Missä mennään palkkausuudistuksessa?

Maaliskuu oli kuuma UPJ-kuukausi. Helsingin yliopistosta lähti liikkeelle järjestelmää vastustava hanke.

Huhtikuu on kiireisintä aikaa arviointiryhmien työssä. Tulokset toimitetaan opetusministeriöön kuun lopussa.

Maaliskuussa virisi yliopistojen uutta palkkausjärjestelmää vastustava, Helsingin yliopistosta liikkeelle lähtenyt hanke. Professoriliittoa ja Tieteentekijöiden liittoa vaadittiin pysäyttämään uusien palkkausjärjestelmien tuominen yliopistoihin. Samalla kerättiin professori Heikki Patomäen sivuilla nimilistaa vetoomukseen opetusministerille, että opetusministeri pysäyttäisi upj-hankkeen.

Yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän syntysanat on lausuttu jo yli kymmenen vuotta sitten, kun päätettiin uusiin palkkausjärjestelmiin siirtymisestä valtion virastoissa ja laitoksissa. Tämä päätös tehtiin valtion hallinnossa. Samaan aikaan alettiin selvittää yliopistoihin sopivaa uutta palkkausjärjestelmää: dosentti Juha Vuorinen totesi vuonna 1995 raporttinsa otsikossa: Korkeakoulujen töiden arvioiminen on mahdollista. Kymmenen vuoden ajan on rakennettu erilaisia töiden vaativuuden arviointijärjestelmiä yliopistoihin, välillä yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa ja välillä työnantajan toimesta.

Akavalaiset yliopistojen opettajajärjestöt ja AKAVAn pääsopijajärjestö JUKO (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö) olisivat halunneet kehittää opettajien arviointijärjestelmän Helsingin yliopiston opettajien tarkentavan virkaehtosopimuksen pohjalta – tehtävien vaativuus olisi määrittynyt tieteellisen pätevöitymisen myötä. Henkilökohtainen suoriutuminen olisi haluttu arvioida kokonaisarviointina, jolloin olisi käytetty pohjana nykyisiä tuloksellisuuslisä- ja tutkijankoulutuslisäkriteerejä.

Työn vaativuuden arviointimenettelystä sopiminen on “monen kauppa” ja monenlaisia kompromisseja on jouduttu tekemään. Vaativuuden arviointimenetelmät opetushenkilöstölle ja muulle henkilöstölle on “siunattu” opetusministeriön asettamassa neuvotteluryhmässä, jonka puheenjohtajana on hallitusneuvos Juhani Dammert opetusministeriöstä. Ryhmän varapuheenjohtaja on henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle Joensuun yliopistosta ja muina jäseninä ovat hallintojohtaja Esa Luomala (TKK), hallintojohtaja Arto Oikkonen (LTY), henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen (HY), neuvottelupäällikkö Arja Vehmas (JUKO), puheenjohtaja Kerttu Pellinen (YHL, Pardia) ja sopimussihteeri Markku Rehmonen (VAL).

Odotettavissa oli, että liikehdintää yliopistoissa tapahtuu, kun arvioinnit käynnistyvät. Yliopistoihin tuli keskustasolla rakennetut järjestelmät valmiiksi annettuna ja monet saivat ensi kosketuksen uuteen palkkausjärjestelmään lomakkeiden kautta. Suurta epäluottamusta herätti keinotekoisen esimiesjärjestelmän luominen yliopistoihin. Luonnontieteen, lääketieteen ja tekniikan aloilla on ollut vähemmän vastustushenkeä kuin muilla tieteen aloilla. Jos alalla on suuret tutkimusryhmät ja paljon ulkopuolista rahoitusta, on työskentely ollut organisoidumpaa ja esimiehet ovat käyneet henkilöstön kanssa keskusteluja aiemminkin.

Järjestöt ovat sidottuja voimassa olevaan virka- ja työehtosopimukseen. Viime joulukuussa hyväksytyssä valtion virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu sitova aikataulu uusiin palkkausjärjestelmiin siirtymiselle. Yliopistojen kohdalta tämä tarkoittaa sitä, että neuvottelutulos uudesta palkkausjärjestelmästä on
saavutettava 30.11.2005 mennessä. Jos neuvottelutulosta ei saavuteta, euromääräistetään nykyiset palkat ja nykyisten palkkaluokkiin sidottujen lisien kertyminen lakkaa.

A-palkkaluokkien tilalle on pakko luoda uudet palkkauksen perusteet. Uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä kenenkään palkka ei laske. Järjestöjen jäsenkyselyt osoittavat, että suurin osa jäsenistöstä pitää palkkaansa liian pienenä työtehtäviinsä nähden.

