Open access
ja tieteellisen julkaisemisen avoimuus
Avoimesti saatavilla olevan aineiston osuus julkaistuista
tutkimuksista on kasvanut hitaasti mutta varmasti ollen nyt noin
15-20 prosenttia. Opetusministeriön asettama open access
-työryhmä on laatinut suositukset avoimen saatavuuden
edistämiseksi.
Open access tarkoittaa sitä, että tieteellisessä julkaisusarjassa
julkaistava tutkimusartikkeli on ilmaiseksi luettavissa internetistä.
Open accessin suomenkieliseksi vastineeksi olen ehdottanut avointa
saatavuutta.
Internetissä ja world wide webissä on aina ollut sekä avointa
että maksullista tai muista syistä salasanan takana olevaa tieteellistä materiaalia.
Avoimesti saatavilla olevan aineiston osuuden huomattava lisääminen
olisi periaatteessa mahdollista, koska tieteellisten tutkimusartikkelien kirjoittamisessa
sekä kirjoittamis- että vertaisarviointityö on perinteisesti
suoritettu muilla motiiveilla kuin suoraa rahallista korvausta vastaan. Avoimesti
saatavilla olevan aineiston osuus julkaistuista tutkimuksista on viimeisten
10-15 vuoden ajan kasvanut hitaasti mutta varmasti ollen tällä hetkellä 15-20
prosentin suuruusluokkaa. Esimerkiksi kymmenkunta suomalaista tiedelehteä on
kaikessa hiljaisuudessa tuonut tutkimusartikkelinsa avoimeen verkkoon. Samoin
yliopistojen ja tutkimuslaitosten itsensä tuottamien julkaisusarjojen
avoin saatavuus on koko ajan parantunut.
Myös maailman tiedepolitiikan korkeat päättävät elimet
ovat huomanneet open access liikkeen olemassaolon. Toistaiseksi ne ovat vain
antaneet aiheesta varovaisen myönteisiä periaatteellisia lausuntoja,
mutta myös aktiivisempia toimenpiteitä on alkanut näkyä.
Suomen opetusministeriön viime syksynä asettaman arvovaltaisen työryhmän
tehtävänä oli laatia suositukset avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan
edistämiseksi Suomessa.
Pääministeri Matti Vanhanen
Tieteen päivillä:
“Yksi tärkeä suositus liittyy avoimen tieteellisen
julkaisutoiminnan edistämiseen. Tavoitteena on, että tieteelliset
julkaisut olisivat tutkijoiden ja kansalaisten vapaasti saatavilla
verkossa.
Tällä hetkellä tieteellisten julkaisujen käyttöä ja
saatavuutta rajoittavat painettujen lehtien ja tieteellisten verkkojulkaisujen
kalliit tilausmaksut sekä kustannussopimukset, joissa tutkijat luopuvat
osin oikeuksistaan kustantajan hyväksi. Tieteen edistymisen ja tutkimuksen
hyödyntämisen kannalta on välttämätöntä,
että tulokset saavuttavat mahdollisimman helposti ja nopeasti sekä tiedeyhteisön
että suuren yleisön. Pidän tätä asiaa erityisen
tärkeänä myös hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman
näkökulmasta.” |
Kuten muualla maailmassa annetut vastaavanlaiset open access -suositukset,
myöskään nämä Suomen vastikään
julkaistut ehdotukset eivät sisällä varsinaisia
keppi- tai porkkana- tyyppisiä kannusteita asian edistämiseen
vaan pitäytyvät maltillisen vapaaehtoisuuden periaatteessa.
Vaarana silloin on, että suositukset hautautuvat unohduksiin
yhtä nopeasti kuin useimmat muutkin työryhmämuistiot.
Mahdotonta ei kuitenkaan ole, että näillä avoimen
saatavuuden suosituksilla olisi jotain vaikutustakin. Esimerkiksi
pääministeri Matti Vanhanen kannatti tammikuussa Tieteen
päivillä avointa saatavuutta.
Avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan työryhmän asettamat tavoitteet
ovat varsin kunnianhimoiset. Kaikkien Suomessa vaikuttavien julkaisen sektorin
tutkijoiden koko tuleva julkaisutoiminta, tietyin poikkeuksin, on määrä saattaa
avoimeen verkkoon, vähintäänkin avointen elektronisten julkaisuarkistojen
kautta sellaisissa tyypillisissä tilanteissa, joissa kokonaan avoin tieteellinen
julkaisusarja ei ainakaan toistaiseksi ole mielekäs julkaisutapa.
Tätä tavoitetta silmälläpitäen mietinnön suositukset
on muotoiltu erikseen niin tieteen rahoittajille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille,
tutkijoille, tiedejulkaisijoille ja kirjastoille kuin opetusministeriölle
itselleenkin.
Suosituksiin sisältyy myös laaja linkkikokoelma open access -julkaisemisesta
kertoviin tietolähteisiin.
Kimmo Kuusela
Valtiotieteen lisensiaatti
Pysyvä asiantuntija ja mietinnön kirjoittaja
Avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan työryhmässä
Työryhmän pdf-muistio löytyy opetusministeriön
sivuilta http://www.minedu.fi/julkaisut/tiede/
2005/tr08/kuvailu.html
Tietopalvelun ammattilainen tervehtii ilolla avoimen saatavuuden
suosituksia
Tietotyön ammattilaisena ei voi muuta kuin olla tyytyväinen
OPM:n asettaman työryhmän avoimen saatavuuden suosituksiin.
Suositukset sopinevat useimpien tietotyöläisten arvomaailmaan
kuin kaneli korvapuustiin: tieto on ihmisen perusoikeus ja jatkossa
tuo “korvapuusti” on, kiitos OPM:n työryhmän
ja esim. NIH:n (National Institute of Health) suositusten (ks. http://
www.nih.gov/about/publicaccess/ index.htm) entistä varmemmin
ja helpommin jokaisen kansalaisen mutusteltavana.
Toivon mukaan puusti ei maiskahda tutkijoiden suussakaan pakkopullalta ja homma
saadaan pyörimään. Avoimet julkaisuarkistot ovat tällä hetkellä varmin
tie avoimeen saatavuuteen. Kyse on siis siitä, että julkaistiinpa
artikkeli missä tahansa, siitä tallennetaan kopio avoimiin, elektronisiin
julkaisuarkistoihin. Tässä riittää meidänkin ammattikunnallemme
työsarkaa. On varmistettava, että OA-asia tunnetaan, että työ tehdään
järkevästi ja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Edustamani
laitos eli Kansanterveyslaitos esimerkiksi hyötyy omaa avointa arkistoa
perustaessaan ja ylläpitäessään NIHin ja PubMedCentralin
artikkeliarkistosta (ks. http://www.
pubmedcentral.nih.gov/).
Rahaa kuluu kaikesta huolimatta jatkossakin. Arkistojen perustaminen ei ole
ilmaista ja valitettavasti on vaikea uskoa, että aineistojen hankintakustannuksissakaan
syntyisi kovin nopeasti dramaattisia säästöjä. Oletettavaa
on pikemminkin, että koska tutkijoiden on järkevää julkaista
myös tulevaisuudessa maksullisissa lehdissä, niitä myös
pitää hankittaman. On myös oletettavaa ja jo havaittavissakin,
että kaupalliset kustantajat pyrkivät luomaan tuotteilleen lisäarvoa
erilaisten uusien, maksullisten palvelujen muodossa (esim. Elsevierin Scopus).
Tosin OA-liikkeen vaikutuktiedejulsesta kustantajat ovat joutuneet tarkistamaan
liiketoiminta- ja hinnoittelumallejaan sekä toimintapolitiikkaansa suhteessa
avoimiin arkistoihin.
Joka tapauksessa suunta on hyvä ja valmistuneet suositukset, työryhmän
työ sekä erityisesti OPM:n tarttuminen aiheeseen ansaitsevat suuret
kiitokset!
Annikki Roos
Yksikön johtaja
Kirjasto ja tietopalvelu
Kansanterveyslaitos
|