Tieteentekijöiden liiton uusi asiamies Tuuli Vänskä:

Työnantajavastuu toimimaan myös yliopistoissa

Oikeustieteen kandidaatti Tuuli Vänskä aloitti Tieteentekijöiden liitossa asiamiehenä 1. huhtikuuta. Työ- ja rikosoikeuteen perehtyneen Tuuli Vänskän mielestä työnantajavastuun pitäisi toteutua nykyistä paremmin myös yliopistoissa. Liiton edunvalvonnassa hän haluaa korostaa jäsenten palvelussuhteiden ehtojen ja yleensä akateemisen uran kilpailukyvyn parantamista.

Tieteentekijöiden liitossa vapautui asiamiehen paikka, koska pitkään tehtävässä toiminut Eeva Rantala aloitti viime vuoden lopulla toiminnanjohtajana. Hakemuksia avoimeen työpaikkaa tuli kaikkiaan 56. Monien erinomaisten kandidaattien joukosta Tuuli Vänskä kuitenkin erottui positiivisella persoonallaan, osaamisellaan ja motivoituneisuudellaan. Yhteistyökykyisyys ja nopeus – asiaoita ei tarvitse kahta kertaa selittää – olivat myös viestejä henkilöiltä, jotka ovat Tuulin tunteneet pitempään.

Tuuli Vänskä (synt. 1979) valmistui viime vuonna Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Hän teki työ- ja rikosoikeuden alaa käsittelevän ansioituneen tutkielmansa aiheesta Henkinen työturvallisuus – työnantajan rikosoikeudellinen vastuu ja sen perusteet.

Tuuli oli koko opiskeluaikansa kiinnostunut työoikeudellisista kysymyksistä. Niinpä valmistumisen jälkeen hän alkoi katsella työpaikkoja ammattijärjestökentästä.

- Jo opiskeluaikaisissa työpaikoissani huomasin, että työoikeudelliset asiat eivät toteudu käytännössä yhtä hyvin kuin paperilla. Koen, että näihin liittyvät ongelmat ja niiden ratkaiseminen motivoivat minua myös nyt työelämässä.

Yliopistoyhteisön arkeen Tuuli tutustui toimiessaan Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa opinto-ohjaajana ja tutkimusavustajana. Hallinnon kanssa hän teki yhteistyötä tutkintouudistustyöryhmässä ja opintojen suunnittelutoimikunnassa.

Opinto-ohjaajan ja tutkimusavustajan tehtävissä Tuuli sai kantapään kautta tuntumaa akateemisen uran epäkohdista, mm. palvelussuhteiden pätkittäisyydestä.

- Työnantaja- ja esimiesvastuun pitäisi toteutua yliopistoissa ihan samalla lailla kuin missä tahansa muussakin työpaikassa. Tässä on kuitenkin kovasti puutteita.

Yliopistohenkilöstön palvelussuhteiden ja akateemisen uran kilpailukyvyn parantamiseen liittyviä asioita Tuuli haluaa korostaa myös liiton edunvalvonnassa.

- Tunnen, että juristin koulutuksella minulla on tähän annettavaa.

Tieteentekijöiden liiton toimistossa ei ole ollut etuudestaan oikeustieteellisen koulutuksen omaavaa henkilöä. Nyt Tuuli hoitaa kahden muun asiamiehen kanssa jäsenten edunvalvonta- ja neuvontatyötä.

Tuuli on kotoisin Kuopiosta, käynyt lukionsa Lahdessa ja opiskellut Turussa. Niinpä hän mielellään näkisi, että maamme kaikissa kolkissa toimivilla yliopistoilla olisi yhtä hyvät edellytykset toimia.

- Yliopistojen kastijako eliittiyliopistoihin ja johonkin maakuntasarjaan, jota joissakin raporteissa on ehdotettu, ei ole hyvä juttu. Kunnollisella perusrahoituksella pitää turvata yliopistojen toimintaedellytykset myös “periferiassa”.

Tämä on tärkeää myös tasa-arvon ja yliopistouralla etenemisen kehittymisen kannalta.

Heikompien puolella oleminen ja maailmanparantaminen ovat aina olleet Tuulia lähellä. Hän ei tuntisi oloaan kotoisaksi isossa lakiasiaintoimistossa tai yritysjuristina. Ammattijärjestöjen lisäksi Tuuli voisi työskennellä tuomioistuinlaitoksessa. Lukioaikana mielessä oli myös poliisin työ.