Tehtävien vaativuuden arvioinnit yliopistoissa on tehty. Tällä hetkellä jokaisessa yliopistossa arviointiryhmät, erikseen opettajille ja muulle henkilökunnalle, käyvät läpi arviointeja. Arviointiryhmät päättävät itse toimintatavoistaan. Isoissa yliopistoissa arviointiryhmät eivät voi käydä läpi kaikkia tehtäviä, mutta ainakin erimieliset tapaukset käydään läpi.

Tehtävän vaativuustaso voi muuttua monessa eri vaiheessa. Esimies voi olla eri mieltä tehtävän vaativuudesta ja seuraavaksi yksikön johtaja voi muuttaa vaativuustasoa skaalatessaan yksikkönsä tehtäviä. Arviointiryhmä katsoo tehtäviä koko yliopiston kannalta ja tässäkin vaiheessa vaativuustaso voi muuttua. Vaativuustason muuttamista ei saisi tehdä nimikkeen perusteella; tehtävän todellinen sisältö on ratkaiseva. Arviointiryhmien täytyy toimittaa arviointien tulokset
opetusministeriöön 30.4.2005 mennessä. Yliopistot liittävät opetusministeriölle menevään arviointiaineistoon jokaisen tehtävän osalta perustiedot, esim. nykyisen palkan, työsuhteen laadun ja keston jne.

Opetusministeriön neuvotteluryhmällä on toukokuu aikaa suorittaa skaalaus ja kalibrointi kaikkien yliopistojen aineistosta. Neuvotteluryhmä ei puutu yksittäisiin tehtäviin, vaan tarkastelee sitä, onko eri yliopistoissa arvioinnit tehty samojen periaatteiden
mukaisesti.

Toukokuun jälkeen hinnoitellaan vaativuustasot sekä hiotaan yliopistojen palkkausjärjestelmän sopimustekstejä mallisopimuksen pohjalta. Upj:n rahoituksesta on kirjoitettu erikseen tässä lehdessä. Opetusministeriön tulisi jättää tarjous yliopistojen uudesta palkkausjärjestelmästä 15.9.2005 mennessä. Jonkun verran tehtävien vaativuuden arviointeja ja henkilökohtaisen suoriutumisen arviointeja jouduttaneen tekemään uudestaan. Esimerkiksi tutkijoiden arviointi eri järjestelmissä aiheuttaa tulosten tulkinnassa ongelmia. Sopimusneuvottelut käyvät kiivaimmillaan syksyllä. Sopimuksen osapuolet ovat opetusministeriö ja pääsopijajärjestöt, akavalaisten osalta neuvottelujärjestö JUKO.

Arviointimenettely vaatii varmasti kehittämistä ja järjestelmän hiomista paremmin yliopistoihin sopivaksi. Arvioinneista kerätään palautetta, jota käytetään upj:n kehittämiseksi.

Eeva Rantala
toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto

Tieteentekijöiden liitto tekee jäsenkyselyn UPJ:n toteuttamisesta

Tieteentekijöiden liitto tekee jäsenkyselyn UPJ:n toteuttamisesta nettikyselynä. Linkki kyselyyn löytyy liiton www-sivuilta: www.tieteentekijoidenliitto.fi. Vaikuta ja vastaa kyselyyn!

UPJ-keskustelutilaisuus Arppeanumissa

Helsingin yliopiston museon auditoriossa järjestettiin 21. maaliskuuta keskustelutilaisuus uudesta palkkausjärjestelmästä. Paikalla oli noin 120 UPJ-kriitikkoa ja muuta asiasta kiinnostunutta. Pyydetyt alustuspuheenvuorot käyttivät professori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta sekä työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto Valtion työmarkkinalaitoksesta.

Työmarkkinajohtaja Metsäpelto myönsi, että kiireisestä aikataulusta esitetty kritiikki on perusteltua ja työmarkkinalaitos on siitä osaltaan vastuussa. Metsäpellolta kysyttiin, miksei akavalaisten yliopistojärjestöjen esittämä akateemisen pätevyyden arviointiin perustuva malli kelvannut pohjaksi. - Uudistukset ovat aina kompromisseja, totesi työmarkkinajohtaja.

Käydyssä keskustelussa nousivat esille mm. tutkimuksen vapauden korostaminen sekä esimiesjärjestelmän ongelmat. Kehityskeskustelujen ei haluttu liittyvän palkkakeskusteluihin.

Tilaisuudessa professori Heikki Patomäki luovutti Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluodolle osoitetun vetoomuksen.

Palkkausuudistuksen laillisuudesta on tehty myös selvityspyyntö, jossa pyydetään oikeuskanslerin kantaa siitä, onko UPJ sopusoinnussa perustuslaissa turvatun tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauden sekä yliopistojen itsehallinnon kanssa.

UPJ:sta keskusteltiin lisäksi Helsingin yliopiston suuressa konsistorissa 13.4. Suureen konsistoriin kuuluvat kaikki yliopiston professorit.

Opetusministeri Tuula Haataiselle osoitettu vetoomus on tarkoitus luovuttaa toukokuun alussa.