Palkkausjärjestelmän kehittämisessä tarvitaan edelleen järjestöjen panosta

Palkkausjärjestelmien muuttaminen valtionhallinnossa on kestänyt
vuosia, koska palkkaus ja siihen liittyvät järjestelmät edellyttävät
työntekijä- ja työnantajapuolen sopimusta, joka ei synny ennen
kuin kaikki osat ovat kohdallaan. Yliopistojen palkkausjärjestelmästä
sopiminen on erityisen haastavaa, sillä kyseessä on valtionhallinnon
suurin yhtenäinen henkilöstöryhmä kahdessakymmenessä yliopistossa. Henkilöstöä edustaa kymmenkunta ammattiyhdistystä kolmessa keskusjärjestössä. Tieteenaloilla toimintakulttuurit ovat erilaisia, virkatehtävät ovat monenlaisia ja virkanimikkeitäkin on noin parisataa.

Viime vuoden marraskuussa järjestöjen ja työnantajan kesken vallitsi yhteisymmärrys uuden palkkausjärjestelmän valmistelun käynnistämisestä yliopistoissa. Neuvottelutulos sisälsi järjestelmän pääraamit, mutta monet tärkeät yksityiskohdat jäivät yliopistoihin sovellettaviksi. Tuolloin arviointeihin varattu noin puolen vuoden toteutusaikataulu näytti tiukalta mutta mahdolliselta.

Ennen joulua työnantajataholta esitettiin opettajien henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiin uutta menettelyä. Tehtävien kokonaisarvioinnin sijasta opettajien henkilökohtaista suoriutumista esitettiin arvioitavaksi ammatinhallintaan, tuloksellisuuteen ja
työyhteisössä toimimiseen perustuvan yksityiskohtaisen pisteytyksen avulla. Tätä menettelyä ei järjestöissä pidetty tiedemaailmaan sopivana.

Opettajien henkiarvioinnin avaaminen järjestelmän koulutuksen ja soveltamisen ollessa täydessä käynnissä yliopistoissa aiheutti monenlaisia ongelmia. Helmikuussa annettiin ohjeistus, jonka mukaan
arviointi tehdään tässä vaiheessa sekä kokonaisarviona että myös työnantajan esityksen mukaan pisteytettynä. Arvioinnin muodon lopullinen sopiminen jäi myöhempään ajankohtaan. Työnantajan yksipuolinen neuvottelutuloksen uudelleen avaaminen johti sekavaan
ja muuttuvaan ohjeistukseen sekä arviointien toteutuksen ruuhkautumiseen keskelle kiireisintä kevätlukukautta.

Yksikkökohtaiset arvioinnit on nyt suoritettu loppuun ja yliopistojen arviointiryhmien on määrä saada työnsä päätökseen toukokuun alkuun mennessä. Yliopistotyönantajat tekevät sen jälkeen päätökset tehtävien vaativuustasoista ja henkilökohtaisesta suoriutumisesta. Arviointitulokset analysoidaan ja mahdollisesti normitetaan opetusministeriössä. Alkusyksyllä on odotettavissa työnantajan tarjous tehtävien vaativuus- ja henkilökohtaisen suoriutumistasojen
euromääristä. Lopulliset sopimusneuvottelut ovat edessä syksyllä. Tällöin tulee ratkaistavaksi palkkojen ohella myös nyt avoinna olevat asiat kuten esimerkiksi opettajien henkiarvioinnin toteutus. Samalla tullaan ottamaan huomioon tämän kevään palkkausjärjestelmän
käynnistyksestä saadut kokemukset. Liittojen valmistautumisessa syksyn neuvotteluihin keskeisenä tehtävänä on analysoida uuden järjestelmän vaikutukset palkkasuhteisiin sekä kerätä ja kuulla yliopistokentän kokemuksia järjestelmän toimivuudesta ja käytännön ongelmista. UPJ:n rakentaminen on pitkä prosessi jossa hyvään lopputulokseen ei päästä ilman yliopistoväen ja järjestöjen aktiivista
työpanosta.

Tapani Pakkanen,

puheenjohtaja, Professoriliitto