vaikuttaa moni seikka.
Kaikista ponnisteluista huolimatta lisärahoituksen määrä tulee
olemaan rajallinen. Suuria joukkoja koskevat kovin suuret korotukset eivät
ole todennäköisiä. UPJ:hin välttämättä liittyvän
takuupalkkasäännöstön lähtökohta on konservatiivinen.
Mitä enemmän takuupalkkaosuutta, sen vähemmän korotusvaraa
muualla. Kolmas eri henkilöstöryhmien välisiä suuria palkkausmuutoksia
pidättelevä tekijä ovat järjestöt. Jokaisessa järjestössä katsotaan,
että sen jäsenet saavat vähintään oman osuuden. Yritystä suurempaankin
osuuteen löytyy. Kyse on edunvalvonnasta.
Kannustava vaikutus
UPJ:tä kutsutaan usein myös kannustavaksi palkkausjärjestelmäksi.
Epäilemättä on niin, että UPJ:ssä on tekijöitä,
jotka puoltavat tätä kannustavuusnäkökohtaa. Kovasti yrittämällä oikealla
tavalla pystyy kohentamaan palkkauskehitystään nykyiseen verrattuna.
Useat yliopistoissa työskentelevät tekevät tällä hetkellä selvästi
muita työssä olevia pidempiä rupeamia. Yliopisto-opettajien keskimääräinen
työaika on kymmenkunta tuntia viikossa korkeampi kuin virastovirkamiehen.
Ahkeruus on siis jo nykyisen palkkausjärjestelmän vallitessa leimaa-antava
piirre yliopistoissa. Tästä lähtökohdasta ylimääräisen
lisätehon löytyminen saattaa monessa tapauksessa tuntua ongelmalliselta.
Lisätehtäviä
UPJ:hin liittyy mahdollisuuksia parantaa työilmapiiriä ja -oloja kehityskeskustelujen
ja muiden vastaavien menettelyjen kautta. UPJ merkitsee kuitenkin myös yliopistojen
varsinaisen toiminnan kannalta selvästi suuria lisätehtäviä.
Erilaisia lomakkeita liikkuu moneen suuntaan. Arviointitehtäviä dokumentoidaan.
Oikeusturvatarpeet korostunevat aikaisempaa enemmän. Lyhyesti sanottuna,
UPJ:hin liittyy väistämättä myös byrokratian lisääntymistä.
Esimiesten asema
Esimiehet osallistuvat keskeisesti sekä tehtävien vaativuuden arviointiin
että henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiin. Esimiehille tulee
selvästi lisää mahdollisuuksia vaikuttaa palkkauksen määräytymiseen
yksilötasolla. Kaikkein eniten UPJ tulee vaikuttamaan juuri esimiesten asemaan.
Esimiehille tulee lisää valtaa, vastuuta ja tehtäviä. Esimiesten
aseman muutos kääntää huomion esimiespalkkiojärjestelmään,
jonka kehittäminen on välttämätön UPJ:n onnistumisedellytys.
Henkilösuhteet
Esiintyy epäilyjä, että UPJ:n mukana tuleva arvioinnin lisääntyminen
voi johtaa epäasiallisuuksiin. Näin voi tietenkin käydä joissain
tapauksissa. Asiallinenkaan arviointi ei aina vastaa arvioiduksi tulleen odotuksia.
Tälläkin saattaa olla henkilösuhteita rasittavaa vaikutusta.
Yliopistojen ulkopuolisista palkkausuudistusten toteuttamisista ei ole runsasta
ja systemaattista seurantaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että yliopistojen
ulkopuolella UPJ ei ole rasittanut ainakaan kovin paljoa henkilösuhteita.
On lähdettävä siitä, että henkilösuhteiden rasituksia
ei tule tapahtumaan suuressa määrin myöskään yliopistoissa.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
9.3.2005
|