Millä eväillä Tampereen
teknillinen yliopisto sen tekee?
SYL:n selvityksessä erot yliopistojen välillä olivat
enimmäkseen hyvin pieniä. Emme siis paukuttele henkseleitä kovin
rehvakkaasti. Kilpailujen voittajat kuitenkin yleensä puhuvat
voittajan viisaudella – sitä halutaan – olivatpa
erot seuraaviin kuinka pieniä tahansa. Ja sitä nytkin
yritetään, kun on tilaisuus.
Kyseessä ei ole yliopistojen laadun vertailu, vaan yliopistojen
ominaisuuksien vertailu opiskelijan silmin, avainsanoina opiskelun
edellytykset, opiskelun tavoitteet, opiskelijaystävällisyys
ja opiskelijanäkökulma. Tampereen teknillinen yliopisto
(TTY) oli paras heti ensimmäisen indeksin, Opiskeluprosessit,
kohdalla. Erityisen painottunut tässä indeksissä on
opintojen ohjaus eri tavoin: “menestyminen indeksissä on
vaatinut järjestelmällistä opintoprosessien tarkastelua
ja kehittämistä”. Ei voi kuin hämmästellä muun
muassa sitä, kuinka nopeasti fuksit joka vuosi oppivat suuren
määrän käytännön arkielämään
liittyviä välttämättömiä asioita
täysin uudessa ympäristössä - mikä on
vasta alku tietenkin. Näyttää siltä, että kiitos
kuuluu Yliopistopalvelujen Opiskelijapalvelut-yksikölle
enemmän kuin opettajakunnalle.
Lähellekään kärkeä emme sijoittuneet
toisessa indeksissä, Opiskelujen järjestäminen
(opetusresurssit, opetukseen panostaminen, jne.). Yhdessä sen
mittarissa, Kurssien opiskelijapalautteen hyödyntäminen,
olimme kuitenkin parhaita Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Kysymys
kuului: kuinka järjestelmällisesti ja säännöllisesti
opinnoista kerättyä opiskelijapalautetta hyödynnetään
opintojen (kurssien ja opetussuunnitelmien) kehittämisessä?
Useat vastaajat ovat pitäneet arviotaan enemmän tai
vähemmän epäluotettavana tai karkeana. Erityisen
heikosti tietoja on saatu opiskelijapalautteen hyödyntämisestä.
Pisteytykset perustuvat vaihtelevasti opiskelijajärjestöjen,
opintopäälliköiden ja muiden asiantuntijoiden
antamiin prosenttilukuihin.
TTY oli taas paras indeksissä Tutkimuksen ja opetuksen
yhteys. Indeksin kolme mittaria mittaavat suuntaa-antavasti yliopiston
tutkimuksellisen identiteetin näkymistä opiskelijoille.
Ratkaisevan noshyteen näyttää tuoneen hyvin toimiva
kansainvälinen opettajavaihto. Indeksi on kuitenkin painoarvoltaan
pieni kokonaisvertailussa. Lievään vaatimattomuuteen
on tässä varaa siksi, että TTY oli kuitenkin paras
myös vertailussa kokonaisindeksin perusteella.
Tietojen keräämisen tärkeimpänä lähteenä on
toiminut ylioppilaskunnille tehty kysely. Suuri osa kysymyksistä koskee
objektiivisia seikkoja, joissa ei mielipiteillä ole kovin
suurta osuutta. Huomio kiinnittyykin juuri tästä syystä subjektiiviseen
osuuteen: mikä saa TTY:n ylioppilaskunnan edustajat huolehtimaan
vastaamisesta oman yliopistonsa puolesta kenties hieman pontevammin
kuin muut omansa puolesta. Jokainenhan tuntee pääsääntöisesti
opiskeluolosuhteet vain omassa yliopistossaan perusteellisesti.
Vertailumahdollisuus puuttuu. Mistä siis johtunee se into?
Yhdeksi selitykseksi löydän TTY:ssä vallitsevan
perusasenteen: opiskelija opiskelee itseään varten.
Tämä on meillä tiedostettu kaiken tuloksellisuuteen
pyrkimisen keskellä, osana sitä. Tämä on
myös lausuttu julki. Hyväksi Luennoitsijaksi syksyllä 2004
valittua sähkömagnetiikan lehtori Risto Mikkosta haastateltiin
yliopistomme Anturi-lehdessä kysymyksillä, jotka liittyivätkin
vaihteeksi hyvän opiskelijan tuntomerkkeihin. Haastattelija
osasi kysyä: Mikkosen mielestä hyvä opiskelija
... opiskelee itseään varten? Risto vastasi: Tietysti.
Omaa tulevaisuutta täällä ollaan rakentamassa.
Tämä perusasenne on nähdäkseni läsnä myös
vielä indeksin Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet mittarissa
Opiskelijaedustus/ epäviralliset elimet. Kysymys kuului:
kuinka suuressa osassa rehtorien asettamista epävirallisista
elimistä on opiskelijaedustus? TTY sijoittui ensimmäiseksi
Kuvataideakatemian kanssa.
Moni asia tähtää siis johdonmukaisesti siihen,
että opiskelijat ovat rakentamassa omaa tulevaisuuttaan
ja yliopisto on rakentamassa opiskelijoiden tulevaisuutta.
Lasse Vehmanen
matematiikan lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto
Opetuksen kehittäminen lähtee
laitostasolta
SYL:n selvitys julkistettiin seminaarissa Finlandia-talolla
28. huhtikuuta. Ohjelma koostui kolmesta väittelymuotoisesta
keskustelusta. Professori Olli Martio Helsingin ylipistosta ja
opetuksen kehittämispäällikkö Markku Ihonen
Tampereen yliopistosta aloittivat keskustelulla opetuksen kehittämisestä.
Osapuolet olivat eri mieltä siitä, onko opintojen ohjaus
holhousta vai perusedellytys opintojen sujumiselle. Martion mielestä HOPS-lyhenne
tulee sanasta höpsismi ja niitä laaditaan vaan opiskelijoiden
kiusaksi. Ihonen taas katsoi, että HOPS ei sido valintoja,
mutta sitouttaa opintoihin. Molemmat kuitenkin korostivat, että opetuksen
kehittämisessä on lähdettävä liikkeelle
alhaalta laitostasolta.
Toisessa debatissa ohjelmajohtaja Seppo Niemelä ja UPM-Kymmenen
teknologiajohtaja Markku Karlsson keskustelivat sivistyksestä ja
kilpailukyvystä. Niemelä korosti sivistyskäsityksen
ohentumista. Karlsson puolestaan toi esiin ajatuksen siitä,
että yliopistoissa tulisi panostaa huippuyksiköihin,
olkoonkin, että yliopistoilla on muitakin tehtäviä kuin
kilpailukyvyn ylläpito. Niemelän mielestä huipputuloksia
ei voida saavuttaa ilman perustutkimukseen panostamista.
Kolmen debatin suora huipentui opetusministeri Tuula Haataisen
ja SYL:n puheenjohtaja Arttu Laasosen väittelyyn. Laasonen
peräsi laajaa ja kauas ulottuvaa visiota ja vaati yliopistojen
sisäänottojen leikkaamista. Haatainen korosti yliopistojen
autonomista asemaa. Tutkinnonanto-oikeuksista Haatainen ja Laasonen
olivat yhtä mieltä: ei ole järkevää hajauttaa,
vaan keskittää.
(painetun lehden s. 16) |