Maailmanparantamista Tuuli on harrastanut myös vapaa-ajalla, muun muassa toimimalla aktiivisesti Turun YK-yhdistyksessä. Ammattijärjestötyössä elintärkeää järjestökokemusta on kertynyt lisäksi Turun yliopiston ylioppilaskunnasta ja Lex-ainejärjestöstä.

- Opiskelu on tärkeä sosiaalinen vaihe ja toimiminen ylioppilaskunnassa ja ainejärjestössä ovat paras tapa tutustua uusiin ihmisiin. Samalla se on vastapainoa hyvin työpainotteisille oikeustieteen opinnoille. Tuulin mielestä opiskeluaikana erityisen antoisat jaksot olivat myös vaihto-oppilasajat Katholieke Universiteit Leuvenissa ja Tarton yliopistossa Virossa.

Uuden työpaikan myötä Tuuli on muuttanut Helsinkiin. Sopiva vuokra-asunto löytyi kivuttomasti Kumpulan puutaloista. Työlle löytyy vastapainoa koiran kanssa lenkkeilystä sekä muusta kuntoilusta.

Nuoruusvuosien karate-harrastus on jäänyt taakse. Kipinä lajiin syttyi jo kotikaupunki Kuopiossa ja Lahden urheilulukion aikoina Tuuli oli karatessa SM- ja maajoukkuetasoa. Muutaman vuoden hän veti
myös lajin juniorivalmennusta.

Liitossa uskotaan, että Tuuli osaa puolustaa itsensä lisäksi hyvin myös jäsenistöä.

Kirsti Sintonen

Asiamies, OTK Tuuli Vänskän yhteystiedot:
puh. 0201 299 446
s-posti: tuuli.vanska@tieteentekijoidenliitto.fi

Lakiesitys apurahansaajien sosiaaliturvan parantamiseksi etenee sosiaali- ja terveysministeriössä

Apurahansaajien sosiaaliturvan parantaminen oli esillä eduskunnan kyselytunnilla 31.3.2005. Kansanedustaja Astrid Thors (r.) kysyi ministeri Sinikka Mönkäreeltä (sd.), miten apurahansaajien sosiaaliturvan parantamiseksi tehdyt ehdotukset etenevät ministeriön valmistelussa.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre vastasi, että lainvalmistelutyö etenee ministeriössä normaalimenettelyssä.

Uutta työryhmää ministeriö ei tule kuitenkaan enää asettamaan. Mönkäreen mielestä sellaista ei tarvita, koska viime kesäkuun alussa työnsä päättänyt ylijohtaja Tarmo Pukkilan johtama työryhmä teki hyviä esityksiä, joita voi käyttää lainvalmistelun pohjana.

- Ennen kuin mitään lakia viedään eteenpäin, on normaalit lausuntokierrokset, Mönkäre totesi.

Ministeri Mönkäre korosti myös, että kyseessä on budjettiasia, jonka tavallinen käsittely tapahtuu budjettiesityksen käsittelyn yhteydessä.

Apurahansaajien tilanteen parantaminen oli esillä myös tiedotusvälineissä pääsiäisen aikaan STT:n tekemänä juttuna. Siinä oli haastateltu ministeri Mönkäreen valtiosihteerinä toimivaa Leila Kostiaista. Hänen mukaansa lainvalmisteluun kuuluu myös eläketurvaan liittyvät asiat.

- Jos ihminen tekee tutkimustyötä koko aktiivisen ikänsä apurahojen turvin ja hyödyttää siten yhteiskuntaa, on epäoikeudenmukaista, jos hänelle ei kerry työeläkettä. Apurahat ovat yleensä niin pieniä, ettei niistä riitä rahaa yksityisiin eläkevakuutuksiin, Kostiainen sanoi STT:n jutussa.

- Apurahajärjestelmää ei ole alunperin tarkoitettu elämänuraksi, vaan väliaikaiseksi turvaksi työsuhteiden välillä, hän lisäsi.

Valtiosihteeri Kostiainen ennakoi, että parannukset voisivat tulla voimaan jo vuoden 2006 alusta, jos vain rahoitus järjestyy ensi kesän budjettineuvotteluissa.